Arktikum

Arktista tutkimusta ja uniikkia tiedeviestintää

Teksti ja kuva Aleksi I. Pohjola

Ounasjoen rannalla kohoava monumentaalinen rakennus Arktikum lienee monille tuttu ainakin ulkonäöltä. Rakennusta halkova lasinen 172 metriä pitkä käytäväputki osoittaa suoraan pohjoiseen. Se ei tietenkään ole sattumaa: pohjoisuus on läsnä tämän talon toiminnassa läpileikkaavana elementtinä.

Arktikum itsessään on nimitys fyysiselle rakennukselle, jonka suojissa toimii tutkimuslaitos ja tiedekeskus Arktinen keskus sekä Lapin maakuntamuseo. Arktinen keskus on kansainvälinen ja monitieteellinen tutkimuslaitos, joka on sijainnistaan huolimatta kiinteä osa Lapin yliopistoa. Tutkimuslaitoksessa työskentelee projektitutkijat mukaan luettuna noin 45-50 tutkijaa, minkä lisäksi tiedekeskuksen viestinnästä ja näyttelyistä vastaa noin 20 henkeä.

Monitieteellistä huippututkimusta

Arktinen keskus on nimensä mukaisesti keskittynyt arktisen alueen tutkimukseen. Tutkimuslaitoksessa toimii viisi tutkimusryhmää, joilla kaikilla on omat painopisteensä, mutta jotka tekevät kuitenkin myös yhteistyötä yli tutkimusryhmärajojen.

Globaalimuutoksen tutkimusryhmä selvittää kasvavan taloustoiminnan vaikutuksia arktisen alueen ekologiaan, ympäristöön ja yhteiskuntiin. Kestävän kehityksen tutkimusryhmä tutkii paikallis- ja alkuperäiskansanväestön arjen politiikkaa, identiteettikysymyksiä sekä selviytymis- ja sopeutumiskykyä arktisilla alueilla tapahtuvissa ennakoimattomissa muutostilanteissa. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti tutkii oikeustieteellisiä kysymyksiä koskien arktisen alueen kansainvälisiä sopimuksia ja säännöksiä sekä ympäristövaikutusten arviointiprosessien toteutumista sekä arktisten alueiden alkuperäiskansojen maa- ja ympäristöoikeutta. Arktisen antropologian ryhmässä tutkitaan ympäristömuutosten vaikutusta ihmisyhteisöihin sekä ihmisyhteisöjen käsitystä itsestään. Arktisen hallinnan tutkimusryhmä puolestaan pyrkii tekemään arktisen alueen hallintaa läpinäkyvämmäksi sekä tarjoamaan päätöksentekijöille, tutkijoille ja muille toimijoille tutkimustietoa.

”Me olemme arktinen tutkimuslaitos, joka toimii fyysisesti arktisella alueella. Se on meidän yksi vahvuuksistamme sekä myös tärkeä osa identiteettiä. Arktinen tutkimus on yleistermi, eräänlainen sateenvarjokäsite, jonka alle mahtuu monia osaajia. Pyrimme yhdistämään nämä osaajat ja viemään arktista tutkimusta uusille urille”, toteaa tutkimusprofessori, Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.

Uniikkia tiedeviestintää

Arktisen keskuksen asema tiedeyhteisössä on korkea ja sillä onkin laajat kansalliset ja kansainväliset tutkijaverkostot. Etenkin luonnontieteisiin painottuvia tutkimuksia on julkaistu alan huippujulkaisuissa ja yhteiskuntatieteelliset julkaisut ovat vähintäänkin alueellisesti vaikuttavia. Lisäksi Arktinen keskus tuottaa monipuolista tutkimustietoa hallintoviranomaisille ja yrityksille.

”Esimerkiksi nyt Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella (2017-2019) me tuotamme tutkimustietoa ulkoministeriölle, jonka lisäksi ulkoministeriö on ulkoistanut Suomesta arktisena maana kertovan portaalin viestinnän meidän tiedeviestinnän yksikölle”, kertoo Koivurova.

Arktisen keskuksen yksi tehtävä on myös popularisoida tutkimustietoa. Tähän Arktikum tarjoaa ainutlaatuisen toimintaympäristön laajoina näyttelytiloina. Arktikumissa onkin esillä pysyvä Muuttuva Arktis –näyttely, jossa pääsee tutustumaan tutkimustuloksiin sekä arktisen alueen luontoon ja kansoihin. Arktikumissa vierailee vuosittain noin 100 000 ihmistä tutustumassa Lapin maakuntamuseon ja Arktisen keskuksen näyttelyihin.

Lisää näkyvyyttä yliopistolle

Yliopiston sisällä Arktinen keskus sen sijaan näkyy suhteellisen vähän. Arktinen keskus osana Lapin yliopistoa tekee paljon tutkimusyhteistyötä Lapin yliopiston kanssa, mutta näkyvyys ja sitä kautta tunnettavuus konkretian tasolla voisi olla parempikin.

”On totta, että opiskelijat eivät aina tunnista meidän toimintaa. Se ei aina suodatu käytännön tasolle”, myöntää Koivurova.

Opetusvastuuta Arktisen keskuksen tutkijoilla ei ole samalla tavalla kuin esimerkiksi yliopiston professoreilla. Pääasiassa eri projekteista, hankkeista ja julkaisusta muodostuva rahoitusmalli eroaa tiedekuntien rahoitusmallista. Tästä syystä Arktinen keskus ei saa opetuksesta rahaa. Arktinen keskus järjestää kuitenkin Arctic Studies Program –koulutusohjelmaa, jossa erikoistutaan arktisen tutkimuksen aiheisiin ja kysymyksenasetteluun monitieteellisesti. Arctic Studies Program on yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan koordinoima opintokokonaisuus. Se on ollut etenkin vaihto-opiskelijoiden suosiossa, mutta on avoinna myös suomenkielisille tutkinto-opiskelijoille. Opetuskielenä on englanti.

Monitieteellisen huippututkimuksen ja opetuksen yhdistäminen on muutoinkin haastavaa.

”Kovatasoinen tutkimus edellyttää laajoja verkostoja ja niiden rakentaminen vie aikaa”, toteaa juuri Alaskaan lähtöä tekevä Koivurova.

Arktinen hype

Arktisen alueen geopoliittinen asema on muuttumassa ja jo muuttunut muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Esimerkiksi koillisväylän tuleva avautuminen laivaliikenteelle sekä arktisen alueen kätkemät luonnonvarat ovat saaneet suurvaltojen mielenkiinnon kääntymään entistä enemmän arktiselle alueelle. Myös medialla on oma roolinsa arktisen alueen esillä pitämisessä, niin hyvässä kuin pahassa.

”Usein arktinen alue mystifioidaan. Me pyrimme oikaisemaan väärää tietoa ja olemaan esimerkiksi median suhteen mahdollisimman avoimia”, huomauttaa Koivurova.

Arktiseen alueeseen ja sen tutkimiseen liittyy paljon mielipiteitä jakavia asioita. Esimerkiksi kaivosteollisuus ja sen vaikutukset ja jopa ilmastonmuutoksen kiistäminen tiettyjen intressien takia herättävät paikoin voimakastakin keskustelua. Silti arktisen alueen tutkimusta tehdään tieteellisesti kestävin perustein.

”Me ei olla kenenkään puolella. Meitä ohjaa akateeminen puolueettomuus. Esimerkiksi kun tutkitaan sosiaalisen toimiluvan saamista kaivokselle, me ei oteta kantaa itse kaivokseen”, huomauttaa Koivurova.

Herkkiä asioita tutkivat tutkijat eivät säästy myöskään nykyajan vitsauksilta kuten vihapuheelta ja häirinnältä. Pahimmillaan jatkuva vihapuhe voi saada tutkijan välttelemään julkisuutta ja jopa tiettyjä tutkimusaiheita.

”Kyllä julkisuudessa olo on vaikeutunut. Meidän linja on kuitenkin julkisuuteen kannustava. Me pyritään avoimeen tiedottamiseen ja nähdään, että pystytään antamaan sitä kautta paljon myös tälle yhteiskunnalle”, päättää Koivurova.

Oikaisu: Painetussa lehdessä siteerataan virheellisesti Arktisen keskuksen johtajaa Timo Koivurovaa. Virheellinen lainaus: ”[...] jonka lisäksi ulkoministeriö on ulkoistanut Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden viestinnän meidän tiedeviestinnän yksikölle.”

Ulkoministeriö ei ole ulkoistanut Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden viestintää Arktiselle keskukselle, vaan Suomesta arktisena maana kertovan portaalin viestinnän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *