Historiallista perspektiiviä

 

 

 

 

Teksti Esko Romsi

Kirjoittaja on huolissaan yliopistojournalismin tulevaisuudesta.

Viime vuoden loppupuolella saatiin surullisia uutisia, kun Lapin yliopiston ylioppilaskunta ja edustajisto päättivät lakkauttaa Lapin ylioppilaslehden rahoittamisen. Tämä on erittäin harmillista, koska yliopistossamme ei voi opiskella journalismia tai tiedotusoppia, joten lehti on toiminut opiskelijoille väylänä harjoitella journalistista kirjoittamista. Tämän lisäksi jo ylioppilaslehden ohjesäännössä sanotaan, että lehden tarkoitus on toimia yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä sekä tärkeiden asioiden esiin nostajana yliopistoyhteisölle.

Jos ylioppilaslehteä ei enää julkaista, suljetaan yksi reitti opiskelijoilta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pidän tätä erikoisena myös siitä syystä, että yliopistollamme opiskellaan monia sellaisia aloja, jotka linkittyvät yhteiskunnalliseen toimintaan. Lehden kautta voi oppia julkiseen keskusteluun osallistumista ja ilman sitä opiskelijoiden on vaikeaa saada ääntänsä kuuluviin yliopiston seinien ulkopuolelle.

Sekä ensimmäisen Suomessa ilmestyneen lehden Tidningar Utgifne Af et Sälskap i Åbo, että suomenkielisten Turun Wiikko-sanomien toimitus nosti tärkeimmäksi tavoitteekseen keskustelun herättämisen ja ihmisten sivistämisen. Nämä ovat olleet journalististen julkaisujen tavoitteita kautta aikain. Tämän takia on erityisen huolestuttavaa, että sekä Lapin yliopiston ylioppilaskunta että edustajisto näkevät lehden pelkkänä kustannuseränä, jolle ei ole varattu rahoitusta valmiiksi. Mielestäni yksi yliopistojen perimmäisistä tarkoituksista on ollut niin tutkimuksen tekeminen kuin keskustelun herättäminen. Tässä tehtävässä ylioppilaslehdillä on hyvin tärkeä rooli. On mielestäni hyvin lyhytnäköistä, että lehti muutetaan vapaaehtoisvoimin toimivaksi, jolloin sen tekoon on entistä vaikeampi saada resursseja. Pahimmillaan tämä voi vaikuttaa myös journalistisen sisällön laatuun.

Ylioppilaskunnan tulisi katsoa peiliin. Kuinka kevyesti he ovat valmiita leikkaamaan sellaisesta osasta ylioppilaskunnan toimintaa, joka vastaa niin monesta yliopiston sekä entiseen että nykyiseen tarkoitukseen kuuluvista tekijöistä, kuten ilmaisunvapaudesta, sivistyksestä, tutkimusten esille nostamisesta ja keskustelun herättämisestä? Olen itse vakuuttunut siitä, että haluttaessa oltaisiin voitu tehdä myös erilaisia säästösuunnitelmia ja mahdollistaa yliopistolehden tärkeän työn jatkuminen.

Loppusuositukset

Lehdessä haastatellaan monenlaisia kiinnostavia ihmisiä, joilla on paljon tärkeää sanottavaa. Kysyimme heiltä suosituksia mistä tahansa. Helsingin Sanomien Uutisraportti-podcastia lainaten: “Lopuksi kiinnostavia keskustelunaiheita kiusallisten hiljaisuuksien ajaksi”

 

Ilkka Laasonen, eläkeläinen vuodesta 2024

Olen juuri lukemassa harjoittelukoulusta eläköityneen rehtori Heikki Ervastin Lapin yliopistoon tekemää väitöskirjaa Kouluverkoista oppimisverkkoihin. Koulutuksen asiantuntijoiden käsityksiä Lapin perusopetuksen tulevaisuudesta.

Heikki on ollut minun ystäväni sieltä 40 vuoden takaa, vaikka hän opiskeli eri osastolla. Vaikka väitöskirja aihepiiriltään liittyy perusopetuksen tulevaisuuteen Lapissa, niin minusta Heikki kirjoittaa kiehtovasti. Väitöskirja ennakoi tulevaisuutta ja etsii myös ratkaisuja sellaisiin asioihin, jotka saattaa aiheuttaa näköalattomuutta. Tässä kirjassa ei alistuta sille ja se on minusta hienoa.

 

Pekka Voutilainen, Suomen Qatarin-suurlähetystön päällikkö

Suosittelen erämaakohteita.

Erämaakohteet ovat aika mainioita. Vietän ja olen viettänyt paljon aikaa erämaassa, ihan keskellä ei mitään. Ne ovat mukavia matkoja, joista voi oppia paljon: paitsi ympäristöstä, niin itsestään.

 

Petri Laukka, Kalevan pohjoisten asioiden toimittaja 

Suosittelen paluuta herkulliseen akateemiseen vapauteen.

 

Heli Lohi, Lapin yliopiston viestintäkoordinaattori

Suosittelen potkukelkkailua arjen liikkumismuotona.

Ostin ensimmäisen potkukelkkani muutama vuosi sitten, ja on muuten yllättävän hauskaa puuhaa! Ehkäpä aika olisi jo kypsä kansallisromanttiselle potkukelkkarenesanssille? Ja jos viime kerrasta pulkkamäessä on kulunut aikaa, kannattaa sitäkin kokeilla. En ole koskaan nähnyt pulkkamäessä pahantuulista ihmistä.

 

Aleksi Pohjola

Puolusta heikompaa.

Jatkan tällä tylsällä yhteiskunnallisella linjalla ja lainaan kehityspsykologian professoria Judith Glückia: "Viisaudessa orientoidutaan kohti laajempaa eettistä hyvää, joka koskee yleisesti kaikkia ihmisiä".

 

Jarkko Kumpulainen, Strateginen tutkimuksen neuvosto

Hommaa vanha kanootti, etsi jostain käytetty optimistijollan tai surf-laudan purje ja rakenna itsellesi kanoottipurjevene. Netistä löytyy tarkemmat ohjeet.

Purjehdi koko Vuoksen vesistö sen kanssa läpi. Kanoottipurjehdus on intohimoni. Ensi kesän voi elellä taas saarissa.

 

Anna Ruohonen, toimittaja ja sisällöntuottaja

Minä suosittelen kulttuurimatkaa Kemiin.

 

Johan-Eerik Kukko, väitöskirjatutkija

Suosittelen Sara Norjan uutta kirjaa Alkemian historia.

 

Elli Alasaari, graafinen suunnittelija ja valokuvaaja

Suosittelen aktiivista kansalaisuutta ja kansalaisaktivismia.

 

Ari Konu, Lapin yliopiston hallintojohtaja

Suosittelen kansalaisvaikuttamista antamalla äänesi presidentinvaaleissa!

 

Miika Alajääskö, LYY:n edustajiston puheenjohtaja

Suosittelen kaikille talviliikuntaa ja aivan erityisesti hiihtämistä.

Erinomainen liikuntalaji: sielu lepää ja ruumis saa erinomaista ja terveellistä liikuntaa.

 

Mari Mäkiranta, Lapin yliopiston apulaisprofessori

Suosittelen 1.2. Rovaniemen taidemuseossa (Korundissa) avautuvaa Muuttuva maa -näyttelyä.

Näyttelyssä ryhmä kanadalaisia ja lappilaisia tutkija-taiteilijoita pohtivat arktisten elinympäristöjen kohtaamia uhka, kuten ilmastonmuutosta.

Mikä on elämän tarkoitus?

 

 

 

 

 

Kokevatko ihmiset elämän eri tavoilla? Onko iällä, ammatilla, elämäntilanteella tai millään muullakaan merkitystä? Olemmeko kaikki kuitenkin vain ihmisiä?

Lapin ylioppilaslehti kysyi monelta eri ihmiseltä yhden kysymyksen: Mikä on elämän tarkoitus? Osan vastaajista nimi on muutettu.

Teksti ja kuva Susan Niemi

 

“Kunnon juutalainen vastaa aina vastakysymyksellä, joten sanotaanpa jotta ‘Jesus is the answer, but what is the question?’ “
Mikko Pisilä, oppilaitospastori

“Hyvä kysymys, varsinkin kun tiedän jopa vastauksen. Ihan viime kädessä olemme kvanttifluktuaatioita, sattumanvarainen oikku universumin historiassa. Evoluutio on tehnyt meistä otuksia, jotka ovat sosiaalisia lukemattomilla eri tavoilla. Siksi elämän tarkoitus on viettää läheisten ihmisten kanssa mukavaa aikaa sellaiset noin 80 vuotta.”
Tuomas Peltomäki, toimittaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja esiintyjä

“Elämän tarkoitus on kokea yksi näkökulma kaikkeuteen, joka on ykseys.”
Maria Nordin, bloggaaja ja hyvinvointivalmentaja

“Nukkua ja ostaa poni.”
Aada Sirviö, 9 v

“Elämän tarkoitus on se, että miten Luoja on meille elämän luonut.”
Nainen, 80 v

“Nykyihminen muokkaa ja mullistaa ympäristöjään siten, että monet ekologisesti keskeiset eliöt ja lajit vähenevät uhkaavasti. Yksi syy tähän on, että ihminen ei ymmärrä itseään eikä myöskään osaa ottaa tekemisissään huomioon käynnistämiään seurausvaikutuksia. Useat toimivat siten, että suhteet toisiin ihmisiin, eläimiin ja yleensä ekologisiin kokonaisuuksiin saavat välineellistävän asetelman. Toisin sanoen luonteva vuorovaikutus ilman alistusta ja valta-asemia jää toteutumatta. Valitettavasti kaikki tämä estää myös monia päättäjiä keskittymästä oleelliseen…”
Toivo Salonen, filosofi

“Elämän tarkoitus on se, että elää laadukasta elämää.”
Mies, 70 v

“Elämän tarkoitus on olla jännittävä vuoristorata, johon joka päivä herää ja jonka jokaisella ylä- ja alamäellä on tarkoitus.”
Etta, artisti

”Pitää omaisista hyvää huolta ja vaalia ystävyyssuhteita, sillä hyvät suhteet ei ole itsestään selviä. Ja suvun jatkaminen eli lisääntyminen.”
Pekka S, Oulun läänin vankila

“Kai se elämän tarkoitus on jokaiselle vähän eri, mutta itse olen ajatellut niin, että elämän tarkoitus on elää rohkeasti oman näköistään elämää, tehdä valintoja, jotka oikeasti tuntuvat omilta ja nauttia tästä meille annetusta upeasta lahjasta, että täällä saadaan elää ja temmeltää.”
Samu Haber, muusikko

”Jos tietäisin elämän tarkoituksen, en istuisi sitä miettimässä täällä Oulun läänillä pers´aukisena.”
Vanki, Oulun läänin vankila

“Elämän tarkoitus on ottaa kaikki irti niistä noin kahdeksasta kymmenestä vuodesta, minkä ajan saamme täällä maapallolla seikkailla ja löytää uusia asioita. Samalla pitää yrittää tehdä elämästä mahdollisimman ihanaa myös kaikille läheisille, jotta hekin saavat elämästä irti kaiken haluamansa.”
Åsa Niemi, Lapin ylioppilaslehden päätoimittaja

“Löytää oma polku joka kutsuu kulkemaan eteenpäin. Jotain mikä motivoi heräämään ja saa tiedostamaan, että on mahdollisuus valita itse. Toivottavasti itse tarkoitus sisältäisi ilon ja onnen hetkiä.”
Sara Sorri, 1. vuoden yliopisto opiskelija

“Lomailla ja syödä.”
Poika, 15 v

“Elää ja nauttia elämästä. Iloitaan ja tehdään itsemme onnellisiksi, mutta myös muut. Se on niin lyhyt aika, kun me olemme täällä, niin meidän pitäisi nauttia joka ikisestä hetkestä. Nautitaan siis eikä stressata. Perheen nuorimmat muistakaa olla kilttinä.”
Joulupukki, ikä tuntematon

“An error occured. Either the engine you requested does not exist or there was another issue processing your request. If this issue persists please contact us through our help center at help.openai.com.”
Chat GPT, tekoäly

“Elämän tarkoitushan on juuri elämä.”
Talonpoika Lalli, artisti

 

Minkä sinä ajattelet olevan elämän tarkoitus?

Edustajiston päätös: ”LYY rahoittaa enää yhden lehden”

 

Marraskuun viimeisenä päivänä oli edustajiston viimeinen työpäivä. Niukalla enemmistöllä edustajisto päätti, että lehti rahoitetaan enää kerran. Lehden tulevaisuus on vaarassa.

Teksti Åsa Niemi
Kuvitus Santeri Kinnunen

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto kokoontui marraskuun viimeisenä päivänä samaan aikaan kuin aina, kello 16.15. Kokous oli kuitenkin normaalista poikkeava: siinä tehtäisiin päätös lehden tulevaisuudesta ja muista suurista leikkauksista.

Aluksi paikalla oli vain puolet edustajista ja muutamia ihmisiä. Viiden aikaan siirryttiin hallituksen tekemään talousarvioon, jota esitteli hallituksen puheenjohtaja Viljo Vuorimäki. LYYn hallituksen esityksessä lehden julkaisu vähennettäisiin kahteen kertaan vuodessa.

Vuorimäen esityksen aikana loputkin edustajat löysivät tiensä kokoukseen ja kuuden aikaan kokouksessa oli jokainen edustaja paikalla tulevia äänestyksiä varten. Vuorimäen jälkeen Artikla esitteli oman talousarvionsa. Siinä lehti julkaistaisiin vielä yhden kerran, jonka jälkeen se siirtyisi yhdistykseksi.

Esitysten jälkeen lehden puolustajat pitivät kauniita ja vetoavia puheenvuoroja lehden puolesta: muistuteltiin lehden pitkästä historiasta, luettiin ylioppilaslakia, kerrottiin lehden merkityksestä ja toivottiin, että journalismia arvostettaisiin tänään.

Artiklan esitys voitti äänin 11-9.

LYY rahoittaa lehden enää yhden kerran. Artiklan esityksen mukaan sitten se jatkaa toimintaansa yhdistyksenä, mutta kukaan ei tiedä, miten ja millä voimin.

Edustajisto neuvottelee kymppitonnien leikkauksista – Hallitus esittää lehden ilmestymiskertojen puolittamista, ja Artikla on ajamassa lehteä kokonaan alas

 

Nykyisen edustajiston viimeisessä kokouksessa neuvotellaan kymmenien tuhansien eurojen leikkauksista. Edustajistoryhmien puheenjohtajat kertovat, mitä ylioppilaskunnan taloudelle ja lehdelle tulisi tehdä.

Teksti Inka Komonen ja Lotta Lautala

Tänään 30. marraskuuta Lapin yliopiston ylioppilaskunnan nykyinen edustajisto tekee päätöksen vuoden 2024 talousarviosta. Hallitus on tehnyt edustajistolle pohjaesityksen, jossa on yli kymmenen eri leikkauskohdetta. Esityksen mukaan leikattavaa löytyy muun muassa henkilöstökuluista, hallitustoiminnasta, matkakorvauksista ja edustuskuluista. Yksi hallituksen suunnittelemista leikkauskohteista on myös Lapin ylioppilaslehti, jonka osalta on ehdotettu vuotuisen julkaisumäärän laskemista neljästä kahteen. Asiasta on uutisoinut myös Journalisti.

Hallituksen jäsen Roope Rantala teki Artiklan ryhmän puolesta tiistain 28.11. hallituksen kokouksessa vastaesityksen, jossa lehti ei enää toimisi ylioppilaskunnan alla, eikä ylioppilaskunta kustantaisi sitä. Sen sijaan lehdelle perustettaisiin yhdistys, joka saisi 5000 euroa projektiavustusta. Tarkemmin ryhmä ei ole julkisesti avannut, miten tämä käytännössä toteutettaisiin tai miten lehti olisi enää kutsuttavissa Lapin ylioppilaslehdeksi. 

“Artiklan ehdotus tarkoittaisi lehden loppumista. Ei ole olemassa mitään toimivaa suunnitelmaa, miten lehteä alettaisiin yhtäkkiä tekemään yhdistyksenä ja millä rahoituksella”, sanoo Lapin ylioppilaslehden päätoimittaja Åsa Niemi.

Aiemmin Lapin ylioppilaslehti uutisoi, että ylioppilaskunnan talous olisi tämän vuoden osalta arviolta noin 25 000 euroa miinuksella. Moni edustajistoryhmien puheenjohtajista kertoo tilanteen tulleen yllätyksenä. Hallituksen puheenjohtajan Viljo Vuorimäen mukaan edustajistoa on informoitu suuresta alijäämästä jo keväällä. 

Tämän vuoden tammikuussa edustajisto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion noin 8 000 euron alijäämällä. Tämä arvio on ylittymässä noin 17 000 eurolla. Jos vuosi 2024 jatkuisi nykyisten menojen ja tulojen osalta ennallaan, voisi se päättyä 50 000 euroa alijäämäiseksi. Hallituksen tekemä talousarvioesitys on merkitty ylijäämäiseksi. Tämä tarkoittaa menojen karsimista.

“Tässä kohtaa on pyritty tasapainottamaan taloutta nimenomaan leikkaamalla. Kun jäsenmaksut eivät nousseet, niin se ei antanut paljoa ilmaa hallitukselle”, Vuorimäki sanoo.

Edustajistoryhmien puheenjohtajien näkemykset ylioppilaskunnan talouden hallinnasta eroavat toisistaan. Lapin ylioppilaslehti kysyi edustajistoryhmien puheenjohtajilta ylioppilaskunnan taloudesta ja lehden tulevaisuudesta, joka on ollut leikkauskeskusteluissa vahvasti esillä. Edaattoreiden haastattelut on tehty ennen tiistaita 28.11. 

Edustajistoryhmä Artiklan puheenjohtaja Jenna Tuominen ei suostunut haastatteluun, joten listalta on haastateltu Freya Barrowia. Muut haastattelut ovat ryhmien puheenjohtajilta: Pekka Nikumatti YTK:n Superlistalta, Riikka Isotalo TAO-listalta, Juho Alasaarela, Neliapilalta, Aurora Lehtosaari Kokoomukselta, Miika Moilanen Vihertäviltä. 

MILLOIN EDUSTAJISTO ON SAANUT TIETÄÄ NOIN 24 000 EURON SUURUISESTA ALIJÄÄMÄSTÄ? 

MM, VIHERTÄVÄT: Käsitykseni on, että näin suuresta alijäämästä ei ole ennen kesää tiedetty edustajistossa. Emme ole muutenkaan saaneet tarkempia tietoja talouteen liittyen kuin vasta tässä ihan loppusyksystä. Toki vieläkään emme ole täysin kartalla. 

 

AL, KOKOOMUS: Itse varmaan vasta syksyllä tajusin asian. En ole ainakaan perehtynyt siihen ennen kesää. Näistä asioista pitäisi infota heti, kun ne aiheutuvat ja selkeällä tavalla. Tuosta olisi hallitus voinut laittaa ehkä paremmin viestiä edustajiston suuntaan.

RI, TAO-LISTA: On mahdollista, että siitä ilmoitettiin ennen kesää. En muista tällaisia yksittäisiä asioita. Siinä on ollut kaikenlaista säätöä liittyen juuri kirjanpitäjän vaihdoksiin ja muihin. Oudolta se kieltämättä kuulostaa, että nyt vasta ihan kauden lopussa käsitellään tätä. En syytä yksittäisiä henkilöitä, mutta uskon, että asiat olisi voitu hoitaa paremmin.

 

PN, YTK:N SUPERLISTA: Tämä 24 000 euron lovi tuli kyllä yllätyksenä tänä syksynä. On tiedetty, että tämä vuosi tulee menemään miinukselle, ja se on hyväksytty. Tästä johtuen itselleni on ollut päivänselvää koko ajan se, että sopeuttamistoimien ja säästöjen ohella tulee myös nostaa jäsenmaksua.


FB, ARTIKLA: On ollut pitkään tiedossa, että budjetti on alijäämäinen. Meillä ei ole tarkkoja lukuja vieläkään siitä, mihin rahaa menee ja kuinka paljon. Olemme pitkään edustajistossa puhuneet ja valittaneet siitä, että meille tulee todella myöhään tietoa ja budjetteja. Kun tarkkoja lukuja ei ole tullut aiemmin, emme ole voineet reagoida mitenkään erityisen proaktiivisesti. 

 

JA, NELIAPILA: On mahdollista, että siitä on jonkinlainen maininta ollut puheissa ennen kesää. En kuitenkaan muista, että siitä olisi mitään virallista selontekoa meille annettu. Harmillista on se, ettemme vieläkään tiedä tarkkoja lukuja alijäämästä. Se voi heittää vielä tuhansilla euroilla. 

 

MITEN EDUSTAJISTO ON KÄSITELLYT YLIOPPILASKUNNAN TALOUTTA TÄMÄN VUODEN AIKANA?

 

AL, KOKOOMUS: Siellä on ollut niitä joitain lisätalousarvioita. En ole mitenkään erityisemmin perehtynyt asiaan, mutta ainakin itselleni tuli yllätyksenä tällainen virhe. En tiedä, olisiko ollut puolin ja toisin jotain, mistä olisi pitänyt yrittää olla vähän paremmin perillä. Jälkikäteen on aina vähän vaikea sanoa, mitä olisi voinut tehdä paremmin. Tietysti mitään tällaista virhettä ei olisi pitänyt alunperinkään aiheutua. 

 

RI, TAO-LISTA: Vähän vaihtelevasti. Olen itse ollut taloustyöryhmässä, jossa taloutta on käsitelty aina silloin tällöin. Teemana talous ei kuitenkaan ole ollut mikään pääaihe tänä vuonna. LYY:n taloudellinen tilanne ei sinänsä ole huono eli mihinkään konkurssiin ei olla menossa. Olisimme kuitenkin voineet olla edustajistona vaativampia sen suhteen, että kaikki asiat oikeasti tulevat meidän tietoon. 

 

PK, YTK:N SUPERLISTA: Mielestäni edustajiston ei kuulu mikromanageerata päivittäistoimintaa. Taloutta hoitaa pääsihteeri yhdessä hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen talousvastaavan kanssa. Edustajisto on kuitenkin ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimija ja olisimme voineet vaatia ajantasaisempaa tietoa. 

 

FB, ARTIKLA: Taloudesta on ollut vaikea keskustella, kun ei ole ollut tarkkoja lukuja. Olemme pohtineet lehden tulevaisuutta ja budjettia, työntekijöiden työaikaa sekä avustuksia. Sitten ovat nämä sauna ja vujut. Sanoisin, että yleisesti taloutta ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Toki edustajistolla on oma vastuunsa, mutta hallitus on viime kädessä se, joka siitä vastaa.

 

JA, NELIAPILA: Ilmeisesti väärän datan pohjalta, jos tässä vaiheessa saadaan eri lukuja. Tämä pakottaa meidät ihan erilaisiin toimenpiteisiin kuin viime keväänä. Mielestäni keskustelukulttuuri edustajiston kesken on ollut hyvää. On hienoa, että ryhmät pystyvät keskustelemaan keskenään – oli se virallisesti tai kokoustauoilla. Siellä ei tappele ihmiset, vaan asiat.

 

MM, VIHERTÄVÄT: En ole itse mikään ekspertti talousasioissa, mutta on näitä asioita väännetty. Viimeisimpien kokousten aikana olemme päässeet konkreettisesti pääsihteerin ja hallituksen puheenjohtajan toimesta keskustelemaan, miten saamme taloutta tasapainotettua nyt ja tulevaisuudessa. 

MITÄ MUITA SÄÄSTÖKOHTEITA RYHMÄNNE ON PITÄNYT ESILLÄ KUIN LEHDESTÄ LEIKKAAMISTA? 

 

RI, TAO-LISTA: Listamme yksi pääarvoista on kulttuuri, jota myös lehti edustaa. Lehdestä leikkaaminen ei ole meille vaihtoehto, ja olemme miettineet muita vaihtoehtoja, kuten muutosneuvotteluita. Samalla olemme yrittäneet lähestyä kysymystä sitä kautta, mistä ylioppilaskunta saisi enemmän rahaa. Esimerkiksi mainosmyyntiä lisäämällä lehti maksaisi paremmin itse itsensä.  

 

PK, YTK:N SUPERLISTA: Nyt pitäisi miettiä, miten ylioppilaskunnalle saataisiin enemmän tuloja, esimerkiksi yritysyhteistyöllä. En ymmärrä, mistä vielä voidaan tehostaa, säästää ja leikata vähentämättä henkilökuntaa. Jäsenmaksun noston ei myöskään pitäisi olla mikään pyhä lehmä. Jotkut selittävät, että jäsenmaksu on niin kallis. Ei ole. Se on edelleen samankokoisista ylioppilaskunnista pienin. 

 

FB, ARTIKLA: Meillä on tällä hetkellä kaksi palvelua, hyvinvointipassi ja lehti, jotka ovat meille todella kalliita. Nämä ovat vähän niin kuin suurennuslinssin alla, kun ne ovat niin näkyviä palveluita. Kuitenkaan mikään palvelu ei saa mennä under the raidar. Olemme myös miettineet, että olisiko leikkausten ohella mahdollista parantaa tätä tulopuolta. Esimerkiksi tehostettaisiin yritysyhteistyötä. 

 

JA, NELIAPILA: Lähtökohtaisesti pitää koittaa löytää ratkaisu, jossa lehti pystytään säilyttämään. On mahdollista – tämä on nyt toiveajattelua, kun mikään ei ole tässä vaiheessa varmaa… Kuvitellaan tällainen hypoteettinen tilanne, jossa lehdelle saataisiin koulun puolesta tai muuta kautta ulkopuolista rahoitusta, niin eihän se silloin tarkoita, että lehti lakkautetaan. Se ei vaan silloin olisi enää LYY:n budjetissa. Todennäköisesti tässä tullaan tarvitsemaan useampi vaihtoehto, että pääsemme oikeasti sellaiselle talouspohjalle, että tämä firma kannattaa. 

 

MM, VIHERTÄVÄT: Vihertäville on ollut jo vuosien ajan selvää, että lehteä puolustetaan. Edellisessä kokouksessa äänestimme niin sanotun kompromissiratkaisun puolesta, jossa lehti olisi ilmestynyt kahdesti vuodessa. Se ei ole tietenkään tavoiteltava julkaisutahti missään nimessä. Taloustilanteen kohentuessa pitäisi tietenkin mahdollisimman pian alkaa miettimään, miten lehteen saadaan jälleen laitettua enemmän resursseja. 

 

AL, KOKOOMUS: Emme ole pitäneet esillä muita vaihtoehtoja. Kokoomus lähtee siitä, että ylioppilaskuntien jäsenyyden ei pitäisi olla pakollinen. Jos se on pakollinen, niin silloin kaikki palvelut pitäisi olla minimissään eli emme alun alkujaan kannata ylioppilaslehteä.

 

EDUSTAJISTO PÄÄTTI VIIME VUONNA LEHDEN JATKAMISESTA NYKYISELLÄ MALLILLAAN YKSIMIELISESTI. NYT SAMA EDUSTAJISTO ON LEIKKAAMASSA LEHDESTÄ. MITEN JOHDONMUKAISENA NÄET TEIDÄN TOIMINNAN? 

 

PK, YTK:N SUPERLISTA: Täysin epäjohdonmukaisena etenkin jos lehdestä luovutaan kokonaan. Viime vuonna minua muistutettiin edustajiston puheenjohtajana hyvän hallinnon periaatteista ja oikeudenmukaisuudesta. Miksi ne nyt lentävät roskiin tässä tilanteessa? Ihan kuin lehti uhrattaisiin tällaisella talouden alttarilla. Se talous on vain yksi perustelu, että tästä voidaan nyt luopua. Ei. Olemme tehneet kahdesti periaatepäätöksen lehden jatkamisen puolesta. 

 

FB, ARTIKLA: Toivon, että lehteä ei jouduta lopettamaan, eikä sitä tässä esitetä. Taloudellinen tilanne on todella heikko maailmanlaajuisesti, mutta myös LYY:n tasolla. Emme haluaisi laittaa opiskelijoita tämän taloustilanteen maksajaksi. Ihan jo sen takia, että opiskelijat elävät jo köyhyysrajalla. Muutaman euron nosto – mutta jos se on muutaman euron nosto vuosittain, niin se onkin jo todella iso summa rahaa. 

 

JA, NELIAPILA: Näen sen johdonmukaisena, enkä suoraan sanottuna ymmärrä tätä argumenttia yhtään. Olen kuullut monesta paikkaa, että lehden jatkamisesta on tehty periaatepäätös. On tehty – se on totta. Silloin tieto taloudellisesta tilanteesta oli eri, joten näitä ei ole mielekästä verrata keskenään. 

 

MM, VIHERTÄVÄT: Epäjohdonmukaisena tietysti. Ei ole järkeä, että lehden yllä on jatkuva epätietoisuus ja se on aina tulilinjalla. Olemme sopineet yhdessä siitä, että lehti on arvokas osa ylioppilaskuntaa. Emme voi sitä yhtäkkiä muuttaa, jos aiemmin on annettu työrauha. 

 

AL, KOKOOMUS: Lähtötilanne ei ole millään lailla sama kuin mitä se oli viime vuonna. Jostakin säästö pitää saada. Totta kai se on harmi, että ylioppilaslehti lähtee. Ymmärrän, että siellä on varmasti innokasta porukkaa, ettei ole siitä kyse. Eihän se koskaan ole mukavaa tehdä tällaisia päätöksiä, mutta joskus joudutaan tekemään päätöksiä, mitkä eivät ole kaikille suotuisia. Jos jollakin on kiinnostusta lähteä tekemään vapaaehtoistoiminnan muodossa ylioppilaslehteä tai pistämään somea isommalle, niin tietysti sellainen on aina sallittua. Emme ehkä kuitenkaan voi lähteä kustantamaan tuollaista opiskelijoiden rahalla ja nostaa jäsenmaksuja kattoon.

 

RI, TAO-LISTA: Edustajiston toiminta ei ole johdonmukaista. Mielestäni on käsittämätöntä ja hieman huvittavaa, että ensin tehdään periaatteellinen päätös lehden toiminnan jatkamisesta, mutta ei sitouduta sen rahoitukseen. Päätöstä ei toki olla vielä tehty, mutta jäsenmaksua ei esimerkiksi voitu nostaa. 

 

MIKÄ ON MUUTTUNUT NIIN RADIKAALISTI, ETTÄ LEHTI PITÄISI JUURI NYT 40 VUODEN JÄLKEEN LOPETTAA TAI SIITÄ PITÄISI LEIKATA?

FB, ARTIKLA: Toivon, että lehteä ei jouduta lopettamaan, eikä sitä tässä esitetä. Taloudellinen tilanne on todella heikko maailmanlaajuisesti, mutta myös LYY:n tasolla. Emme haluaisi laittaa opiskelijoita tämän taloustilanteen maksajaksi. Ihan jo sen takia, että opiskelijat elävät jo köyhyysrajalla. Muutaman euron nosto – mutta jos se on muutaman euron nosto vuosittain, niin se onkin jo todella iso summa rahaa. 

JA, NELIAPILA: Taloudellinen tilanne on huono. Olemme tekemässä tappiota noin 25 000 euroa. Tämä ei ole mikään valtion talous, mitä pyöritämme. Täällä sellainen vasara ja sirppi -politiikka ei oikein toimi, että elämme loputtomasti velaksi. Vuosittaista vaihtelua voi olla, mutta lähtökohta pitää olla se, että tehdään plussaa tai vähintään nollatulos. Kukaan meistä edustajista ei vihaa lehteä eli se ei ole se pointti tässä taustalla, mutta lehti olisi hyvä saada muun rahoituksen piiriin. Karu fakta on se, että se on liian kallis LYY:lle. 

 

MM, VIHERTÄVÄT: Tietenkin taloustilanne, jonka seuranta ei ole ollut tarpeeksi hyvää. Se ei ole toiminut niin kuin sen pitäisi toimia eli niin että tulot ja menot olisivat mahdollisimman tasapainossa. Toki tämä maailmantilanne, inflaatio ja kaikki muutkin asiat ovat vaikuttaneet tilanteeseen.

AL, KOKOOMUS: Kannatan pakkojäsenyydestä luopumista. On mielestäni vain hyvä juttu, jos sinänsä “turhista” kuluista karsitaan. Kun on kuitenkin vähän lukijoita, niin en näe sitä lehteä välttämättömyytenä ylioppilaskunnalle. Se, että sillä on ollut pitkä perinne, niin se ei ole mielestäni peruste pitää sitä yllä. Jos ylioppilaskunnan jäsenyys olisi kokonaan vapaaehtoinen, niin silloin tietysti voi olla lehti, jos jäsenet haluavat siitä maksaa.

RI, TAO-LISTA: En ole varma, miksi ihmiset ajattelevat, että sen kustantaminen pitäisi lopettaa juuri nyt. Luulen, että se johtuu osittain siitä, että edustajistossa ovat eri ihmiset. Iso osa tähänkin edustajistoon alunperin valituista on valmistunut tai muista syistä jättänyt edustajiston toiminnan. Moni myös näkee taloudellisen tilanteen erilaisena kuin esimerkiksi viime vuonna. Silloin oletettiin, että asiat menevät eri tavalla ja olimme edustajistossa optimistia sen suhteen, että rahaa tulisi enemmän. 

PK, YTK:N SUPERLISTA: Tätähän kaikki perustelevat ainoastaan talouden diskurssin kautta, mikä on hyvin tyypillistä puhetta nykyaikana. Talousargumenttia pidetään niin vahvana, että sen perusteella voidaan tehdä mitä vain. Aika monelle lehdestä luopuminen on myös ideologinen valinta. Jos olet lehteä vastaan, olet demokratiaa vastaan. 

KUINKA PALJON OLETTE RYHMÄNNE KESKEN MIETTINEET, MITÄ TAPAHTUU, JOS LEHDEN RAHOITUS AJETAAN ALAS?

JA, NELIAPILA: Tahtotila on, että lehti säilyy. Kokouksessa haemme kollektiivista viisautta, että mikä siihen on para tapa. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi se, että koulu tai joku sikarikas miljonääri haluaa rahoittaa tai lehti perustaa oman yhdistyksen. Näitä ratkaisujahan on monia. Sitä lopullista ei tiedä kukaa tässä vaiheessa.

Jossain käytettiin tätä vallan vahtikoira esimerkkiä, niin näkisin, että se toteutuisi paljon paremmin, jos lehti olisi aidosti itsenäinen toimija. Eli lehti ei olisi LYY:n alla. Näin voitaisiin olla puhtaasti kriittisiä ylioppilaskuntaa ja sen toimijoita kohtaan. Olisihan se huvittavaa, jos Petteri Orpo olisi esimerkiksi Helsingin Sanomien päätoimittajan esimies.

MM, VIHERTÄVÄT: Vihertävien yksi tärkeimpiä arvoja ja teemoja on ollut tämän lehden hyvinvointi monta vuotta. Tulemme tekemään kaikkemme, ettei mitään radikaalimpaa muutosta, leikkausta tai alasajoa jouduttaisi tekemään. Se on vähintäänkin meidän tavoite. 

AL, KOKOOMUS: En ole asiaa erityisen paljoa miettinyt. Loppupeleissä en usko, että se tulee olemaan näkyvä muutos opiskelijoille – tai ehkä puhun oikeustieteiden tiedekunnan puolesta. En hirveästi tiedä ihmisiä, jotka sitä lukisivat tai jotka olisivat kiinnostuneita siitä. Totta kai heille, jotka sitä lukevat ja haluavat tehdä, niin varmasti se on heille iso ja harmillinen muutos. Aina ei voi kaikkia miellyttää ja joskus pitää tehdä vähän vaikeitakin päätöksiä, niin se on vain huono säkä heille täytyy sanoa. Mitä tulee edustajiston toiminnan valvomiseen, niin kuka tahansa jäsen voi tulla edustajiston kokoukseen valvomaan meidän toimintaa.

RI, TAO-LISTA: Emme ole kovin paljon miettineet asiaa, vaikka se tuntuu valitettavasti hyvinkin mahdolliselta skenaariolta. Henkilökohtaisesti näen, että LYY:n palvelut heikentyvät entisestään. Lehti on yksi ainoista palveluista, joka tavoittaa myös etänä olevat opiskelijat. Olisi traagista ja typerää, jos se nyt lakkautetaan, kun monta kertaa on päätetty lehden jatkosta. En haluaisi itse olla siinä joukossa, joka näin päättää. Lehden järjestäminen yhdistystoiminnan kautta kuulostaa ajatuksena ihan hauskalta, mutta siihen liittyy paljon ongelmia. Esimerkiksi LYY:llä on hyvin erilaiset resurssit kustantaa lehteä. Tällöin se on myös Lapin ylioppilaslehti, joka toimii LYY:n alla.

PK, YTK:N SUPERLISTA: Meidän ryhmä jakautuu tässä asiassa aika voimakkaasti eli emme ole päässeet asiassa yhteisymmärrykseen. Kolmen ryhmämme edaattorin mielipide muuttui taloudellisista syistä lehteä vastaan. Se tuli minulle täytenä yllätyksenä, koska olemme olleet aikaisemmin ryhmänä ylioppilaslehden tukena. 

Artiklasta Elina Kuula sanoi pokkana, että he pelastavat ylioppilaslehden muuttamalla sen yhdistykseksi. Näin lehti voitaisiin leikata yhtäkkiä vain talousarviosta pois. Ei käy. Ei meillä ole tällä hetkellä mitään tietoa siitä, miten yhdistystoiminta käytännössä toteutettaisiin. Rahoituksen pois ottaminen ilman perusteellisia selvityksiä ei ole järkevää päätöksentekoa.

FB, ARTIKLA: Ollaan pohdittu mahdollisia vaikutuksia. Ei ole kristallipalloa, niin en osaa sanoa, miltä lehden toiminta näyttäisi yhdistysmuodossa. Siinä voisi olla esimerkiksi LYY:n projektiavustus tai jos lehteen saataisiin mainoksia myytyä. Voisiko se olla samantyyppinen kuin Radio Säteily? Ymmärrän, että Radio Säteily toimii vain muutaman viikon vuodessa. 

Tämä ei ole yhden illan päätös, että sormia napsauttamalla yhdistys pystyyn ja sormia napsauttamalla saadaan yhdistykseen henkilöitä, jotka olisivat sitten motivoituneita lähtemään uudistamaan lehteä tällaiseen suuntaan. 

 

Edustajiston kokoukset ovat kaikille Lapin yliopiston ylioppilaskunnan jäsenille avoimia. Seuraava kokous on torstaina 30.11. klo 16.15. Paikkana toimii B127. Kokoukseen voi osallistua myös etänä.

 

Artiklan esityksen tekijää tarkennettu 12.12.2023.

Kirjeitä lehden puolesta

 

Teksti Åsa Niemi

 

LYY:n rahat olivat loppu myös viime vuonna ja silloin lehteä uhkailtiin vuoden tauolla. Joulun alla 2022 monet Lapin ammattilaiset journalisteista professoreihin kirjoittivat kannatuskirjeitä Lapin ylioppilaslehden puolesta. Kysyin kaikilta nyt marraskuussa 2023, että ovatko kirjeet edelleen ajankohtaisia ja voinko julkistaa ne kaikkien nähtäville. Kukaan ei kieltäytynyt.

Pohjois-Suomen Journalistit ry 11/2023 

 

Pohjois-Suomen Journalistit tukee Lapin ylioppilaslehteä 

 

 

Lapin yliopiston ylioppilaskunnassa (LYY) on noussut jälleen keskusteluun Lapin ylioppilaslehden asemasta. Pohjois-Suomen Journalistit ry pitää huolestuttavana esitystä, jonka mukaan ylioppilaskunta luopuisi lehden kustantamisesta. 

 

Pohjois-Suomen journalistit on Journalistiliiton alueellinen yhdistys. Yhdistys ilmaisi tukensa Lapin ylioppilaslehdelle jo viime vuonna, kun LYY suunnitteli lehden julkaisemisen määräaikaista keskeyttämistä. 

 

Ylioppilaskunnassa on arvioitu ja tunnustettu oman journalistisen median merkitys. Pohjois-Suomen Journalistit ry pyytää ylioppilaskuntaa vakavasti harkitsemaan sitä, että ylioppilaslehdelle taattaisiin toimintavakaus pidemmäksi aikaa. On mittaamattoman arvokasta, että ylioppilaskunnan sisällä toimii oma, riippumaton journalistinen media, joka käsittelee asioita sekä kriittisesti että moniäänisesti.  

 

Ylioppilaskunta on osa yliopistoinstituutiota. Nykyajan yliopistomaailmassa hallinnon ja talouden paine on vahva, ja siksi myös oman, riippumattoman ja tarvittaessa kriittisen julkaisukanavan säilyttäminen on entistä tärkeämpää. Ilman ylioppilaslehteä opiskelijoiden tiedonsaanti olisi yliopiston viestinnän varassa. Ylioppilaslehdellä on merkitys myös yhteiskunnallisesti. Lapissa mediakenttä on kapea ja keskittynyt. Ylioppilaslehti käsittelee aiheita, joihin muut mediat eivät tartu. 

 

Ehdotus ylioppilaslehden taloudellisten resurssien karsimisesta on ikävä. On hyvä huomioida, että usein medioiden taloutta voidaan kehittää, esimerkiksi tekemisen tapoja muuttamalla. Tärkeintä on arvioida, miten oma vapaa ja kriittinen ääni voitaisiin turvata parhaiten. Päätös luopua omasta lehdestä kokonaan olisi luultavasti peruuttamaton ja kaventaisi opiskelijoiden mahdollisuutta käyttää sananvapauttaan.  

 

Oma ylioppilaslehti täyttää ylioppilaskunnan tehtävää syvimmillään. Oman journalistisen ja itsenäisen median kautta opiskelijoilla on mahdollisuus valveutuneeseen ja kriittiseen keskusteluun ja tiedonsaantiin. Samalla ylioppilaslehti antaa opiskelijoille julkaisuväylän omien näkemysten esittämiseen tai omien taitojen kartuttamiseen ja esittelemiseen. Se palvelee opiskelijoiden tarpeita hyvin konkreettisesti opintojen, valmistumisen ja työelämään siirtymisen kannalta. Ei pidä unohtaa, että entisiä Lapin Ylioppilaslehden tekijöitä on monessa merkittävässäkin tehtävässä yhteiskunnassa. 

 

Pohjois-Suomen Journalistit ry on yksi Suomen Journalistiliiton jäsenyhdistyksistä. Edustamme Pohjois-Suomen alueella työskenteleviä media-alan ammattilaisia, kuten journalisteja, tiedottajia ja freelancer-toimittajia. Jäseniä meillä on vajaat viisisataa.  

 

 

Oulussa 22. marraskuuta 2023 

Pohjois-Suomen Journalistit ry.  

 

Lisätietoja: 

Minna Akimo 

Puheenjohtaja 

Pohjois-Suomen Journalistit 

044 79 49 800

JOURNALISTI TIMO METSÄJOKI 11/2023 

Voi aikoja, voi tapoja. 

Olemme tässä jälleen, joten vassakuu - ajatukseni eivät ole muuttuneet. Tästä syystä viimevuotinen kannanottoni päivitettynä.

Kun mietimme LY-lehden merkitystä LYY:n, Lapin yliopiston ja koko pohjoisen journalistisen osaamisen näkökulmasta, voimme yksinkertaisesti havaita sen olevan merkittävä. 

Lapin yliopisto ei tarjoa mahdollisuuksia journalismin opiskelemiseen suoraan. LY-lehden toiminta on omalta osaltaan paikannut tätä tyhjiötä ja tuottanut työelämän ja erityisesti lappilaisen journalismin kenttään lukuisia osaajia. Heitä voi löytää niin Yleltä, Lapin Kansasta kuin muista alueen pienemmistä medioista, puhumattakaan aktiivisesta freelancer-kentästä. Itse saan ja voin onnekseni taiteen maisterina lukea itseni kuuluvaksi tähän samaan journalistienketjuun. Olemmeko nyt jälleen tilanteessa, jossa tämä ketju halutaan katkaista?  

En usko, että tämän ketjun katkaiseminen johtaisi lehden kannalta mihinkään hyvään. Sen sijaan nykyiset osaajat, jotka lehden parissa toimivat tulevat katoamaan. Jos ja kun lehteä aletaan uudelleen herättämään henkiin, on vuorossa entistä suurempi työmaa. 

LY-lehden lopettaminen johtaa pahimmillaan siihen, että pohjoiseen syntyy uutiserämaa, kun uusia tekijöitä, jotka saisivat osaltaan myös oppinsa täällä Lapissa ei kasvakaan. Se, että pohjoisen mediakentässä toimii ihmisiä, jotka ovat LYY:n kasvatteja on LYY:lle itselleen jo voitto. Millaista olisi yrittää viestiä median kautta, mikä ei LYY:n toimintaa tuntisi tai olisi siitä edes kiinnostunut?  

Aivan. 

 

Taiteilija, journalisti, dokumentaristi 

Timo Metsäjoki 

Suomen journalistiliiton jäsen 

Radio- ja televisiotoimittajien liiton jäsen 

 

TOIMITTAJA PEKKA JUNTTI 12/2022 

Lapin ylioppilaslehti on tarpeen 

Lapin ylioppilaskunnan hallitukselle 11.12.2022 

Suomalainen journalismi on kriisissä. 

2010-luvun valtavat irtisanomiset ja lehtien alasajot ovat keskittäneet journalismin pääkaupunkiseudulle. Maakuntalehtien toimittajat ehtivät tehdä enää välttämättömän, eivätkä usein enää sitäkään. 

Esimerkiksi Lapissa vallan vahtikoira on täysin köysissä, monet asiat jäävät kokonaan uutisoimatta eikä tutkivaan journalismiin ole käytännössä enää minkäänlaisia mahdollisuuksia. Kehitys on uhka demokratialle eikä sitä pidä enää heikentää. 

Ylioppilaslehti kasvattaa journalisteja. Se antaa mahdollisuuden tehdä juttuja, jotka eivät ole olleet mahdollisia maakuntalehdissä, ylipäätään muussa mediassa sitten 2000-luvun. Ylioppilaslehdessä voi kokeilla, haastaa, leikitellä ja provosoida –luoda uutta journalismin kulttuuria. Ylioppilaslehtikulttuuri on siksi äärettömän tärkeä osa suomalaista mediakenttää. 

Lapin ylioppilaslehden asemaa ja olemassaoloa ei mediakentän nykytilassa pidä missään tapauksessa vaarantaa. Toivon, että lehti saa jatkaa myös tulevana vuonna. 

 

Ystävällisesti, 

Pekka Juntti 

Lapissa vuodesta 2007 lähtien työskennellyt toimittaja ja kirjailija 

Lapin yliopiston opiskelija 2002–2007 

Lapin yliopiston alumni 

 

TOIMITTAJA REETTA RÄTY 12/2022 

 

LYY:lle Lapin Ylioppilaslehden lakkauttaminen on typerä ajatus. 

Jokainen journalistista julkaisua rahoittava taho voi toki ajatella, että juuri meidän julkaisumme lopettaminen, tauolle laittaminen tai tehostaminen eli käytännössä kurjistaminen, ei ole merkittävä tai olennainen osa suomalaisen, riippumattoman journalismin kokonaisuutta. 

Mutta se on vastuuton ajatus. 

Moniääninen, riippumaton journalismi on keskeinen osa avointa yhteiskuntaa. Se katoaa, pala palalta, jos taho kerrallaan siirtyy siihen katsomoon, jossa journalismilla on arvoa vain teoriassa. 

Kaupalliset yhteistyöt, yritysviestintä, valeuutiset ja polarisoiva somehuutelu voivat hyvin ilman ylioppilaslehtiä ja niiden kunnianhimoisia, uransa alkupuolella olevia journalisteja - mutta kuka silloin kertoisi, mitä maailmassa, Suomessa, Lapissa, tai vaikka yliopistolla tai opiskelijoiden elämässä oikeasti tapahtuu? 

Kuulun siihen satojen suomalaisten toimittajien joukkoon, joka on saanut oppia tähän ammattiin juuri Ylioppilaslehdessä. Kiitän sivistysyliopistoa, joka näki, mikä merkitys itsenäisellä Ylioppilaslehdellä on myös toimittajien kasvattiseurana. Omasta opiskeluajastani on jo iäisyys, mutta ylioppilaslehtien merkitys on vain kasvanut, kun sisällöt samankaltaistuvat, media keskittyy ja pr-sisällöt täyttävät kaikki kanavat. 

Olettehan te kuulleet uutiserämaista? Tiedättehän, mitä siitä seuraa, jos pohjoisen Suomen asioita, mielenmaisemaa ja elämää seuraavat yhä harvemmat toimittajat? 

Vuoden tauko ylioppilaslehden tekemisessä kuulostaa vellihousujen hommalta. Journalismia joko tuetaan ja tehdään käytännössä – tai sitten ilmoitetaan avoimesti, että sananvapauden ja moniäänisen journalismin toteuttaminen saa osaltamme siirtyä juhlapuheisiin ja historiaan. 

 

Reetta Räty 

toimittaja (kasvanut Kuusamossa) 

nuorten toimittajien kisällikoulutuksen vetäjä 

Tampereen yliopiston työelämäprofessori 2020–21 

 

LAPIN KANSAN PÄÄTOIMITTAJA ANTTI KOKKONEN 12/2022 

 

Lapin ylioppilaskunnan edustajistolle 

Journalismi on määritelmän mukaan toimintaa, jonka tehtävänä on kerätä, varmentaa ja eritellä tietoa sekä esittää se joukkoviestimien avulla esimerkiksi uutisten muodossa. Sen kohteena ovat erityisesti yhteiskunnallisesti tärkeät, ajankohtaiset ja kiinnostavat asiat ja ihmiset. 

Journalismilla on merkittävä tehtävä yhteiskunnan totuuspohjaisen päätöksenteon turvaamisessa. Sitä tehtävää hoidetaan monilla tasoilla. 

Journalismilla on yhteiskunnassa itseisarvo. 

Sitä tarvitaan niin maailman tapahtumien ymmärtämiseen, valtakunnan ja alueellisen päätöksenteon seurantaan kuin paikallisyhteisöjen kuten yliopiston päätöksenteon ja tapahtumien totuuspohjaiseen seurantaan. Olisi kovin valitettavaa, jos Lapin yliopiston ylioppilaskunta ei näkisi hyvin journalistisin periaattein toimitettua ylioppilaslehteä jatkossakin tarpeellisena hoitamaan tätä tehtävää. 

Journalismissa moniäänisyys on keskeinen arvo ja Lapin ylioppilaslehti on omassa roolissaan tuomassa arvokkaan lisän lappilaiseen journalismin kirjoon. 

 

Antti Kokkonen 

Päätoimittaja 

Lapin Kansa 

 

PROFESSORI LEENA-MAIJA ROSSI, LAPIN YLIOPISTO 12/2022 

 

Hei, 

kuulin kauhukseni, että Lapin ylioppilaslehti oltaisiin lakkauttamassa. Toivon, että ylioppilaskunta ei toteuta tällaista lyhytnäköistä päätöstä. 

Yliopisto-opettajan silmin lehti näyttäytyy antaumuksella ja taidolla tehtynä julkaisuna, jossa onnistutaan käsittelemään verrattain verkkaisesta ilmestymistahdista huolimatta ajankohtaisia aiheita. Toisaalta teemat ovat myös suuria ja "ajattomia", ja niihin paneudutaan jutuissa syvällisesti. Lehtijuttujen edellyttämä kirjoittamisen taito on yksi yliopiston antamia työelämävalmiuksia, ja on hienoa, että sitä voidaan harjoittaa ylioppilaskunnan oman julkaisun puitteissa. 

Visuaalisen kulttuurin tutkijana voin sanoa, että lehti on myös ulkoasultaan luovasti ja pieteetillä toteutettu. Se tarjoaa yliopiston omille taiteen ja designin opiskelijoille oivan harjoittelukentän. 

Yliopisto on jo lakkauttanut oman LUP-yliopistokustantamisensa (kun muut yliopistot satsaavat julkaisemiseen), ja Kide-lehden kohtalo oli taannoin vaakalaudalla. Samoin kuin KITEEN suhteen myös ylioppilaslehdelle on tärkeää, että se ilmestyy painettuna tuotteena. Siten juuri visuaalisuus pääsee oikeuksiinsa. 

Toivon, että Lapin yliopiston ylioppilaskunta näkee lehden arvon koko yliopistoyhteisölle ja sen julkaisemista jatketaan! 

 

Leena-Maija Rossi 

Professori/Professor 

Sukupuolentutkimus/Gender Studies 

Kasvatustieteiden tiedekunta/Faculty of Education 

Lapin yliopisto/University of Lapland 

Opiskelijoilta suoraan roskikseen

Teksti Åsa Niemi

Kuvitus Santeri Kinnunen

Kirjoittaja on Lapin ylioppilaslehden päätoimittaja. 

Tiesin jo aiemmin, että LYYllä on yllättäviä ja vakavia talousongelmia. Olin miettinyt lokakuun edustajiston kokouksesta asti, että kirjoitan jutun siitä seuraavan kokouksen jälkeen, kun asiasta olisi enemmän tietoa. En kuitenkaan silloin tiennyt, että alan kirjoittamaan yli 40 vuotta vanhan lehden olemassaolon puolesta. Se tuntuu edelleen uskomattomalta, sillä lehden puolesta on taisteltu usein, viimeksi vuosi sitten. 

Valta ja rahankäyttö vaativat aina vahtimista. Hengittäkää hetki syvään ja miettikää, millainen maailma ilman journalismia olisi. Ilman journalismia ei voida puhua demokratiasta, sillä se on korvaamaton osa vapaita yhteiskuntia. Journalismi on nykyaikana murroksessa, mutta se on edelleen ainoa tapa saada oikeaa ja luotettavaa tietoa asioista. 

Ilman journalismia vallankäyttäjät voivat tehdä mitä vain. He voivat jakaa vain heidän tietoaan, joka ei aina ole totta. 

Ilman journalismia ihmiset elävät pimennossa. On mahdotonta luoda asioista kokonaiskuvia ja omia mielipiteitä, jos luotettavaa tietoa ei ole saatavilla. 

Lapin ylioppilaslehti vahtii valtaa niin yliopistolla kuin valtakunnallisestikin. Suomen mittakaavalla vallankäyttäjien valvominen ei ole yksin Lapin ylioppilaslehden harteilla, mutta Lapin yliopistolla on. 

Lapin ylioppilaskunnan edustajiston kokouksissa näkyy harvoin opiskelijoita ja edustajiakin käy yleensä juuri ja juuri tarpeeksi, että kokoukset ovat päätösvaltaisia. Päätoimittajuuteni aikana olen ollut yhtä lukuun ottamatta jokaisessa kokouksessa valmiina kirjoittamaan. 

Kuka valtaa vahtisi, jos lehteä ei olisi olemassa? Silloin edustajisto voisi tehdä ihan mitä vain kantamatta vastuuta siitä opiskelijoille. 

LYYn tai edustajiston viestintä ja tiedotus ovat aivan eri asioita kuin journalismi. LYY, edustajisto ja edustajistoryhmät kertovat viestinnällään asioita omista näkökulmistaan, kun taas journalismin avulla perehdytään asioihin kriittisesti ja monista eri näkökulmista. 

Kaikki juttuideamme tulevat opiskelijoilta tai opiskelijoiden kanssa toimivilta ihmisiltä. Vain muutamat ovat minun ideoitani, mutta opiskelijahan minäkin olen. Kerroimme esimerkiksi Lapin yliopiston valtauksesta paljon opiskelijalähtöisemmin kuin muut paikalla olleet mediat. Lisäksi kerromme opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvistä asioista. Tänä vuonna olemme julkaisseet juttuja esimerkiksi Lapin AMK:n edunvalvonnallisista ongelmista YTHS:n kanssa, Lapin yliopiston ja yritysmaailman vaikeasta yhteistyöstä, Lapin yliopiston esteettömyydestä sekä opiskelijayhdistyksen perustamisesta. Nämä olivat vain muutamia esimerkkejä, sillä opiskelijaelämälle merkittäviä juttuja on paljon. Lisäksi monissa jutuissa opiskelijat kertovat itse omalla äänellään heitä mietityttävistä asioista. Tänä vuonna lehteä on ollut tekemässä 30 opiskelijaa.  

Rehellisesti en usko, että lehden muuttaminen yhdistykseksi tulisi onnistumaan. Olen keskustellut edellisten päätoimittajien ja muiden opiskelijoiden kanssa yhdistyksen perustamisesta. Saamieni kommenttien mukaan siihen tehtävään lähtevä ei saisi olla täysjärkinen eikä arvostaa itseään. Päätoimittajan työ vaatii satoja tunteja lehteä kohden ja välillä yli 50 viikkotyötuntia. Stressin ja paineen määrää ei voi edes mitata tunneissa. 

Jos lehden tekeminen yhdistyksenä saataisiin jollain supervoimilla joskus ensin edes pyörimään, niin sitten voitaisiin ehkä saada yksi lehti vuodessa kasaan. Ylioppilaslehti menettäisi lähes kaiken arvonsa. Kyseessä ei ole ainoastaan kaunis kulttuurilehti, vaan myös kriittinen opiskelijoiden äänenkannattaja. Kertoisimmeko opiskelijoiden huolista ja edustajiston päätöksistä sitten vuoden viiveellä? 

Lisäksi on törkeää, että se raskas ja ammattitaitoinen työ, jota opiskelijamme tekevät lehden eteen, muutettaisiin ilmaiseksi. Palkkiot eivät ole nytkään päätä huimaavia, mutta ne ovat osoitus siitä, että lehteen vaaditaan ammattitaitoista työtä. 

Lehti on meiltä Lapin yliopiston opiskelijoilta meille opiskelijoille. Lehti valvoo meidän etujamme ja asemaamme sekä antaa äänen opiskelijoille itselleen, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia työelämään ja itsensä toteuttamiseen. 

Siitäkö me oikeasti haluamme luopua?