Pienet teot määrittelevät sen, mitä olemme – Tulevaisuudessa niillä voi olla suuri vaikutus

Teksti ja kuvat Matias Partanen
Kuvanmuokkaus Henna Huotarinen

Viikonloppu lähestyy. Olet sopinut näkeväsi ystäviäsi synnyinkaupungissasi, jonka jätit, kun lähdit opiskelemaan yliopistoon. Aikataulutus tuottaa ongelmia. Matka on pitkä, ja juna ja lentokone ovat poissuljettuja vaihtoehtoja. Vaikka päädyitkin opiskelemaan kunniallista alaa ja olet pärjännyt ihan hyvin opinnoissasi, kaikki eivät kuitenkaan pidä sinua luotettavana kansalaisena. 

Reilu vuosi sitten tietokoneesi hajosi, ja jouduit hankkimaan uuden luotolla, jotta pystyit ottamaan kaikki tarvitsemasi kurssit ja ettet jäisi jälkeen luokkatovereistasi. Pitkäaikainen parisuhteesi kariutui, ja muutitte erilleen. Jouduit hankkimaan lyhyessä ajassa uuden asunnon. Pari luottoerää jäi lyhentämättä, koska tarvitsit rahaa vuokraan ja vakuuteen. Olit tapahtuneesta todella maassa, eikä töiden tekokaan oikein maistunut. Jouduit turvautumaan vippeihin.

Sait taloutesi myöhemmin kutakuinkin kuntoon, mutta velkaa tuli lyhyessä ajassa jonkin verran ikätovereitasi enemmän. Kerran jätit baarista palatessasi polkupyöräsi kulkuväylälle. Siitä ei pidetty. Sosiaalista mediaa seuraava hallinnon virkamies ei ymmärtänyt huumoriasi, kun vitsailit valtaa pitävien kustannuksella, ja hän luokitteli sinut potentiaaliseksi hankaluuksien aiheuttajaksi. Kimppakyyteihin turvautuminen on ainoa toivosi, koska ainakaan vielä huono sosiaalinen luottoluokituksesi ei näy kenellekään julkisesti.

Kuulostaako elämältä George Orwellin dystopiaklassikossa Vuonna 1984? Joillekin yllä kuvattu voi kuitenkin olla jo totisinta totta. Eikä vain joillekin, vaan jopa joka kuudennelle maapallon asukkaista. Alkuvuodesta 2018 suomalainen media uutisoi Kiinan aloittavan kansalaistensa pisteyttämisen. ”Pohjasakalle karu kohtelu – miljoonia kansalaisia kielletty jo matkustamasta” Uusi Suomi otsikoi aihetta käsittelevän uutisensa. Muiden tiedotusvälineiden otsikointi ja uutisointi noudatteli samaa kaavaa. Uutisten mukaan huonoilla sosiaalisilla pisteillä siunatut kansalaiset eivät muun muassa saisi ostaa juna- ja lentolippuja.

Alun perin suunnitelma sosiaalisten pisteiden järjestelmästä julkaistiin jo vuonna 2014. Kaikessa komeudessaan järjestelmän on kaavailtu tulevan voimaan vuonna 2020, jolloin se kattaisi koko Kiinan. Sosiaalisen pisteytyksen järjestelmä seuraisi kansalaisten elämää pienimpiä piirteitä myöten niin netissä kuin fyysisessä maailmassa ja palkitsisi hyvästä, mutta rankaisi huonosta käytöksestä. Arvostettu uutistoimisto Reuters kertoi, että matkustusrajoituksia voidaan tulla määräämään erikoisista rikkomuksista, kuten terrorismista koskevan väärän informaation levittämisestä, vanhentuneiden lippujen käyttämisestä tai tupakan polttamisesta junassa. Pisteitä voivat laskea jopa niinkin pienet rikkeet kuin pyörän jättäminen jalkakäytävälle tai epäaidon anteeksipyynnön esittäminen. Miten ikinä se todennettaisikaan.

Amerikkalaiseen Foreign Policyyn kirjoittavan Amy Hawkinsin mukaan Kiinan hallinto uskoo, että sosiaalisen pisteytyksen järjestelmä tulee korjaamaan maassa vallitsevan luottamuksen puutteen. Kiinassa on jatkuvasti mahdollista tulla huijatuksi, ellei ole varuillaan. Verkosta tilatut tuotteet eivät välttämättä ole sitä mitä pitää, ja taksikuski kyllä vedättää kursseista tietämätöntä turistia. Myös paikallisilla on vaikeuksia luottaa tuntemattomiin, ja siksi suunnitelmat sosiaalisen pisteytyksen järjestelmästä ovat saaneet osakseen kannatusta. Hallinnon asiakirjoissa järjestelmää on luonnehdittu siten, että se ”mahdollistaa luotettavien vaeltaa kaikkialla taivaan alla, mutta epäluotettavien olisi vaikea ottaa askeltakaan”. 

Kiina luottaa teknologiaan

Sen sijaan, että ratkaisua haettaisiin perinteisiin arvoihin palaamisesta, on Kiina lähtenyt vastaamaan ongelmaan teknologian keinoin. Kiinalaisilla teknologiafirmoilla on jo ollut sopivia tapoja ihmisten pisteyttämiseen: esimerkkejä on aina lainapyöräpalveluiden käyttäjäarvioinneista logistiikkajätti Alibaban Sesame Credit -luottotietojärjestelmään.

Sesame Credit, joka tunnetaan myös nimellä Zhima Credit, kerää tietoja kulutuskäyttäytymisestä. Se esimerkiksi seuraa, millaisia ostoksia palvelun käyttäjät tekevät, miten he velkaantuvat, noudattavat sopimuksia, käyttävät nettiä ja verkostoituvat. Esimerkiksi liikaa alkoholia tai videopelejä ja muita järjestelmän mukaan “epäluotettavan kuluttajan” tuotteita ostavan kuluttajan pisteet laskevat, kun taas vanhemmuuteen ja sitä kautta vastuullisuuteen viittaavien tuotteiden, muun muassa lastenruokaa ostavien, pisteet nousevat. Sesame Credit -järjestelmällä on tällä hetkellä lähes 400 miljoonaa käyttäjää. Alibaban edustajat ovat kuitenkin julkisuudessa kertoneet, että Sesame Credit ei jaa tietoja hallituksen kanssa, paitsi tilanteissa, joissa se velvoitetaan siihen lain nojalla.

Kiinassa matkaavalle erilaiset pisteytykset tulevat nopeasti tutuksi. Länsimaalaista Uberia vastaavan Didin kuljettajille hyvien arvosanojen saaminen on erittäin tärkeää, ja välillä hyviä pisteitä saatetaan jopa anella. Ravintoloissa palvelu ja annokset pisteytetään, ja kuluttaja taas voi nostaa omia pisteitään olemalla lojaali asiakas. Lojaali asiakas voi saada halvempia kyytejä tai ravintola-annoksia. Sinänsä viattomalta vaikuttava pisteytys laajentuu kuitenkin siihen pisteeseen, että huonot arviot voivat johtaa erinäisten oikeuksien menettämiseen. Liian huonoja pisteitä saaneen Didi-kuskin ura voi jopa loppua, tai ainakin niin sanottujen korkean profiilin kyytien saaminen tyrehtyy.

Uuden sosiaalisen luottojärjestelmän tarkoituksena on nostaa rikoskynnystä korkeammalle. Samalla pyritään helpottamaan lainanantoa, kun yritykset saavat tietoonsa asiakkaidensa luotettavuuden ja maksukyvykkyyden. Pankkien luotonanto on Kiinassa keskittynyt suurille valtio-omisteisille yrityksille, ja yksityishenkilöt ja pienyritykset ovat joutuneet turvautumaan varjopankkeihin ja vertaislainoihin. Järjestelmän etuna olisi se, että mahdollisuudet saada rahoitusta avautuisivat laajemmin myös tavallisille kansalaisille, kun käytössä olisi meilläpäin käytössä olevaan maksuhäiriömerkintään verrattavia tietoja.

Toisaalta järjestelmä lujittaisi vallassa olevan kommunistisen puolueen otetta, koska esimerkiksi hallituksen kritisointi johtaisi välittömiin seurauksiin. Huolta herättävät myös muut järjestelmän yksityiskohdat: kuinka läpinäkyviä pisteytysperusteet olisivat?

Onko ruoho vihreämpää lännessäkään?

Asiat eivät välttämättä ole täydelliset aidan, vai voisiko sanoa muurin, toisella puolellakaan. Länsimaiseen ihmiseen kohdistuu jos jonkinmoista profilointia ja urkintaa jo nyt. Tietosuoja-asetus on parantanut yksilön mahdollisuuksia tiedolliseen itsemääräämisoikeuteen, mutta muun muassa Cambridge Analytican kohu paljasti, että tiedonkeruu voidaan valjastaa jopa vaaleihin vaikuttamiseen.

Cambridge Analytica oli konsulttiyhtiö, joka analysoi sosiaalisen median dataa ja etsi kohderyhmiä, joille voi kohdentaa tietynlaista viestintää. Kohdistaminen ja ihmisten segmentointi ei kuitenkaan ole mitään uutta markkinoinnissa, vaan se on yksi esimerkiksi Facebookin keskeisistä tuotteista, joita se tarjoaa yrityksille ja muille markkinoinnista ja viestinnästä kiinnostuneille toimijoille. Cambridge Analytican kohdalla kohu johtui siitä, että yritys käytti tietoja luvattomasti. Kohdennetulla viestinnällä saattoi, tai saattoi olla olematta, vaikutusta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Kohdennetulla viestinnällä pyrittiin kuitenkin vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseen. Esimerkiksi äänestäjien vihaa, pelkoja ja ennakkoluuloja käytettiin osana kampanjaa. Samoin tehtiin viestintää potentiaalisille Hilary Clintonin äänestäjille ja pyrittiin passivoimaan heitä.

Cambridge Analytican kohu paljasti, että tiedonkeruu voidaan valjastaa jopa vaaleihin vaikuttamiseen.

Vaikka tieto ei olisikaan yksilöllistä, on massadatallakin arvaamaton arvo. Big datan hyödyntämiselle on kohdistettu valtavasti odotuksia. Sen avulla voidaan sujuvoittaa liikennettä ja edistää kansanterveyttä, mutta väärissä käsissä esimerkiksi sosiaalisen median analysoinnilla voidaan ohjailla mielipiteitä. Valtioissa, jossa valta on jo harvojen ja valittujen käsissä, tärkeää on vaientaa valtaapitäviä uhkaava viestintä, mutta demokraattisissa länsimaissa tiedonkeruu voidaan valjastaa massojen ohjaamiseen. Syntyy kuplia, joissa kohdennetuilla viesteillä voidaan vahvistaa tiettyjä näkemyksiä. 

Onko meillekin syntymässä alemman kastin väkeä?

Koto-Suomessakin on ollut kohua muun muassa siitä, että eräät kaupan alan toimijat ovat alkaneet tarkistamaan työnhakijoiden luottotietoja. Periaatteessa työnantajalla on lain mukaan oikeus tarkistaa hakijan luottotiedot, jos työtehtävään liittyy taloudellista vastuuta tai työntekijä työskentelee yksityiskodissa ilman valvontaa. Pikkuhiljaa määritelmää on lähdetty laajentamaan ruohonjuuritason tehtäviin, kuten kaupan kassalla toimimiseen ja kotisairaanhoidon työntekijöihin. Sama koskee myös esimerkiksi puhelinoperaattoreilla työskenteleviä henkilöitä, joilla on pääsy yrityksen asiakastietoihin.

Maksuhäiriöisen työllistyminen voi muuttua mutkikkaaksi, ja kerran suohon uponneen nouseminen kuivalle maalle voi käydä mahdottomaksi. Pahiten tämä iskee työttömiin työnhakijoihin ja opiskelijoihin, sillä luottotietojen menetys ei kuitenkaan voi olla kuin harvoissa tapauksissa peruste olemassa olevan työsuhteen purkamiselle. Yksittäinen maksuhäiriömerkintä säilyy luottorekisterissä sen lajista riippuen kahdesta viiteen vuotta. Maksuhäiriömerkinnän saanut on erittäin haavoittuvassa asemassa, koska nykyään merkintä voi estää työllistymisen ja sitä kautta velkojen lyhentämisen, kun sen seuraukset ovat aiemmin rajoittuneet lähinnä luoton, vakuutusten ja sitä kautta asunnon saamisen vaikeutumiseen.

Tavallinen suomalainen kuluttajakin tulee jo luovuttaneeksi tietojaan monella eri tavalla. Erilaiset kanta-asiakaskortit mahdollistavat kuluttajien profiloinnin. Esimerkiksi ruokakaupat voivat luokitella ihmisiä ruokailutottumusten mukaan. Kotitalous voidaan luokitella esimerkiksi itsestään huolehtivaksi terveyshakuiseksi tai helppoutta arvostavaksi vaivattomaksi. Myös erilaisia elämänvaiheita luokitellaan. Asiakkaat voivat toki pyytää ketjuilta tiedot siitä, mitä kaikkea heistä on kerätty.

Kaikesta mitä teemme, jää nykyään jonkinlainen digitaalinen jälki.

Tällä hetkellä saatua dataa käytetään kohdennettuun viestintään ja valikoimien kehittämiseen, mutta on helppo nähdä, että kulutustottumuksia voitaisiin hyödyntää myös muilla tavoin. Konglomeraattien, monialayritysten yleistyessä tietoja voitaisiin hyödyntää myös arvioitaessa sitä, kannattaako kuluttajalle myöntää vakuutusta. Kulutustottumuksia nopeasti silmäilemällä myös mahdolliset paheet paljastuisivat. Syötkö liikaa suolaa, rasvaa ja sokeria? Tupakoitko? Käytätkö liikaa alkoholia? Kaikesta mitä teemme, jää nykyään jonkinlainen digitaalinen jälki. Käteisen rahan käyttäminen on koko ajan harvinaistumassa, joten kulutustottumusten piilottaminen alkaa olla mahdotonta.

Kiinan sosiaalinen luottojärjestelmä ei siten olekaan erityisen kiinalainen, vaan voi tiedonkeruun ja yhä mutkistuvamman tietoyhteiskunnan pyörteissä laajentua koskemaan myös muita maita.

Kainalo:

LIIKKUMISRAJOITUKSET EIVÄT OLE MITÄÄN UUTTA AURONGON ALLA

Julkisuuteen valuneiden tietojen perusteella sosiaalisen luottojärjestelmän kokeilu on jo aiheuttanut matkustusrajoituksia noin 12 miljoonalle kiinalaiselle. Kansalaisten liikkumista koskevat rajoitukset eivät ole olleet Kiinassa täysin vieraita ennenkään. Hukou-järjestelmä, jolla säädellään asumisoikeutta, on syntynyt Han-dynastian aikakaudella jo noin 2000 vuotta sitten. Nykymuotoinen Hukou-järjestelmä juontaa juurensa Maon aikaiseen päätökseen vuodelta 1958. 

 Hukou-järjestelmässä asuinpaikka määritellään rekisteröinnillä, ja paikan muuttaminen vaatii viranomaisen luvan. Ilman lupaa siirtotyöläiset ovat kaupungeissa kuin toisen luokan kansalaisia. Asumislupaan sisältyy asumiseen, terveydenhuoltoon ja lasten koulutukseen liittyviä etuja. Luvatta muuttavaa voidaan rangaista muun muassa siten, ettei heidän lapsilleen tarjota mahdollisuutta yläkouluun ja myös sairausvakuutus voi jäädä saamatta. Järjestelmä on auttanut valvomaan suuria väestömääriä ja omalta osaltaan helpottanut valtaapitävien toimia Kiinassa. Hukou-järjestelmä on saanut osakseen laajaa kritiikkiä, ja hallinto onkin kirjannut viisivuotissuunnitelmiinsa tavoitteita, joilla järjestelmää saataisiin joustavammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi.

Lähteet

https://www.economist.com/briefing/2016/12/17/china-invents-the-digital-totalitarian-state

Chinese Citizens Want the Government to Rank Them

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/245020-kiina-alkaa-pisteyttaa-kansalaisiaan-pohjasakalle-karu-kohtelu-miljoonia-kansalaisia

https://www.reuters.com/article/us-china-credit/china-to-bar-people-with-bad-social-credit-from-planes-trains-idUSKCN1GS10S

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/kiina-alkaa-pisteyttaa-kansalaisiaan-jopa-tupakoinnista-miinuspisteita-joista-seuraa-matkustusrajoituksia-6707929

https://yle.fi/uutiset/3-10150745

Profilointi on vallan ase

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *