Rakkaudesta Rovaniemeen ja R&B:hin

Teksti Amanda Hekkala
Kuvat Oona Stålhand

Ensimmäisen EP:nsä tänä syksynä julkaissut rovaniemeläinen Rosa Coste inspiroituu tylsyydestä ja viihtyy kotikaupungissaan. Musiikillaan hän jäsentää omaa, mutta myös muiden maailmaa. 

Rovaniemen keskustassa kerrostalon katutasossa sijaitsee Musta Kissa -kuppila. Se on täytetty lattiasta kattoon kotikutoisilla esineillä, joissa katse viipyilee.

Pöydille asetellut kauniit liinat on kyhäilty pienistä tilkuista, ja tilaa valaisee joukko erilaisia lamppuja.

Kuppilalle ominaiseen tyyliin taustalla soiva soittolista on koostettu kappaleista, jotka poikkeavat toisistaan niin genreltään, lyriikoiltaan kuin kieleltään. Yksi taustalla soivista biiseistä on rovaniemeläisen artistin Rosa Costen uutuuskappale Musta. 

“En hae julkisuutta tai muutakaan huomiota musiikin tekemisellä, mutta onhan se jännää ja kivaa, kun ihmiset tunnistaa. Se vaatii kuitenkin totuttelua”, Coste hymähtää, kun kuulee oman biisinsä soivan taustalla.

Hän on matkalla Saarenkylässä sijaitsevalle studiolleen, mutta ennen sitä hänellä on hetki aikaa kaljalle ja keskustelulle. 

 

Tämän hetken kiinnostavimpiin tulokkaisiin lukeutuva Coste on viihtynyt musiikin parissa pienestä pitäen, ja keikkaillut jo yli kymmenen vuotta. Ennen omaa musiikkia keikoilla kuultiin covereita akustisen kitaran säestyksellä.

Muutama vuosi takaperin Coste esitti ensimmäisen kerran oman kappaleensa paikallisen baarin Granden Open Mic -tapahtumassa. Biisin nimi oli Aamuaurinko.

“En mie siellä kenellekään sanonut, että se on miun biisi. Siellä oli tapana laulaa yhdessä ja jengi oli sitten etsinyt netistä sanoja, mutta ei löytänyt. Kun ne tuli kyselemään, että mikä biisi se oikein oli, niin tunnustin, että se oli oma”. 

Päätös musiikin julkaisemisesta syntyi jo kauan sitten Rosan asuessa Barcelonassa.

“Siellä mie päätin mennä niitä polkuja pitkin, jotka johtaisivat oman musiikin julkaisemiseen jonain päivänä.”

Nyt oma ääni on löytynyt ensisijaisesti R&B:n maailmasta. 

Perjantaina 17. syyskuuta Costen ensimmäinen lyhytsoitto, Ole varovainen näki päivänvalon. Levy- yhtiön järjestämillä levynjulkaisujuhlilla ympyrä sulkeutui, kun Coste esitti samaisen blues-tyylisen Aamuaurinko-kappaleensa kitaralla säestäen.

 

Costen musiikissa näkyy vahvasti hänen oma kädenjälkensä, niin soitossa kuin sanoituksissakin. Kappaleita on tehty myös yhdessä toisten artistien kanssa.

Uudelleen tutustuminen vanhoihin tuttaviin on luonut vahvoja ystävyyssuhteita, joiden punaisena lankana on ollut musiikki. KähinäPaten eli Paulus Kiviniemen kanssa vietetty aika on poikinut jo muutaman biisin: Siesta ja Kesken. 

Coste ja Kiviniemi tekevät molemmat vahvasti omaa juttuaan, omalla tyylillään, mutta aina silloin tällöin ystävykset yhdistävät lahjakkuutensa yhteiseen biisiin. Artistien omatkin biisit syntyvät yhteistyössä, sillä Costen biitit tulevat pääosin Kiviniemeltä. 

Coste ja Kiviniemi asuvat molemmat Rovaniemellä, mikä helpottaa työntekoa musiikin ympärillä. Rapille ja hiphopille ominaiseen tyyliin kuuluu kehuskella oman kotipaikkansa nimissä. 

Suomessa tämä brassailu sijoittuu pääosin Helsinkiin ja Helsingin eri asuinalueille, mutta viime aikoina myös Jyväskylän suunnilta on kuultu poikkeuksellisen paljon leveilyä verrattuna aiempaan. 

 

Vaikka Costen ensisijainen tyylilaji ei ole rap tai hiphop, sanoitukset sijoittuvat useassa kappaleessa Rovaniemelle, mikä luo musiikille joukosta erottuvan miljöön.

Hän kokee Rovaniemen etuna, sillä kaupunki tarjoaa rauhaa sekä kiireettömän ympäristön luonnon keskellä, jossa ihmisillä on aikaa toisilleen. 

Coste on tuottoisimmillaan tylsyyden valtaamana omassa kodissaan, jolloin kappaleiden aiheet ja melodiat syntyvät. 

“En mie olisi tämmöinen ihmisenä, jos ei olisi Rolloa. Tuntuu, että sitä on paljon avoimempi, ja kulkee semmoisella ‘ei sillä oo niin väliä’ -asenteella.”

“En mie olisi tämmöinen ihmisenä, jos ei olisi Rolloa. Tuntuu, että sitä on paljon avoimempi, ja kulkee semmoisella ‘ei sillä oo niin väliä’ -asenteella.”

Rovaniemi on antanut tilaa olla juuri sellainen kuin on, ja tämä on siirtynyt myös Costen luomaan musiikkiin.

”Ajatus siitä, että mie oon niin kun mie, huolimatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu, kiehtoo. Siitä on pystynyt aika hyvin piettää kiinni”, hän kuvailee kotikaupunkinsa tunnelmaa.   

Etelään ei tarvitse asettua, jos haluaa luoda musiikkia ja olla artisti. Keikoille on kuitenkin suunnattava ympäri Suomen. 

Vaikka monet tuntuvat tenttaavan, milloin Coste siirtää osoitteensa Helsinkiin, ei se ole ainakaan toistaiseksi suunnitelmissa. Rovaniemi on koti niin pitkään, kun ympärillä on ihmisiä, joiden kanssa työskentely onnistuu. Paulus Kiviniemi on yksi heistä.

Kaiken ydin Costelle on kuitenkin musiikin tekeminen, johon fyysinen paikka ei loppupeleissä vaikuta. 

Ainoa haaste Lapissa asumisessa on verkostoituminen, mutta sekin onnistuu sangen mainiosti viestein ja sosiaalisen median välityksellä. 

“Levy-yhtiön näkökulmasta promoaminen on hankalaa, jos mie oon kaukana ja haluttaisiin esimerkiksi kuvattuja juttuja. Kuitenkaan itse musiikin tekemiseen ei vaikuta se, etten mie siellä Helsingissä ole”, hän tiivistää. 

Muita artisteja ja musiikkiskenessä pyöriviä kasvoja Coste aikoo tavata kesän festarikiertueella, jonka suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Ensi kesän keikkakalenteri näyttää jo nyt melkoisen täydeltä, mistä kertoessaan hän silminnähden innostuu. 

 

Perjantaisin julkaistaan rutkasti uutta musiikkia, jonka parissa monen musiikkiharrastajan viikonloput kuluvat. 

Aluksi uudesta musiikista, etenkin Spotifyn New Music Friday -listasta syntyi kovat paineet. Costen omaakin musiikkia on löytynyt kyseiseltä listalta. 

Sitä alkaa helposti vertailla omia kappaleita muuhun julkaistuun musiikkiin. 

Coste kuluttaa arjessaan musiikin lisäksi paljon muutakin taidetta. Runokirjat, runoillat ja spoken word ovat lähellä sydäntä. 

Näiden lisäksi kuvataide ja erityisesti valokuvataide puhuttelevat. Myös äänikirjat kuuluvat kuulokkeista päivittäin. Tällä hetkellä kuuntelussa on Harry Potterit sekä tietokirjoja.

Muusta taiteesta voi ammentaa omaan musiikkiin. Toisaalta Coste myös rentoutuu, latautuu ja hengailee mielellään taiteen äärellä. 

Päämäärätön hengailu antaa juuret uuden luomiselle.

 

Coste ei kuvittele yleisöään kappaleita kirjoittaessaan, vaan tekee ne pikemminkin itselleen, aivan kuin kirjoittaisi päiväkirjaa. 

Sanoitukset toimivat itsereflektiona, ja niiden avulla voi saada ulos päässä junnaavia asioita, joista muodostuu lopulta kokonaisia biisejä. 

Musiikin kautta on myös mahdollista herätellä yksittäisiä kuulijoita, ja sitä kautta vaikuttaa myös isompiin kokonaisuuksiin.

“Olisihan se tosi hienoa, jos mie saisin omalla musiikilla heräteltyä kuulijassa ajatuksia, että hei voisikohan asiat mennäkin eri tavalla. Tai joku muuttaisi omaa käyttäytymistään, kun on kuullut sanoituksiani”, Coste miettii.

“Olisihan se tosi hienoa, jos mie saisin omalla musiikilla heräteltyä kuulijassa ajatuksia, että hei voisikohan asiat mennäkin eri tavalla.”

Coste on saanut paljon palautetta sanoituksistaan ja musiikkivideoistaan eri ikäisiltä. 

Hän mainitsee esimerkkinä kappaleensa Hiukset, jonka lyriikoiden kautta hän on onnistunut sanoittamaan ja jäsentämään muidenkin ajatuksia. 

Keskustelu ja kalja Costen kanssa kääntyy loppua kohden, ja aluksi tyhjillään ollut kuppila alkaa pikkuhiljaa täyttyä asiakkaista. Puheensorina ympärillä yltyy ja yksittäiset keskustelut peittävät toinen toistaan.

Taustalla soi musiikki, joka sitoo erilaiset seurueet yhdeksi suureksi joukoksi. 

3 X Costen Rovaniemi 

“Musta kissa ja grande on paikkoja, joissa on aina hyvä olla ja rento meininki. Erityisesti Mustan Kissan spoken word -illat vetävät puoleensa.”

“Rovaniemen kaupunginkirjaston mystinen vinyylihuone. Siellä on suunnattoman osaava ja huomaavainen henkilökunta.”

“Ounasvaaran huippu, etenkin talvisin. On lohduttava näky, kun koko Napapiiri loistaa.”