Kolumni: Maksuton korkeakoulutus ei ole enää itsestäänselvyys

Teksti Inga Grönroos

 

Kuka valitsisi opiskelupaikakseen Lapin yliopiston, jos siitä velvoitettaisiin maksamaan? Korkeakoulujen lukukausimaksut eivät pelkästään vaarantaisi suomalaisen koulutusjärjestelmän tasa-arvoisuutta, vaan heikentäisivät myös pohjoisen vetovoimaa opiskelijoiden silmissä. 

 

Valtiovarainministeriö julkisti maanantaina 6.3. listan keinoista, joilla voitaisiin tasapainottaa julkisen talouden tilaa. Luettelossa oli huomioitu myös opiskelijat.  Tällä kertaa nimi listassa pikemminkin karmii, sillä opiskelijoiden toimeentuloa uhkaavat tukien leikkaukset sekä lukukausimaksut. Huolestuttavaa kyllä, keskustelu lukukausimaksuista on kerännyt myötäileviä kommentteja myös akateemisen kentän johtohahmoilta, jopa vetovoimapulasta kärsivässä pohjoisessa. Yle uutisoi 13.12.: “Lapin korkeakoulurehtorit eivät tyrmää lukukausimaksuja – Antti Syväjärven mielestä asiaa pitäisi selvittää” (Leisti, 2022). Jutun mukaan myös Lapin ammattikorkeakoulun rehtorin Riitta Rissasen mielestä mahdollisuutta pitäisi tutkia, joskin maksuttoman koulutuksen periaatteen puitteissa. Pohdinnat ovat herättäneet kriittistä keskustelua opiskelijayhteisössä, eivätkä turhaan. Yhä useampi meistä opiskelijoista joutuu turvautumaan opintolainaan tukien riittämättömyyden vuoksi. Lukukausimaksut olisivatkin siis vain kirsikka opiskelijoiden velkataakan katkuisen kakun koristeena.

Rovaniemellä koulutetaan tulevaisuuden asiantuntijoita ympäri Suomea ja maapalloa. Kaupunki ei voi kuitenkaan kilpailla koollaan tai palvelutarjonnallaan etelän keskusten kanssa. Oikea talvi ja Kemijoki jäävät yleensä kakkoseksi raitiovaunuille ja kulttuuritarjonnalle, jos onnekkaalla hakijalla on mahdollisuus vaikuttaa opiskelupaikkakuntaansa. Lukukausimaksut vahvistaisivat kontrastia entisestään, sillä haluttuun korkeakouluun pääsyä saatettaisiin odottaa kauemmin. Monet Lapin yliopiston opiskelijat ovat päätyneet pohjoiseen “puolivahingossa,” lopulta kuitenkin ihastuen Rovaniemeen. Varman päälle pelatessa, epätodennäköinen ei aina ole voitolla. 

 

Lukukausimaksuilla pyrittäisiin parantamaan korkeakouluopetuksen tasoa ja siten mahdollistamaan esimerkiksi yliopistojen erikoistuminen. Lapin yliopiston apulaisrehtorin mukaan se voisi kuitenkin johtaa myös koulukohtaisiin laatueroihin, jolloin opiskelija joutuisi maksamaan korkeampia lukukausimaksuja vastineena hyvästä ja yksilöllisestä opetuksesta (Akimo, “Kova esitys – yliopistoja rahoitettava lukukausimaksuihin”, Lapin Kansa 13.12.2022). Mahdollisuuksien tasa-arvon heikkeneminen tapahtuisi vääjäämättömästi samaan aikaan, kun Suomen tavoitteena on korkeakouluttaa puolet sen väestöstä vuoteen 2035 mennessä.

Maksuton korkeakoulutus on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruskallio, jonka murentamisen seuraukset olisivat tuhoisat. Valtionvarainministeriön listan ehdotusluonteisuudesta huolimatta uhkakuviin tulee reagoida vakavuudella. Tällä hetkellä velkataakkainen valtio on kuin uppoava laiva, eikä opiskelijoidenkaan pelastusveneestä ole takuita. 

 

 

Kirjoittaja on ylpeä Lapin yliopiston opiskelija kriittisistä pohdinnoistaan huolimatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *