Kenelle Ounasvaaraa kehitetää?

TEKSTI Jenna Nylund
KUVA Eeva Hantula

Ounasvaaralle rakentaminen on puhuttanut jo pitkään. Millaisia päätöksiä tehdään ympäristöstä, jossa ja jonka varassa elämme? 

 

Ounasvaaran vetovoimainen tekijä on sen monimuotoinen luonto, joka on herkkä ihmisen toiminnalle. Erityisesti vaaran laki, jossa kasvaa jäkälää ja sammalta.

Moni hakeutuu alueelle ihailemaan luontoa, harrastamaan ja oleilemaan. Vaaralla on hyvät mahdollisuudet niin urheiluun, sienestämiseen kuin joidenkin uhanalaisten lintujen bongaamiseen. Erittäin uhanalaiseksi Suomessa luokiteltu hömötiainen on yksi näistä. 

Ounasvaara tarjoaa myös monelle asukkaalle tilan rauhoittua. Erityisesti pandemian aikana lähiluonnossa liikkuminen on tuonut arkeen vaihtelua ja liikettä. 

Tutkimuksissa on todettu metsässä oleilun vähentävän stressiä ja edistävän muun muassa myönteisten tunteiden havaitsemista. Pelkästään jo parinkymmenen minuutin kävelyllä metsässä voi olla terveyttä edistäviä vaikutuksia. 

Monet opiskelijat ovat nostaneet juuri Ounasvaaran ja luonnon Lapin yliopiston vetovoimatekijäksi ja näkevät niiden lisäävän alueen viihtyisyyttä. Opiskelijalle alue on helposti saavutettavissa, ja harrastaminen siellä on mahdollista pienelläkin budjetilla. Vaaralla on järjestetty myös useita opiskelijatapahtumia ja yksi ensimmäisiä omia muistojani yliopiston alkutaipaleelta on vuosikurssilaisiin tutustuminen Ounasvaaran laavulla.

Paikallisista moni toivoo, että Ounasvaaran tulevissa suunnitelmissa näkyisi kunnioitus luontoa kohtaan. Yleisradion syksyllä 2021 järjestämään verkkokyselyyn vastasi 700 ihmistä. Heistä 70 prosenttia oli eri mieltä väittämästä, jonka mukaan Ounasvaaraa kehitetään oikeaan suuntaan. Kyselyssä selvitettiin myös, kehitetäänkö Ounasvaaraa raha ja matkailu edellä. Yli 70 prosenttia vastasi kyllä.

Tammikuussa 2022 esiteltiin Ounasvaaran Master Plan. Suunnitelmassa visioidaan kehitysideoita jo vuoteen 2035 asti. Suunnitteilla on muun muassa gondolihissi ja ympärivuotinen lumimaailma. Vaaran toivotaan vuonna 2035 tarjoavan “jokaiselle jotakin”, ja olevan erottamaton osa kaupunkia vetäen puoleensa niin paikallisia kuin matkailijoita.

Kehityksen ytimessä ovat liikunta, urheilu ja luontoelämykset digitaalisilla ratkaisuilla rikastettuna. Samalla vetovoimatekijöinä toimisi puhdas luonto, hiljaisuus ja ympärivuotinen lumi.

Konkretia luontoelämysten tukemisen puolesta mietityttää? Miten käy monimuotoisen luonnon, jos alueen käyttömäärä kasvaa ja vähenevää elintilaa jaetaan yhä useamman kanssa?

Lapin yliopiston matkailututkimuksen professori Outi Rantalalla on tähän ajatuksia. Sen sijaan, että mietitään, mitä luonto antaa meille, voisimme miettiä, millaista on yhteiselomme luonnon kanssa.

“Kun tutkitaan matkailua, kenen hyvinvointi edellä mennään? Tulisiko pohtia, että ihmisen ja luonnon hyvinvointi ovat kietoutuneet toisiinsa? Silloin meidän täytyy pohtia matkailua, ei pelkästään ihmisen näkökulmasta, vaan myös muiden lajien näkökulmasta. Miten kehitetään niin, että taataan eri lajien hyvinvointi ja yritetään miettiä maapallon hyvinvointia kokonaisuutena.”

Ounasvaaran kehittämisessä kaivataan selkeitä avauksia siitä, miten luonnon monimuotoisuutta vaalitaan ja miten asukkaiden toiveet otetaan huomioon.

Mistä haluamme, että Ounasvaara tunnetaan? Entä mikä tulee olemaan sen vetovoimatekijä tulevaisuudessa, jos vaara alkaa muistuttamaan muita tunturikeskittymiä? Ympäristö, sekä kaupunkisuunnittelu ovat oleellinen osa ekologista, kulttuurista ja sosiaalista piiriä, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen. Kun leikkaamme luonnosta, leikkaamme myös hyvinvoinnista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *