E23B8996-Edit-mv

Oppilaitospastoriksi johdatuksesta

Teksti ja kuva Matias Partanen

Lapin yliopiston Fellman-salin alla sijaitseva yliopiston kappeli on vastaanottanut hiljaista hetkeä tai kuuntelijaa etsiviä jo 20 vuotta. Oppilaitospastori Heini Kesti on tavattavissa hiljaisessa huoneessa maanantaisin. Kesti itse on nähnyt yliopistoelämää pitkään, sillä hän on opiskellut yliopistossa 12 vuotta. Lapin yliopistossa soveltavaa psykologiaa opiskellut Kesti valittiin tehtävään viisi vuotta sitten, mutta hän aloitti toiminnassa varsinaisesti vuonna 2012 vietettyään kaksi vuotta äitiyslomalla. Perheeseen kuuluu aviomies, sekä neljä puuhakasta poikaa. Teologian ja psykologian tutkintojen lisäksi Kesti on saanut myös kriisityön koulutuksen.

Pienessä tilassa on pöytä, jonka ääressä on muutama tuoli. Lattialla on kaksi raidallista mattoa tuomassa tilaan kodikkuutta. Vasemmalla reunustalla on allekkain pinottavia penkkejä, jotka voidaan järjestellä niin, että tilasta tulee kappelimaisempi. Nyt penkkien päällä on rivistö tyynyjä. Huoneen päädyssä on pieni alttari, jonka yläpuolella oleva puinen risti näyttää leijuvan seinänpinnan yläpuolella. Kesti itse on pukeutunut mustaan pantakaulukselliseen papinpaitaan sekä farkkutakkiin.
”Alun perin tämä hiljainen huone oli enemmänkin kappeli. Se oli kuitenkin melko kolkko alkuperäisessä kuosissaan, joten pari opiskelijaa sisusti sitä viihtyisämmäksi”, Kesti kertoo.

Oppilaitospastori toimii osana opiskelijoiden hyvinvointipalveluita. Seurakunnalla on yliopiston kanssa yhteystyösopimus, jossa määritellään, mitä työhön kuuluu. Maanantaisten tapaamisten lisäksi työhön kuuluu erilaisissa tapahtumissa vierailuja sekä tapahtumien järjestelyä, kuten joka toinen lauantai järjestettävät Olet minulle arvokas -illat. Myös yliopistolla näyttäytymisen Kesti kokee tärkeäksi. Hän viettääkin silloin tällöin aikaa käytävillä tai opiskelijaravintoloissa, ja saattaa esimerkiksi syödessä mennä pöytään juttelemaan.
”Paljon aikaa onkin mennyt siihen, että olen selvittänyt, mitä työ pitää sisällään. Tässä työssä näkee myös sen toisen todellisuuden”, Kesti kertoo.

Monenlaiset syyt johtavat yhteydenottoon

Syitä, miksi opiskelijat hakeutuvat opiskelijapastorin puheille, on lukuisia. Usein syyt liittyvät Kestin mukaan ihmissuhdeasioihin tai vaikeuksiin elämässä.

”Yleisiä syitä ovat yksinäisyys, masennus, ahdistus, parisuhdeasiat, seksuaalisuus sekä tietysti myös hengelliset asiat”, Kesti listaa.

Monesti taustalla on suuri hätä, eikä apua hakevilla välttämättä ole ketään muuta, jolle puhua. Yhteydenottoja tulee Kestin mukaan viikoittain muutama. Yhteydenotot eivät kuitenkaan aina liity ongelmiin, vaan joskus ihmiset haluavat tulla keskustelemaan muuten vain, mielenkiinnosta. Tähän Kesti rohkaiseekin mielellään.

Apua hakevaa ei yritetä värvätä kirkkoon, eikä myöskään kenenkään kuulumista kirkkoon kysellä. Kestin mukaan väkeä käy muistakin seurakunnista ja uskontokunnista, eikä hän aina edes tiedä, mihin kaikki kuuluvat. Eikä sillä Kestin mielestä ole väliäkään.
”Minulle käsitys Jumalan valtakunnasta on laajempi. Siinä ei ole tärkeää, mihin kukanenkin kuuluu.”

Kesti itse omaa voimakkaan hengellisen identiteetin, mikä papille on varmasti hyvin luonnollista. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei hengellisiä asioita tyrkytetä.
”Joskus voin kysyä, haluaisiko henkilö, että hänen puolestaan rukoiltaisiin. Jos vastaus on ei, se on aivan ok.”
Hän myöntää, ettei voi ottaa hengellisyyttä itsestään pois. Keskustelu, ja sitä kautta ihmisen olon helpottaminen, onnistuu kuitenkin myös ilman tätä hengellistä lataustakin.

Kesti näkee, että hengellisyydellä on oma sijansa yliopistoelämässä. Hän soimaa länsimaiden halua pärjätä yksin nykyihmisen suurimmaksi ongelmaksi.
”Yliopistossa ihmiset haluavat näyttäytyä osana hyvännäköisten ja menestyvien yhteisöä. Elämä ei kuitenkaan ole aina sitä”, Kesti pohtii.
”Ongelmana nykyajassa on se, ettei uskalleta tukeutua yhteisöllisyyteen – ja Jumalaan”, hän lisää.
Samanlaista ongelmaa ei välttämättä ole muissa kulttuureissa, joissa perheelle ja yhteisyydelle annetaan suuri arvo. Länsimaissa sen sijaan menestytään yksin, mutta myös langetaan yksin.

Hengellisyydellä suuri rooli

Avattaessa ovia hengelliselle keskustelulle Kesti silminnähden aktivoituu. Vaikka elämmekin akateemisessa maailmassa, eivät tiede ja tutkimus Kestin mukaan kuitenkaan poissulje uskoa.
”Minulle usko on suhde. Siihen pitää antautua, jotta se avautuu. Sellaista ei saa neutraalisti tutkimalla”, hän kuvailee.

Uskon löytäminen merkitsee Kestille siis heittäytymistä, haavoittuvaksi antautumista. Ihminen kaipaa jotain muutakin, kuin tiedettä, joka rationaalisesti selittää asiat. Tällainen heittäytyminen ei ole rationaalista, se on pelottavaa ja jopa hallitsematonta.

”Se pelottaa kontrollinhaluisia länsimaalaisia. Elämässä kaikki ei kuitenkaan ole hallittavissa.”

Minkä merkityksen Kesti sitten antaa uskolle? Lyhykäisyydessään se hänen mukaansa tuo turvaa elämään.
”Uskova on suojassa, tapahtuupa mitä tahansa. Tämä ajatus tuo syvän rauhan sekä tulevaisuuden toivoa.”
Kesti kertoo nähneensä omassa elämässään voimakkaan johdatuksen. Hän ei aina tiedä tai näe, minne menee, mutta ymmärtää asiat jälkikäteen. Oppilaitospastoriksi päätyminen on Kestin mukaan tapahtunut johdatuksesta. Hän nimittäin tietää, että Jumala on kutsunut hänet tähän työhön.

”Opettajana toimiessani minulla heräsi ajatus, oppilaitospastorin virka aukeaa, minun täytyy hakea sitä.”

Kestiä ei vielä tuolloin oltu edes vihitty papiksi. Häneltä puuttui kokemusta ja näytti siltä, ettei hänellä muutenkaan olisi edellytyksiä erityisvirkaan. Kun oppilaitospastorin paikka laitettiin avoimeksi, haki siihen yhdeksän henkilöä. Kesti sai paikan siitä huolimatta, ettei voisi edes välittömästi aloittaa tehtävässä äitiysloman vuoksi.

”Tuntui, että kaikki palaset vain loksahtelivat ja jokin johdatti kohti tätä päämäärää. Tuntui kuin olisi katsellut elokuvaa.”

Sekulaarille ja rationaaliseen ajatteluun pyrkivälle tässä ajattelussa on jotain käsittämätöntä. Koen kuitenkin jotain vaikuttavuutta siinä, että jotkut voivat löytää hengellisyydestä syvän rauhan, joka tässä elintasokilpailuun ja kuluttamiseen keskittyvässä yhteiskunnassa tuntuu niin kaukaiselta olotilalta.

Uskontojen on selitetty olevan peräisin milloin ihmisluonnosta peräisin olevasta halusta antaa asioille merkitys, milloin taas kulttuureista ja yhteiskuntien asettamista hierarkiamalleista. Uskuntotieteilijä Pascal Boyer nimitti uskontoa jopa kognitiiviseksi loiseksi, joka pesii aivoissa. Boyerin mukaan evoluutio on luonut ihmisille mielellisen rakenteen, joka kannustaa käyttäytymään tietyllä tavalla.

Siihen, mikä uskontojen tai hengellisyyden taustalla vaikuttaa, pystyy kukaan tuskin poissulkevasti vastaamaan. Sen sijaan Kestin kuvailema rauha ja johdatus on joillekin ihmisille totisinta totta. He saavat siitä voimaa ja suuntaa elämälleen sekä lohtua vastoinkäymisissä.

Kriisitilanteissa merkitys korostuu

Uskonnon merkitys korostuu kriiseissä. Vaikeat elämäntilanteet voivat ajaa ulospäin maallistuneelta vaikuttaneen hakemaan lohtua jostain korkeammasta. Myös tämän Kesti on nähnyt omassa työssään.

Kesti on saanut kriisityön koulutuksen, joka antaa valmiudet traumaattisten tapahtumien jälkipuintiin. Kestin lisäksi kriisiapua on yliopistolla saatavilla Lapin ensi- ja turvakodin Kriisikeskukselta.

"Ihmiset näkevät, etteivät ole tunteidensa kanssa yksin."

”Kriisitilanteissa ihmiset kokevat surun yhteiseksi asiaksi, se yhdistää. Usein kuolemantapausten vuoksi pidetään hiljaisia hetkiä. Ihmiset näkevät, etteivät ole tunteidensa kanssa yksin.”

Kestin saama kriisityön koulutus perustuu niin sanottuun debriefing-menetelmään, jolla pyritään purkamaan pahin kriisivaihe. Menetelmässä tapahtuman kokeneille järjestetään kahden tai kolmen päivän sisällä yksilöllinen tapaaminen tai ryhmäistunto, jossa tapahtunutta puidaan. Tarkoituksena on ehkäistä tai vähentää traumaattisten kokemusten jälkireaktioita.

Tuttu ja tylsä

Kirkon merkityksen Kesti kokee yhä suureksi, vaikka vaikutelma maallistuneesta Suomesta on vahva.
”Kyllähän meilläkin arvostetaan kirkkoa. Nuoret eivät välttämättä niinkään, mutta ehkä sitten, kun tulee elämänkokemusta.”

Yhdeksi syyksi kirkon alamäkeen nuorten ihmisten keskuudessa Kesti näkee yksilökeskeisyyden lisäksi globalisaation. Ihmisillä on vara valikoida, mihin uskoo ja mistä ottaa vaikutteita. Esimerkiksi itämaisten uskontojen ja filosofioiden suosio on Suomessa viime vuosina kasvanut.
”Tuttu ja tylsä kristinusko. Ihmiset hakevat jotain eksoottisempaa ja jännittävämpää” Kesti naurahtaa.
Kesti kuitenkin haluaa muistuttaa, että kirkon työntekijät tekevät paljon arvokasta työtä esimerkiksi lapsi- ja diakoniatyön muodossa. Sen merkitys on edelleen suuri.

Myös naljailua Kesti kertoo kuulleensa. Tietyillä tahoilla voi olla voimakkaita negatiivisia latauksia kirkkoa kohtaan, ja asioihin reagoidaan voimakkaasti.
”Joskus psykologiaa opiskellessani minulle saatettiin naljailla, kun kuultiin, että olen opiskellut myös teologiaa. Tätä tapahtui myös henkilökunnan puolesta.”

Ei ole muodikasta kuulua nykypäivänä kirkkoon tai näyttää uskonnollisuuttaan. Siitä huolimatta tapahtumissa käy aktiivinen porukka. Seurakunta järjestää säännöllistä toimintaa, kuten sählyä, gospelkuoroa, raamattupiiriä sekä suomeksi että englanniksi ja rukoushetkiä.

Yhdeksi vuoden kohokohdista Kesti nimeää perinteisen Livingroom-tapahtuman, joka järjestetään lokakuun viimeisenä päivänä. Tapahtuma on osa LYYn KEHY-viikkoa. Tämän vuoden teemaksi on valittu Sámi-Livingroom, joten tapahtumassa pääsee tutustumaan Euroopan ainoan alkuperäiskansan kulttuuriin.

”Livingroom-tapahtumat eivät perinteisesti ole olleet niin hengellisiä. Ne ovat niin sanottuja matalan kynnyksen tapahtumia.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *