vapaaehtoisjuttu_kuvitus

Kolmas sektori perheiden tukena

 

Teksti Mikko Koljonen
Kuvitus Siiri Hirsiaho

Suomalaisessa ajattelussa mielletään usein perheille tarjottavien palveluiden kuuluvan yksistään julkisen vallan vastuulle. Näin toki pääsääntöisesti onkin, mutta maahamme mahtuu joukko kolmannen sektorin järjestöjä, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen tukea perheitä moninaisissa ongelmissaan. Tunnetuin näistä lienee Mannerheimin Lastensuojeluliitto, jonka aikoinaan kehittämä neuvolajärjestelmä on nykyään vakiintunut osa jokaisen suomalaislapsen elämäntaivalta.

Henri Ramberg, 31, on kokenut neuvolassa kävijä puolisonsa ja parivuotiaiden kaksostensa kanssa. Vanhemmuuden lisäksi hänen harteitaan painavat sosiaalityön opinnot jo viidettä vuotta. Kaiken kaikkiaan Ramberg pitää neuvolaa pätevänä instituutiona vastaamaan perheiden moninaisiin tarpeisiin. Kyse on kuitenkin välillä haastavastakin ihmissuhdetyöstä, jolloin työntekijän omalla persoonalla sekä ihmissuhdetaidoilla suuri merkitys.

”Työntekijöiden vaihtuvuus ja vääränlainen suhtautuminen ihmisiin ei auta työstä selviytymistä. Mutta sitten kun oikea työntekijä osuu kohdalle, en toivoisi tämän vaihtavan työpaikkaansa”, Ramberg pohtii.

Neuvoloiden ollessa nykyään julkisen vallan huomassa, on Mannerheimin Lastensuojeluliitto kehitellyt joukon muita tukimuotoja. Myös Ramberg on tutustunut näihin netin välityksellä, esimerkiksi lastenhoitopalveluun sekä lastentarvikevuokraukseen, mutta ei ole vielä varsinaisesti turvautunut palveluihin. Ramberg painottaakin tiedottamisen ja yleisen näkyvyyden merkitystä järjestökentällä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piirin perhepalvelupäällikkö Tiia Nyman yhtyy Rambergin näkemykseen.

”Lapin piiri selvitti rovaniemeläisten lapsiperheiden toiveita ja tarpeita toukokuussa 2017. Lapsiperheille järjestettiin muutamien toimijoiden kesken kysely, jossa saatiin paljon hyvää tietoa niistä perheiden tarpeista, jotka tukisivat perheiden arkea. Yksi kyselyn tuloksista oli, että perheet eivät tiedä palveluista. Samalla toimijajoukolla lähdettiin reagoimaan asiaan ja suunnittelemaan tilaisuutta, jossa palveluista kerrottaisiin siellä, missä perheet ovat. Tuloksena oli Perheiden tori -tapahtuma maaliskuussa 2018, jossa useat toimijat kertoivat toiminnasta, tuesta ja tekemisestä perheille”, Nyman kertoo.

”Kun perheitä tuetaan riittävän varhain, vältytään raskaimmilta lastensuojelullisilta toimenpiteiltä, jotka ovat huomattavasti ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä kalliimpia." – Tiia Nyman

Ennaltaehkäisevää työtä

Vanhemmille lapsille ja nuorille, jotka ovat jo kouluiässä tai lähestymässä aikuisuutta, MLL tarjoaa henkilökohtaista tukihenkilöä vastaamaan erinäisiin haasteisiin muun muassa sosiaalisissa suhteissa tai ylipäätään elämänhallinnassa. Palveluun hakeudutaan sosiaalipalvelujen kautta, mutta se ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta.

Nelisen vuotta Rovaniemellä asunut Jonnamari Kentala, 30, on toiminut tukihenkilönä kahden vuoden ajan. Hän päätyi mukaan toimintaan sanomalehden ilmoituksen kautta ja piti sitä sopivan pehmeänä laskuna työelämään äitiysloman jälkeen. Työ onkin hyvin joustavaa työajoista lähtien: työt voi sopia myös illaksi tai viikonlopuksi omien ja tuettavan lapsen menojen mukaan. Varsinaisen tekemisenkään ei tarvitse olla mitään erikoista, vaan pelkkä keskusteleminen ja luotettavana aikuisena kaverina oleminen riittää.

”Joskus on kokeiltu erilaisia harrastuksia, vaikkapa urheilua, josko sieltä löytyisi jokin kiinnostuksen kohde”, Kentala toteaa.

Kentalan tuettavat ovat olleet tähän mennessä teini-ikäisiä tyttöjä, mutta pian hänellä on alkamassa uusi tukisuhde esikouluikäiseen poikaan. Kiinnostus nuoriin näkyy jo hänen koulutustaustassaan sosionomina sekä työkokemuksessa nuorisokodista.

”On tällä toiminnalla laajempikin yhteiskunnallinen vaikutus, kun ongelmiin voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi ennen isompia ongelmia. Lisäksi nuorena juuri ennen aikuisuutta on tärkeää harjoitella sosiaalisia taitoja tulevaisuutta varten”, Kentala summaa.

Nyman painottaakin, että MLL:n toiminta on otteeltaan ennaltaehkäisevää.

”Kun perheitä tuetaan riittävän varhain, vältytään raskaimmilta lastensuojelullisilta toimenpiteiltä, jotka ovat huomattavasti ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä kalliimpia.”

Esimerkkejä palveluista ovat muun muassa perhetyö, joka voi olla konkreettista lastenhoitoapua tai neuvontaa, sekä valvotut tai tuetut tapaamiset. Näitä palveluja tilaavat yleensä kuntien sosiaali- tai terveystoimet, ja MLL toteuttaa tilatut palvelut käytännössä. Toiminnan perusta on vahvasti paikallisuudessa sekä vapaaehtoistoiminnassa.

Lapset mullistavat opiskeluelämän

Rambergin perhe sen sijaan on saanut tukea pääsääntöisesti ystävien tahoilta perinteisen perhekeskeisen tukiverkon ollessa varsin kapea. Tukea on kaivattukin yrityksessä yhdistää opiskelu sekä lapsiperhearki.

”Kaksosten mukanaan tuoma vaikutus opiskeluun oli niin suurta, ettei sitä pystynyt kuvittelemaan realistisesti ennen lasten syntymää. Ajatuksena kun oli opiskella kotoa käsin täysipainoisesti samaan aikaan kun lapset olivat pieniä”, Ramberg kuvailee.

Ensimmäisen 1,5 vuoden aikana, kun Rambergin lapset olivat käytännössä kokonaan kotihoidossa, aika ja jaksaminen opiskelujen hoitamiselle kapeni olemattomiin. Aikaa opiskelulle jäi lähinnä öisin sekä satunnaisesti päivisin.

”Oppiaineessamme [sosiaalityö] on paljon kursseja, joita voi tenttiä tai suorittaa esseellä, mikä tarkoittaa että opintoja on joustavoitettu opiskelijan kannalta hyvin”, Ramberg toteaa.

Myös itseopiskelutilojen ja kirjaston aukioloaikojen laajentaminen saa suitsutusta Rambergilta. Hän pitää opiskelua lisäksi hyvänä vastapainona perhe-elämälle, kun pääsee vapautumaan vanhemman roolista sekä sivistämään itseään.

Tukihenkilö saa itsekin toiminnasta paljon

Tukihenkilönä Kentala on kokenut saaneensa paljon hyvää myös itselleenkin.

”Kun nuoren kanssa tutustutaan harrastuksiin, pääsee itsekin toki kokeilemaan niitä. Lisäksi pääkaupunkiseudulta tänne pohjoiseen muuttaneena on samalla saanut tilaisuuden tutustua Rovaniemeen ja esimerkiksi sen kouluihin”, Kentala kuvailee.

Koska kyse on yleensä myrskyisintä teini-ikäänsä elävistä nuorista, ovat tunteet kirjavia. Tukihenkilönäkin voi muodostaa liian tunteikkaan siteen tuettavaan, mikä voi olla vahingollista, jos tukisuhde yhtäkkiä katkeaa.

”Se toki pitää muistaa, että nuori kertoo tukihenkilölle sellaisiakin asioita, joita hän ei vanhemmilleen kerro. Nuoren ei siis tarvitse pelätä ainakaan negatiivisia reaktioita”, Kentala toteaa lopuksi.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *