Vuorovaikutus- ja yhteisöllisyyskyselyn tulokset

Teksti Aatu Puhakka ja Elisa Luukkinen

Lapin yliopiston ylioppilaskunta LYY toteutti maaliskuussa 2020 toista kertaa Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Lapin yliopistossa -kyselyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 164 opiskelijaa.

Kysely toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017, idean noustua esille Sujuvuutta opintoihin -työryhmässä. Niin yhtenä yhteisöllisyyden syynä kuin parhaista asioista Lapin yliopistossa pidettiin yliopiston ja yhteisön pientä kokoa. Kiitosta saivat myös matala hierarkisuus, poikkitieteellisyys ja se, että kaikki tiedekunnat löytyvät yhdeltä kampukselta. Vastaajista 73 prosenttia koki, että Lapin yliopistossa on yhteisöllinen ilmapiiri. Yhteisöllisyyden luojiksi nimettiin muun muassa se, että moni muuttaa muualta opiskelemaan. Koska aikaisempaa verkostoa Rovaniemellä ei ole, ovat opiskelijat aktiivisempia tutustumaan uusiin ihmisiin. Ensimmäisen opiskeluvuoden ryhmäyttäminen nähtiin tärkeänä tekijänä yhteisöllisyyden syntymisessä, ja tässä ainejärjestöjen ja opiskelijatuutoreiden rooli koettiin suureksi. Yhteisöllisyyttä koettiinkin vahvemmin oman alan opiskelijoiden ja oman ainejärjestön kuin koko yliopiston opiskelijoiden kesken. Kuitenkin, osa vastaajista koki, että vaikka yhteisöllisyyttä on, he jäävät siitä osattomiksi. 

Vastaajista 36 prosenttia kertoi huomanneensa kiusaamista yliopistolla tai yliopistoyhteisössä, ja kiusaamista kokeneensa kertoi 20 prosenttia vastaajista. Kiusaamista kartoittavien avointen kysymyksien vastausten perusteella kiusaamista tapahtuu niin suoran, esimerkiksi haukkumisen ja juoruilun, kuin epäsuoran, esimerkiksi halventavien ilmeiden ja kysymyksiin vastaamatta jättämisen, keinoin. Erityisesti ulkopuolelle sulkemisen eri keinot korostuvat.  Tämä sama teema toistui myös vuonna 2017 toteutetun kyselyn vastauksissa. 

Kiusaamisen syynä on vastaajien mukaan useimmiten jonkinlainen erilaisuus, esimerkiksi kiusatun kommunikointityyli tai erilaiset arvot ja päämäärät elämässä. Myös opettajien suunnalta koetaan kiusaamista, esimerkiksi siten, että opettaja suosii tiettyjä opiskelijoita, kun taas jotkin opiskelijat valikoituvat syystä tai toisesta silmätikuiksi. Tällaisissa tilanteissa kerrotaan olevan epäselvää, keneen ottaa yhteyttä ja kenellä on vastuu puuttua kiusaamiseen. Esille nostetaan myös se, että ulkopuolisten voi olla vaikeaa huomata kiusaaamista, joka osaltaan myös vaikeuttaa siihen puuttumista. 

Mitä kiusaamiselle sitten voitaisiin tehdä? Vastauksissa toivotaan esimerkiksi, että työstettäisiin tiedekunnille yhteiset käytösohjeet yhteistyössä LYYn, yliopiston ja opiskelijoiden kanssa, ja että nämä käytösohjeet koostettaisiin esimerkiksi huoneentauluksi. Myös ristiriitatilanteita varten toimitaan selkeämpiä toimintaohjeita: milloin pitää ilmoittaa kiusaamisesta, kenelle, kuka on vastuussa tilanteen selvittämisestä ja sovittelusta. Jos ristiriitatilanne on opiskelijan ja opettajan välinen, toivotaan, että selvittämisessä olisi mukana myös opiskelijaedustus ja mahdollisuuksien mukaan myös ulkopuolinen, puolueeton taho. 

Vastauksista nousee myös esiin ajatus, että kenties kynnys ottaa kiusaaminen puheeksi on liian korkea. Eettinen toiminta yliopistoyhteisöissä koetaan aiheena ajankohtaiseksi, ja nähdään tärkeäksi, että keskustelua aiheesta pidettäisiin yllä useissa eri kanavissa. Esimerkiksi Lapin ylioppilaslehti mainitaan mahdollisena väylänä lisätä tietoisuutta. 

KYSELYN ANALYYSI

Puolet vastaajista (n. 50%) ilmoitti syövänsä kampuksen opiskelijaravintoloissa 3-6 kertaa viikossa. Lisäksi n. 22% ilmoitti syövänsä kyseisissä ravintoloissa- 1-2- kertaa viikossa. Vastaajien huomattava enemmistö (72%) ilmoitti siis syövänsä vähintään kerran viikossa. Harvemmin kuin kerran kuussa yliopistolla syöviä oli vastaajista 14%.  

Harvemmin kuin kerran kuussa opiskelijaravintolassa syöviä, pyydettiin kertomaan yleisimmät syyt sille miksi ei käy syömässä opiskelijaravintolassa. Vaihtoehtoja pystyi valitsemaan useita. Yleisin syy sille, että ei käytä opiskelijaravintoloita, oli ravintolan etäisyys kotoa (43,5%). Muita yleisiä vastauksia olivat ruoan maku (26,1%) ja ravintoloiden liiallinen täyttöaste (23,9%). Harvinaisimpia syitä olivat ruoan kalleus (4,4%), ruoka-annoksien pienuus (4,4%) sekä se, että ei halua syödä julkisessa tilassa (6,5%).  

Suurin osa vastaajista oli edennyt hyvin opinnoissaan. Yli kolmannes vastaajista oli edennyt opinnoissaan ongelmitta ja pieniä ongelmia oli kokenut 40%. Täysin jumissa ilmoitti olevansa 4,4% vastaajista ja merkittäviä ongelmia oli kokenut 6,8%. 

Vastaajilta myös kysyttiin opintoihin positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttaneita tekijöitä. Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon. Merkittävimmiksi positiivisiksi tekijöiksi nousivat opiskelukaverit (63,1%) sekä ystävät ja läheiset opiskelumaailman ulkopuolelta (62,5%). Muita merkittäviä tekijöitä olivat Kelan maksamat etuudet (50,6%), opiskeltavien sisältöjen mielenkiintoisuus (50%), opetushenkilökunta (46,9%), terveelliset elämäntavat (41,9) ja opintolaina (35%). 

Merkittävimmäksi negatiiviseksi tekijäksi nousi työt opintojen ohella (40,1%). Toisaalta 18% vastaajista ilmoitti töiden vaikuttaneen positiivisesti etenemiseen. Toiseksi merkittävämmäksi syyksi nostettiin se, että opinnot eivät motivoi (29,1%). Muita merkittäviä syitä olivat ohjauksen ja avun puute henkilökunnalta (27,5%), sairastuminen opintojen aikana (24,4%), ajanpuute opintojen edistämiselle (22,8%). Vain yksi vastaaja (0,8%) ilmoitti, että ei ole ylipäänsä kiinnostunut valmistumisesta. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *