180213_Kotouttaminen1

Kotouttaminen, kaksisuuntainen ja jatkuva tie

 

Teksti Aziz Sheikhani
Kuvitus Meri Heikkilä

Ihmiskunnan historia on täynnä esimerkkejä erilaisten ihmisryhmien muuttamisesta pois omilta asuinalueiltaan ja asettumisesta uudelle alueelle. Tämä sama ilmiö on tapahtunut ja toistunut johtuen erilaisista tekijöistä eri aikakausina. On selvää, että astuminen uuteen maahan ja kulttuuriin on haastavaa. Uuden maan merkitys uusille maahanmuuttajille ei ole staattista ja se muotoutuu ajan kuluessa. Suomi ja suomalaiset ovat itsekin kokeneet oman historiansa aikana sekä maasta pois lähtöä että maahantuloa. Tilanne on kuitenkin jälleen muuttunut ja maahan tulee eri syistä monilta maailman kolkilta maahanmuuttajia.

Uusi tilanne on edellyttänyt Suomelta valtiona, suomalaisilta kansana ja myös muualta maahan tulevilta ihmisiltä uudenlaista yhteistyötä, toimenpiteitä ja sopeutumista. Suomi on tehnyt monipuolista työtä ja investoinut paljon resursseja vastatakseen tähän tilanteeseen ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Kotouttamislaki ja sen tavoitteet on laadittu hyvällä tahdolla, mutta se ei ole pystynyt vastaamaan odotuksiin. Kotouttamislailla on pyritty parantamaan erityisesti kotoutumista parhaimmillaan ja sekä erityisesti sen alkuprosessia ja -vaiheita. Kotouttamislain ja ohjelmien toteuttamiseksi ja edistämiseksi on laadittu ja suoritettu lukemattomia projekteja. Kuitenkaan kotouttamispolitiikka ei ole tuottanut merkittävää tulosta ja sekä suomalaiset että maahanmuuttajat ovat moittineet sitä. Erilaiset tahot ovat syyttäneet maahanmuuttajia kyvyttömiksi kotoutumaan ja osat tahot kotoutumispolitiikan ja viranomaisten suunnitelmia epäonnistuneiksi.

180213_Kotouttaminen2

Kotoutuminen on enemmän kuin kielen osaaminen ja oppiminen

Maahanmuuttajien kotouttaminen prosessina vaikuttaa monenlaisiin asioihin ja sen eteneminen oikealla tavalla tuottaa hyviä tuloksia. On otettava huomioon, että sopeutuminen Suomeen ja sen kulttuuriin ei toteudu kollektiivisessa merkityksessä, vaan jokainen yksilö käy läpi omalla tavallaan kotoutumisprosessia. Suomalaisen yhteiskunnan vastaanotto ja asenne, mutta myös maahanmuuttajan omat asenteet, kulttuuriset ainekset ja aktiviteetti vaikuttavat kaikki maahanmuuttajien kotouttamiseen. Uudessa maassa ja ympäristössä kieli, kulttuuriset elementit, sosiaaliset järjestelmät, poliittinen rakenne, yhteiskunnan arvot ja normit eroavat aina vähemmän tai enemmän maahanmuuttajien omista lähtömaistaan.

Ihminen on sosiaalinen olento ja uuden maan kielen osaamattomuus tuottaa vaikeuksia. Tässä tilanteessa tunteilla on paljon vaikutusta yksilöiden toimintaan ja asenteeseen. Kantaväestöllä on merkittävä rooli maan kotouttamispolitiikan toteuttamisessa: Kansalaisten asenne ja toiminta sekä myös tunteet voivat herättää maahanmuuttajissa sekä positiivista että negatiivista asennetta. Tämä yhtälö toimii jossakin määrin toisinpäinkin, koska maahanmuuttajat voivat omalla toiminnallaan aurata tulevaisuutensa tietä. Molempien osapuolten vastakkainasettelu ja uhkakuvien tekeminen toisistaan vaikeuttaa maahanmuuttajien kotouttamista Suomeen. Vieraantuminen, yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen ja oman yksinäisyyden kanssa eläminen on seurausta sekä maahanmuuttajien että suomalaisten yhteistyön ja kaksisuuntaisen tien puutteesta. Lakisäädökset ja viralliset säännöt ovat tarpeellisia ja elintärkeitä, mutta ne eivät yksin tehoa. Yhteiskunnan luonne, toiminta ja kansalaisten asenne ja yhteistyö muualta muuttaneiden kanssa tehostaa lakisäädäntöä ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotouttamista uuteen kulttuuriin ja maahan.

Luottamus luo onnistuneen pohjan kotoutumiselle

Luottamuksen rakentaminen maahan muuttaneiden, viranomaisten ja kansalaisten välillä on osoittautunut tärkeäksi tekijäksi. Se luo hyvän pohjan yhteistyölle ja positiivisen asenteen muodostumiselle. Luottamus osapuolten välillä lähtee monista asioista ja sen puute on iso riski yhteiskunnalle. Jos valtaväestö ei ole valmis eikä halukas vastaanottamaan tosissaan uusia jäseniä, maahanmuuttajat kääntyvät helposti oman kotimaansa kulttuurin ja uskonnon puoleen. Ulkopuolisten ihmisten syrjäyttäminen syystä tai toisesta ja heidän luokittelemisena ulkopuolisiksi jopa kymmenien vuosien maassa asumisen jälkeen vie pohjan luottamukselta ja kotouttamiselta. Tämä linja ei palvele pitkällä tähtäimellä valtaväestöäkään.

Palvelujen ja etujen saaminen ja tarjoaminen ei myöskään yksistään riitä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden aseman saavuttaminen tapahtuu yhteiskunnassa ja sen tilanne heijastuu moniin alueisiin. Tiedetään, että työelämä on kova ja kilpailu työn saamisesta on vaikea kantaväestöön kuuluville jäsenillekin. Sen lisäksi aika on muuttunut ja se on vaikuttanut ja edelleen mullistaa työn luonnetta. Uusi teknologia ja sen tuomat yhteydenpidot toimivat kaksipäisenä miekkana. Tästä syystä saattaa olla, että uusi maahanmuuttaja luo itselleen oman maailmaansa ja vieraantuu helposti todellisesta maailmasta, johon on muuttanut. Maahanmuuttajan alkuperä ja uskonto vaikuttavat piilossa olevina tekijöinä monenlaisiin asioihin, jotka tulee ottaa huomioon kotouttamisprosessissa.

180213_Kotouttaminen3

Ennakkoluulot suurin uhka

Ennakkoluulojen ja ennakkoasenteiden väheneminen puolin ja toisin lisää vuorovaikutusta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Se kehittää luottamusta, kielitaitoa ja lisää kulttuurien tuntemusta. Menneisyyteen liittyvät tapahtumat ja traumat sekä tulevaisuutta koskevat uhkakuvat ja oletukset lisäävät esteitä osapuolten positiivisen vuorovaikutuksen välille. Ennakkoluulot saattavat myös luoda mielikuvaa siitä, että oma tulevaisuus on uhattuna. Tämän vuoksi kantaväestö ja maahanmuuttajat pelkäävät menettävänsä oman kulttuurinsa ja heille tulee kova halu suojella omaa kulttuuriaan. Tästä syystä he rakentavat näkymätöntä suojamuuria ympäristöönsä ja vuorovaikutus ei kehity luonnollisesti.

Maahanmuuttajien juurtuminen uuteen maahan ei synny ilman tarvittavia aineksia kuten yhteistä kieltä, kulttuuria, tapoja ja rakentavaa vuorovaikutusta. Toisaalta opitut asiat kuten kieli, kulttuuri ja yhteiskuntaopinnot eivät riittävästi tehoa, jos yhteiskunta ei siedä maahanmuuttajien läsnäoloa. Maahanmuuttajat tulevat erilaisista yhteiskunnista, perheistä ja eri reittien kautta Suomeen. Riippuen monista tekijöistä, heillä kaikilla on oma tarinansa. Maahanmuuttajien kotouttamistavat uuteen maahan ja kulttuuriin eivät ole samanlaisia ja ne eroavat toisistaan. Osa heistä asuu suomalaisten kanssa ja he saavat enemmän mahdollisuutta tuntea suomalaista kulttuuria ja kieltä.

Suomalaiset puolisot voivat helpottaa ja tukea oman puolisoaan kotoutumisessa. Toiset taas tutustuvat suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan esimerkiksi koulutuksen tai työn kautta.

On aiheellista, että palvelusektorien ja viranomaisten tulee punnita maahanmuuttajien näkökulmia liittyen kotoutumisprosessiin. On kehitettävä muotoja ja keinoja, joiden kautta voi motivoida maahanmuuttajia kotoutumaan suomalaiseen kulttuuriin. Yksi ongelma on se, että suomalaiset viranomaiset tietyistä syistä eivät ole halunneet käyttää maahanmuuttajien voimavaraa muiden maahanmuuttajien kotouttamisessa. Palvelukeskuksilla, opetuslaitoksilla ja erilaisilla sektoreilla ei ole hätää ja ne jatkavat omaa työtään omalla tavallaan. Joskus voi käydä niinkin, että maahanmuuttajat ovat hyviä asiakkaita joidenkin sektorien pysytyssä pitämiseksi ja maahanmuutto palvelee enemmän työntekijöitä kuin kotouttamisprosessissa olevaa maahanmuuttajaa. Kotouttamisohjelmaa laadittaessa olisikin parempi, että maahanmuuttajien asiantuntijoiden ja varsinkin itse maahanmuuttajien ääni, mielipide ja kokemukset tulisivat paremmin esille.

On otettava huomioon, että sopeutuminen Suomeen ja sen kulttuuriin ei toteudu kollektiivisessa merkityksessä, vaan jokainen yksilö käy läpi omalla tavallaan kotoutumisprosessia.

Pitkäkestoinen prosessi

Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, johon vaikuttaa monta tekijää. Yhteiskunnan ja maahanmuuttajien tulee huolehtia keskinäisen yhteistyön, luottamuksen ja vuorovaikutuksen ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Maahanmuuttajan puolestaan tulee sitoutua häntä koskeviin kotoutumisohjelmiin ja olla aktiivinen ja motivoitunut tekijä. On suoritettava velvollisuuksia ja nautittava tarjolla olevista oikeuksista. Yhteiskunnan tulee tarjota tarpeelliset ja riittävät mahdollisuudet maahanmuuttajille, jotta he tulevat yhteiskunnan tasa-arvoisiksi jäseniksi. Tavoitteena olisi se, että maassa asuvat maahanmuuttajat ajan kuluessa olisivat osa tätä yhteiskuntaa. Enemmistön ja kantaväestön asenne maahanmuuttajia kohtaan näkyy erityisesti puhetavoissa ja heidän luokittelemisessaan eriarvoisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Maahanmuuttajan kotoutuminen on luonteeltaan pitkäkestoinen prosessi. Kotoutumista voidaan tukea ja edistää toimenpiteiden ja palveluiden avulla, mutta kotoutuminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa kaikissa arkipäivän tilanteissa ja lähiyhteisöissä. Aikuisten ja vanhempien työn saanti ja hyvinvointi vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Lasten hyvinvointi, sopeutuminen ja toimeentuleminen yhteiskunnassa voimaannuttaa myös vanhempia. Asiat ja sukupolvet ovat kietoutuneet toisiinsa ja oppivat toisiltaan.

Terveys ja hyvinvointi ovat myös tärkeitä osia kotouttamisprosessissa. Onnistunut kotoutuminen ja positiivinen asenne ja tunne omasta asemastaan ehkäisevät syrjäytymistä. Silloin kotouttamisprosessi on onnistunut, kun kotoutunut maahanmuuttaja löytää oman paikkansa yhteiskunnassa ja tuntee kuuluvansa yhteiskuntaan.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *