Elokuvakulttuurin ylläpitäjä – Rovaniemen Cinema
Teksti Aleksi I. Pohjola
Kuvitus Vilja Tuohino
Rovaniemellä vuodesta 1962 yhtäjaksoisesti toiminut elokuvakerho Cinema on yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista elokuvakerhoista. Vapaaehtoisvoimin pyörivän kerhon ensisijainen tehtävä on pitää Rovaniemen elokuvakulttuuri monipuolisena ja elävänä. Pääasiallinen toiminta koostuu kulttuuritalo Wiljamilla järjestettävistä elokuvanäytöksistä.
”Näytöksiä meillä on Wiljamilla vuosittain noin 20. Tänä syksynä oli kymmenen ja nyt keväällä kahdeksan”, kertoo Rovaniemen Cineman puheenjohtaja Olli Häyrynen.
Häyrynen lähti mukaan Cineman toimintaan heti muutettuaan Rovaniemelle noin kuusi vuotta sitten. Nyt hän on luotsannut Cinemaa puheenjohtajan paikalta vuoden verran.
”Kyllä se toimintaan mukaan lähteminen ja siinä oleminen selittyy pitkälti intohimona ja rakkautena elokuviin. Lisäksi tietenkin hallitustyöskentely mahdollistaa leffalinjaan vaikuttamisen”, naurahtaa Häyrynen.
Leffalinja Cinemalla onkin monipuolinen, mutta Hollywood-elokuvia sieltä on turha etsiä. Tarjonta halutaan pitää monipuolisena ja samalla esitellä katsojille eri elokuvakulttuureja ja -tyylejä.
”Ja tietenkin esitysoikeuksien pitää olla kohtuullisen hintaiset meille”, toteaa Häyrynen.
Kulttuurinnälkäisiä katsojia riittää Rovaniemellä
Tyypillinen katsoja elokuvaillassa on keski-iän ylittänyt naiskatsoja.
Katsojia Wiljamiin kerääntyy keskimäärin noin 40 henkeä, mutta joskus jopa sadan katsojan rajakin on puhkaistu.
”Tyypillinen katsoja elokuvaillassa on keski-iän ylittänyt naiskatsoja. Mukana on lisäksi esimerkiksi jo 70-luvulla aktiivisesti Cineman toiminnassa mukana olleita sekä tietenkin opiskelijoita”, kertoo Häyrynen.
Itse hallitusvastuu on viime vuodet ollut pitkälti opiskelijoiden harteilla. Tämä aiheuttaakin kerholle välillä ongelmia opiskelijoiden vaihtaessa herkästi kaupunkia esimerkiksi valmistumisen jälkeen.
”Elokuvakerhon tunnetuksi tekeminen ja sitä kautta vaikuttaminen ovat tietenkin pitkäaikainen prosessi, jota tiheät henkilövaihdokset eivät aina palvele, mutta yleisesti ottaen meillä on kyllä ollut hyvä tekemisen meininki”, pohtii Häyrynen.
Ja tekemistä todellakin riittää. Häyrynen kuten muutkin Cineman aktiivihenkilöt tekevät työtä vapaaehtoisesti ilman palkkioita.
”Oikeastaan joka arkipäivä on jotain kerhoon liittyvää toimintaa. Esimerkiksi tapahtumista ja elokuvista kirjoitettavat kuvaukset, tapahtumien järjestelyt ja suunnittelut, levittäjien kanssa käytävät puhelinkeskustelut ja niin edelleen.”, havainnollistaa Häyrynen.
Aktiivista kulttuuritoimintaa ei tahdota arvostaa
Cineman toiminta ei rajoitu pelkästään kerhon omiin esitysiltoihin, vaan kerho on mukana aktiivisesti järjestämässä näytöksiä esimerkiksi Taiteiden yössä, Rovaniemi-viikolla, Pride-viikolla, tekemällä yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa lastenelokuvanäytöksen saralla, organisoimalla Docventuresin ympärille kehittynyttä elokuvakerhoa sekä järjestämässä vuosittaisen matkan Tromssan elokuvafestivaaleille. Uusin tapahtuma on Minna Canthin eli tasa-arvon päivänä 19. maaliskuuta järjestettävä mykkäelokuvanäytös, jossa elokuvan ääniraidan loihtivat paikalliset muusikot. Vaikka toiminta on monimuotoista ja kulttuuria tukevaa, ei sitä kovin helposti arvosteta esimerkiksi apurahojen muodossa.
”Tähänkin mykkäelokuvanäytökseen, jossa paikalliset muusikot loihtivat livenä elokuvan ääniraidan, haettiin apurahaa, mutta ei sitä meille herunut”, pahoittelee Häyrynen.
Apurahat ovat muutenkin kiven alla eikä niitä hirveästi elokuvakerholle olla jaeltu. Toiminta pyöriikin tällä hetkelle lähes täysin elokuvailloista kerättävillä lipputuloilla. Kausikortti sekä syksy- että kevätkauden näytöksiin maksaa 20 euroa, jolla näkee siis tänä vuonna 18 elokuvaa.
Tekisimme sillä rahalla ihan hirveästi kulttuuritoimintaa tähän kaupunkiin.
”Ajatellaan vaikka, että saisimme 1 000 euroa meidän toimintaan. Tekisimme sillä rahalla ihan hirveästi kulttuuritoimintaa tähän kaupunkiin”, havainnollistaa Häyrynen.
Toinen Häyrystä ja muita elokuvakerholaisia hiertävä paholainen on digitalisaatio. Tällä hetkellä elokuvat näytetään dvd- ja blue-ray –muodossa, mutta elokuvien levittäjät haluaisivat muuttaa formaatin dcp-muotoon. Jotta dcp-formaattia pystyisi näyttämään, pitäisi laiteinvestointeja tehdä noin 10 000–15 000 euron edestä.
”Suomen elokuvasäätiö tukee pelkästään kaupallisia toimijoita laiteinvestoinneissa. Elokuvakerhoille ei heru senttiäkään”, ihmettelee Häyrynen.
Cafe Kodin elokuvaillat
Joskus ideat, onni ja kekseliäisyys voivat kuitenkin palkita. Näin kävi hiljattain, kun Häyrynen oli kahvilla Hostel Cafe Kodissa.
”Olin kahvilla siellä ja mietin, että tämä paikka olisi täydellinen leffoille. Menin omistajan juttusille ja asia oli oikeastaan sillä selvä. Heillä oli vieläpä valmiina videotykki ja kangas, joten meidän tehtäväksi jäi ainoastaan hoitaa järjestelyt kuntoon”, kertaa Häyrynen tapahtumia.
Elokuvien näytösoikeudet kuitenkin maksavat, joten tarvittiin kekseliäisyyttä. Cineman hallituslainen oli ollut Kuopiossa mukana elokuvakerhossa, joka oli käyttänyt kulttuuri-instituuttien materiaalia hyödykseen. Kulttuuri-instituuttien pääasiallinen tehtävä on tuoda edustamansa maan kulttuuria tunnetuksi ja näkyväksi. Cinema otti yhteyttä eri maiden kulttuuri-instituutteihin ja vastaanotto oli innostunut.
”Esimerkiksi Argentiinan ja Saksan kulttuuri-instituutit tarjosivat meille elokuvapaketteja, joilla voisi pitää halutessaan vaikka kokonaisen teemaviikon. Kulttuuri-instituuttien tarjoamat elokuvat ovat ilmaisia, joten myöskään katsojille nämä Cafe Kodin elokuvaillat eivät maksa mitään”, kertoo Häyrynen.
Cafe Kodin elokuvaillat poikkeavat Cineman omista elokuvailloista siis maksuttomuuden puolesta, mutta myös tekstityksen. Kulttuuri-instituuttien elokuvat ovat englanniksi tekstitettyjä, joten ne ovat hyvä lisä esimerkiksi vaihto-opiskelijoiden tai turistien kulttuuri-iltoihin. Cinema järjestää Cafe Kodissa elokuva-iltoja joka toinen keskiviikko koko kevään ajan.
Lisätietoja Cinemasta ja tapahtumista:
www.facebook.com/rovaniemencinema