Arktisen yliopiston ympäristövastuu

Teksti Aleksi I. Pohjola
Kuvitus Aino Soininen

Lapin yliopisto on ajamassa alas Green Office -ympäristöjärjestelmän käytännön toteutusta leikkaamalla henkilö- ja toimintaresursseja talouden tervehdyttämiseen vedoten. Onko arktisena yliopistona profiloituneen yliopiston yhteiskunnallinen vastuu riittävä, vai pitäisikö yliopiston toimia alueellisena veturina ja esimerkkinä ympäristöasioissa ajassa, jossa huoli ympäristöstä on enemmän agendalla kuin koskaan? Asia herättää voimakkaita mielipiteitä yliopistoyhteisön sisällä.

Lapin yliopisto allekirjoitti yhteistyösopimuksen WWF:n kanssa 30.3.2016 koskien Green Office -ympäristöjärjestelmän luomista. Green Office –projektin tarkoitus oli luoda Lapin yliopistoon Green Office -ympäristömerkin edellyttämät käytänteet ja toimet, joiden kautta yliopistolla on oikeus käyttää esimerkiksi viestinnässään WWF:n myöntämää Green Office -ympäristömerkkiä.

Projektiin kuului ympäristöperiaatteiden luominen, konkreettisten tavoitteiden asettaminen, toimenpiteiden ja vastuiden määrittely osana ympäristöohjelman luomista sekä käytännön toteutus, johon kuuluu muun muassa tiedottaminen, kouluttaminen ja tapahtumien järjestäminen. Tätä työtä koordinoimaan ostettiin Ramboll Finland Oy:stä konsulttipalveluita sekä perustettiin Lapin yliopiston oma Green Office -tiimi.

Keväällä 2017 tehdyssä ensimmäisessä auditoinnissa Lapin yliopistolle myönnettiin Green Office -sertifikaatin käyttöoikeus. Käyttöoikeus koskee Lapin yliopiston pääkampusta. Green Office -sertifikaatissa auditointi tehdään kolmen vuoden välein.

Talouden tervehdyttämisohjelma

Green Office -sertifikaatti ei ole ilmainen. Sertifikaatin hinta vaihtelee organisaation koon mukaan. Lapin yliopistolle sertifikaatti maksaa 5 800 euroa vuodessa. Koko Green Office -projektin budjetti on ollut noin 20 000-30 000 euroa vuodessa. Tähän sisältyy esimerkiksi henkilöresurssit ja konsulttipalvelut sekä mahdolliset hankinnat.

”Green Officen toimintaa jatketaan vuonna 2019 maksamalla lisenssi sekä toteuttamalla ohjelmaan kuuluva kolmen vuoden välein tehtävä auditointi, joka on tulossa nyt vuoden 2019 aikana. Kuluja karsitaan esimerkiksi konsultoinnista. Työ jatkuu siis oman henkilöstön voimin osana toimintaa”, toteaa Lapin yliopiston talousjohtaja Matti Honkala.

Lapin yliopiston hallitus hyväksyi 2.10.2018 yliopiston talouden tervehdyttämisohjelman vuosille 2019–2022. Yliopiston perusrahoitus on vähentynyt merkittävästi viime vuosina ja vuoden 2017 tulos oli 240 000 euroa alijäämäinen.

”Ei voida lähteä siitä, että elettäisiin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Neljän vuoden aikana yliopiston perusrahoituksesta on leikattu 4.2 miljoonaa euroa. Ei ole osa-aluetta, jota ei tarkasteltaisi osana tervehdyttämisohjelmaa”, jatkaa Honkala.

”Ei voida lähteä siitä, että elettäisiin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Neljän vuoden aikana yliopiston perusrahoituksesta on leikattu 4.2 miljoonaa euroa. Ei ole osa-aluetta, jota ei tarkasteltaisi osana tervehdyttämis-ohjelmaa.”
–Matti Honkala, talousjohtaja

Auditoinnin merkitys

Green Office on vain yksi ympäristöohjelma muiden joukossa. On lukemattomia muitakin esimerkiksi yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden tarjoamia instrumentteja ja ympäristöohjelmia. Lopulta kyse ei olekaan siitä, että Green Office olisi ainoa toimiva järjestelmä tai Lapin yliopistolla pitäisi olla juuri se.

Kyse on uskottavista teoista ja toiminnan läpinäkyvyydestä.

”Green Office on tarjonnut valmiin paketin ja on ollut siksi praktinen valinta ympäristöohjelmaksi. Aina voidaan asettaa yleneviä tavoitteita, mutta näiden tavoitteiden todentaminen on astetta enemmän”, toteaa sosiologian professori Jarno Valkonen.

Auditointi onkin yksi Green Office -toiminnan keskeinen ajatus. Ohjelmalla pyritään organisaation jatkuvaan kehittymiseen ympäristöasioissa ja kolmen vuoden välein tehtävät auditoinnit ovat selkeä indikaattori toiminnan onnistumisesta. Auditoinnin edetessä myös tavoitteiden asettelut kiristyvät portaittain.

Tätä samaa painotti myös Lapin yliopiston tietohallintojohtaja Manu Pajuluoma Ulapalla viestintäkanavan haastattelussa tekstissä Vihreää valoa vuonna 2015.

”Green Office on hyvä, olemassa oleva järjestelmä, eli ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan. Tavoitteena ei ole sitoutua itse sertifikaattiin, vaan kyse on oman toiminnan kehittämisestä ja kun homma aloitetaan, niin tehdään se myös kunnolla”, toteaa Pajuluoma maaliskuussa vuonna 2015, vuosi ennen varsinaisen Green Office -toiminnan aloittamista.

Tehtiinkö asiat sitten kunnolla? Lopullinen vastaus saadaan tämän vuoden aikana tehtävässä auditoinnissa, jonka avulla voidaan arvioida ympäristöohjelman käytännön toteuttamista ja siihen sitoutumista aina organisaation johdosta käyttäjätasolle asti. Ympäristöohjelmaan tehtävät leikkaukset kielivät kuitenkin siitä, ettei ohjelman sitoutumiseen ole enää johdon tukea.

”Ympäristövastuut ja -velvollisuudet ovat totta kai tärkeitä. Näkemykset eroavat toimintatavoissa”, toteaa Honkala.

Selvästikään Green Officeen ei ole siis oltu tyytyväisiä – tai siihen sitoutuminen on jäänyt resurssiniukkuudesta tai muusta syystä johtuen vähäiseksi ja sitä kautta saavutetut tulokset laihoiksi.

Professori Valkonen on kuitenkin eri mieltä ohjelman toimivuudesta ja yliopiston ympäristövastuullisuudesta ylipäätänsä.

”Green Officen avulla olemme saaneet lyhyessä ajassa asioita eteenpäin. Meillä on yliopistossa useita yhteiskuntaa kehittäviä elimiä, mutta ympäristövastuullisuus on ollut kovin vähäistä. Se on jäänyt vähän lapsen kenkiin. Kaiken kaikkiaan kaksi vuotta on kuitenkin liian vähän tekojen arvioimiseen.”

”Green Officen avulla olemme saaneet lyhyessä ajassa asioita eteenpäin. Meillä on yliopistossa useita yhteiskuntaa kehittäviä elimiä, mutta ympäristövastuullisuus on ollut kovin vähäistä. Se on jäänyt vähän lapsen kenkiin.”
–Jarno Valkonen,
sosiologian professori

Arktisen yliopiston ympäristövastuu

Lapin yliopisto on yksi alueensa suurimmista organisaatioista, joka kuormittaa ympäristöä omalla toiminnallaan. Se on myös kiistatta alueensa tieteellinen äänitorvi. Siksi sen ympäristövastuunkin pitäisi olla alueen korkeinta varsinkin, kun se profiloituu arktiseksi yliopistoksi eli toimijaksi alueella, johon ilmastonmuutos ja ihmisen toiminta vaikuttaa huomattavan paljon.

”Kaikki tämän hetken merkittävimmät ympäristöasiat, kuten vaikkapa ilmastonmuutos tai lajien joukkotuhot, ovat tieteen tunnistamia ja tunnustamia asioita. Yliopiston pitäisi edistää asioita; se on korkein opetus- ja asiantuntijaorganisaatio yhteiskunnassa. Sen pitäisi muuttaa maailmaa”, toteaa Valkonen.

Tarvittaisiin siis uskottavia tekoja, sitoutumista sekä myös sen tosiasian tunnustamista, ettei kaikkea toimintaa voi mitata rahassa. Brändi- ja mainehaitta voi lopulta tulla elinkeinoelämässä hyvinkin kalliiksi. Ja aivan yhtä kalliiksi se voi tulla myös yliopistolle, jonka menestyminen riippuu nykypäivänä pitkälti siitä, miten se pystyy profiloitumaan ja markkinoimaan omaa toimintaansa opiskelijoille sekä myös yhteistyökumppaneille.

”Yrityksillä on omat ympäristövastuunsa. Olisi kummallista, jos yliopistoilla ei olisi vastuuta. On aivan käsittämätöntä, että yliopisto voisi ajaa alas kaikki ympäristöohjelmansa. Se on jopa poliittinen teko”, linjaa Valkonen.

Mahdollisuuksien näkeminen

On selvää, ettei arktisen yliopiston ympäristöohjelma ja -vastuu voi olla pelkästään kauniita lauseita. Lapin yliopistolla olisikin paljon potentiaalia käyttämättä alueensa suunnannäyttäjänä sekä myös laajemmassa profiilin nostossa ja näkyvyydessä. Kaikkien tekojen ei tarvitse olla hankalan byrokratiapäätösten takana, vaan luovalla ajattelulla ja rohkeudella kokeilla voi olla yllättävä arvo.

”Miksi emme hyödyntäisi yliopiston laadukasta lumenveisto-osaamista rakentamalla yliopiston pihalle väliaikaisia luentosaleja lumesta. Tai ostamalla maata, johon istutetaan puita kompensoimaan lentomatkustamisen hiilidioksidipäästöjä. Yhdistämällä näihin pedagogiikan, se lisäisi myös tietoa. Näillä teoilla tuotaisiin esille yliopiston halukkuutta tehdä eko- ja ympäristötekoja sekä tuotaisiin esille juuri tämän yliopiston ainutlaatuisuutta”, pohtii Valkonen.

On yliopisto silti tehnyt paljon positiivisiakin ratkaisuja ympäristön suhteen.

”Olemme vaihtaneet sähkösopimuksen ekosähköön, mutta se ei mielestäni riitä, vaan sähkönkulutusta on hillittävä muutenkin. Lisäksi olemme ottamassa asiahallintajärjestelmän käyttöön, jossa kaikki sopimukset, pöytäkirjat yms. ovat sähköisessä muodossa”, huomauttaa Honkala.

Tulevaisuudessa sähkönkulutuksen voidaan olettaa kasvavan, jos esimerkiksi sähköautot lisääntyvät rajusti eikä esimerkiksi lämmitys- tai valaisukustannuksista onnistuta tinkimään.

”Haluan nostaa keskusteluun isot konkreettiset toimet. Onko esimerkiksi todella niin, että aurinkoenergia ei kannata näillä leveyspiireillä, kun yliopiston sähkönkulutus on varsin tasainen verrattuna esimerkiksi omakotitalojen sähkönkulutukseen?”, pohtii Honkala.

Valkosella on vielä yksi idea takataskussaan, jossa yhdistyisi sekä pedagoginen oppi, tutkimus että myös mahdollinen tuotteistaminen, joka kiinnostaa rahoitusmielessä tänä päivänä aina yliopistoja.

”Lapin yliopistossa voitaisiin kehittää esimerkiksi ympäristövastuun auditointiohjelmia. Se olisi tuote, joka toisi esille arktista ympäristövastuullisuuden osaamista.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *