Kalliomaki_Osku

Luontokuvausta ja soveltavaa kuvataidetta Kuusamossa

 

Teksti Mikko Koljonen
Kuvat Jonna Kalliomäki

Kuusamo on reilun 15 000 asukkaan kaupunki vajaan 200 kilometrin päässä Rovaniemeltä. Vaikka kuvauksellisesta luonnostaan ja Rukan laskettelukeskuksesta tunnettu paikkakunta ei virallisesti kuulukaan Lapin maakuntaan, on se kotipaikka viime syksynä alkaneelle Lapin yliopiston soveltavan kuvataiteen ja luontokuvauksen maisteriohjelmalle.

”Kuusamo on luontokuvakaupunki. Täältä löytyy verkostoja myös kansainvälisellä tasolla. Kaiken kaikkiaan luontokuvaus on avautumassa pelkästä harrastuksesta ammatilliseksi toiminnaksi, jossa myös sosiaalisella medialla on tärkeä merkitys”, projektipäällikkö Salla-Mari Koistinen taustoittaa hankkeen sijaintia.

Kuten yleensä, hakijoita koulutusohjelmaan oli enemmän kuin avoimia paikkoja. Hakemuksia tuli yhteensä 36, joista 20 kutsuttiin haastatteluun motivaatiokirjeen ja portfolion perusteella. Näiden lisäksi vaatimuksena oli alempi korkeakoulututkinto kulttuurin, matkailun tai metsätalouden alalta. Haastatelluista lopulta 12 otettiin sisään. Yksi heistä on Osku Tuominen, 34, joka muutti koulutuksen perässä Helsingistä Kuusamoon.

”Työ leikkaajana alkoi tuntua liikaa rutiinilta. Tarvitsin jotain lisäpontta elämään, joten päätös muuttaa Kuusamoon ei ollut vaikea”, Tuominen toteaa.

Kalliomaki_Osku3

Kyseessä on siis ainutlaatuinen hanke, joka kestää kaksi vuotta kuten maisterin tutkinnot yleensäkin. Pääasiallisesti opetusta annetaan Kuusamossa, mutta satunnaisesti myös Rovaniemellä. Vastuuopettajana toimii Irma Varrio.

”Irma on yksi kokeilevan luontokuvauksen edelläkävijöitä Suomessa. Hän tekee kuvista teoksia. Meistä opiskelijoista on tullut ikään kuin hänen kisällejään. Toisin kuin elokuvan puolella, jolla aiemmin työskentelin, Irma ja hänen puolisonsa Ari-Matti Nikula ovat avoimia jakamaan hyväksi todettuja tekniikoitaan kanssamme”, Tuominen suitsuttaa.

Täysin uutta luontokuvauksen opetus ei Kuusamossa ole. Kuusamo-opisto, yksi hankkeen yhteistyökumppaneista, on antanut opetusta omalla valokuvaus-linjallaan jo hyvän aikaa. Tuomisen mukaan luontokuvauksessa voisi piillä mahdollisuus pohjoisen syrjäseutujen ympärivuotiseen työllisyyteen.

”Matkailu on toki jatkuvasti kehittyvä ala kaivosteollisuuden ohella, mutta luontokuvaus voisi olla samaan aikaan sekä ympärivuotinen että luontoystävällinen ala”, Tuominen visioi.

Monipuolinen oppimisympäristö

Karhukojusafarit ovat niittäneet suosiota maailmanlaajuisesti. Karhuja houkutellaan syöteillä tiettyyn paikkaan, jotta kojussa piilottelevat turistit saavat ikuistaa metsän kuninkaat omiin kameroihinsa.

”Syksyllä opiskelijat vierailivat karhukojulla ja pohtivat toiminnan eettisyyttä. Keväällä toteutetaan samanlainen vierailu lintukojulle. Tarkoituksena näillä retkillä on hahmottaa luontokuvauksen kenttää eli kuinka monipuolista se voikaan olla”, Koistinen kertoo.

Eräänlaisen pohjan maisteriohjelmalle antoi Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma (SoMa), joka pidettiin vuosina 2011–2013 sekä kansainvälinen Arctic Art & Design maisteriohjelma, joka alkoi syksyllä 2015. SoMan painopiste oli soveltavassa kuvataiteessa, jota nyt meneillään olevassa hankkeessa edustaa muun muassa pakollinen kymmenen opintopisteen projekti hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. SoMasta on työllistytty hyvin, mikä antaa osviittaa nykyisenkin ohjelman tulevaisuudennäkymistä. Työllistymisen kannalta yrittäjyys on myös keskeistä ja siihenkin annetaan eväitä koulutuksen aikana.

Vaikka itse luontokuvaus olikin uusi juttu Tuomiselle, oli Kuusamo tullut tutuksi kevään ja talven laskettelureissuilta. Siirtymä ei siis ollut vaikea ja Kuusamoon oli mukava tulla.

”Tykkään valosta. Etelässä talvi on muuttunut viime vuosien aikana yhdeksi pitkäksi syksyksi, kun lumikaan ei tahdo pysyä maassa eikä siten valaise samalla tapaa kuin pohjoisempana. Kesän pahinta hyttyskautta en ole vielä kokenut, joten sen ajan ehkä viettäisin mieluiten etelässä”, miettii Tuominen

Puitteet kuvaukselle ovat ympäristön puolesta hienot, mutta esimerkiksi kuvausvälineistön saaminen pääkampukselta Rovaniemeltä Kuusamoon on osoittautunut mahdottomaksi järjestää. Siinä mielessä Kuusamon opiskelijat ovat epätasa-arvoisessa asemassa pääkampuksen opiskelijoihin nähden.

Hankkeellistuminen ja sitä kautta haalittavat yhteistyökumppanit vaikuttavat olevan nykypäivän trendi. Pohjoisen Suomen kannalta tärkeintä on kuitenkin pysyä aktiivisena eikä lyödä hanskoja tiskiin. Ehkä tulevaisuudessa logistiikkaongelmatkin saadaan ratkaistua suotuisissa merkeissä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *