Kuluttajaa kiinnostaa mitä "Petterille" kuuluu
Teksti Tea Koskela
Kuvitus Aino Soininen
Viimeisten parin vuoden aikana eläinten käyttö matkailussa ja eettinen matkailu yleisesti ottaen ovat nousseet voimakkaasti julkiseen keskusteluun, ja sitä myöten hiipineet vähitellen myös matkailututkimuksen puolella konferenssien ja seminaarien ohjelmiin. Syyskuussa Rovaniemellä järjestettiin Lapin Matkailuparlamentti – jokavuotinen matkailualan toimijat yhteen kokoava seminaari, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita verkostoitumisen ohella. Tänä vuonna eettinen kuluttajuus, vastuullinen matkailu ja eläinten hyvinvointi nousivat teemoiksi myös Matkailuparlamentissa.
Lapissa matkailusektorilla toimii paljon yrityksiä, jotka käyttävät eläimiä ohjelmapalveluissaan. Parhaillaan Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa on meneillään kaksi eläinperustaisiin matkailupalveluihin keskittyvää rinnakkaishanketta, joista toinen – Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa – on vuoden loppuun saakka jatkuva tiedonvälityshanke. Tutkimuksellisen näkökulman eläinten käyttöön matkailussa taas tuo Lapin yliopistossa toteutettava hanke ”Eläimet ja vastuullinen matkailu: eläinten hyvinvointi liiketoiminnan kilpailutekijäksi”. Tätä Tekesin rahoittamaa hanketta on toteutettu viime vuoden elokuusta lähtien, ja se jatkuu vielä ensi vuoden heinäkuun loppuun saakka. Mukana tässä hankkeessa on myös eläinohjelmapalveluja tarjoavia matkailualan yrityksiä.
Kuluttajien näkökulmaa selvittämässä
Lapin yliopistossa toteutettavan hankkeen tutkimusprosessi on jaettu vaiheittain kolmeen työpakettiin, joista ensimmäisessä selvitettiin maailmalla käytössä olevia sertifikaatteja, ja mitä kaikkea niistä voitaisiin oppia. Kyseinen aihe oli esillä myös Matkailuparlamentin yhteydessä, kun islantilaisen Elding Adventure at Sea –yrityksen ympäristöjohtaja ja laadunvalvoja Sveinn H. Guðmundsson piti puheenvuoron eläinten hyvinvoinnista ja vastuullisesta matkailusta valasmatkojen kontekstissa. Erilaisia sertifikaatteja voitaisiin epäilemättä hyödyntää myös Suomessa nykyistä enemmän.
Eettiseen kuluttajuuteen perehtyminen ja kuluttajien arvojen selvittäminen ovat olleet hankkeen toisen vaiheen toimenpidelistalla.
”Kuluttajien tietoisuuden kasvu on ollut havaittavissa markkinoilla. Myöhemmin kolmannessa vaiheessa on tarkoitus pohtia toimintatapoja, joiden avulla voitaisiin vastata paremmin markkinoiden kysyntään”, selventää Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa yliopisto-opettajana työskentelevä Minni Haanpää, joka on yksi hankkeen tutkijoista.
”Vaikka olemassa olevat käytännöt olisivat kuinka hyvät eläinten hyvinvoinnin kannalta, on tärkeää myös pyrkiä selvittämään tarkemmin kuluttajien näkökulmaa. Eri kulttuureista ja taustoista tulevat asiakkaat ymmärtävät eläinten hyvinvoinnin omista lähtökohdistaan käsin ja suhtautuvat näin ollen varsin eri tavoin eläinten käyttöön matkailussa”, Haanpää pohtii.
Hankkeen tutkimusaineistoa on kerätty havainnoimalla ja tekemällä haastatteluja. Erityisesti videografian kautta tutkimuksessa on saatu syvällisempää ymmärrystä kuluttajista ja heidän arvoistaan. Haastatteluissa on ollut mukana henkilöitä, jotka vasta suunnittelivat matkaa, sekä jo Lapissa matkalla olevia. Viimeksi mainittuja pystyttiin haastattelemaan ennen aktiviteetteja, sekä niihin osallistumisen jälkeen. Haanpään mukaan eläimet ovat tärkeä vetovoimatekijä Lapin matkailulle, mutta monella haastateltavalla oli myös varsin kriittisiä kommentteja aiheeseen liittyen. Eniten hankkeen aikana ovat puhuttaneet huskyt ja niiden käyttö eläinohjelmapalveluissa.
Tiedonvälitys tärkeää liiketoiminnan kannalta
Eri taustoista tulevilla kuluttajilla ei ole välttämättä ennalta paljoakaan tietoa, ja osa ennakko-oletuksista on usein myös vääriä.
”Aika yleisesti esille nousi oletus yrityksen koon vaikutuksesta laatuun. Jos kyseessä on esimerkiksi yritys, jossa on paljon eläimiä, kuluttajilla saattaa olla sellainen ennakko-oletus, että eläinten hoidon laatu on automaattisesti huonompaa verrattuna yritykseen, jossa eläimiä on vähemmän. Tämä pitää harvemmin paikkansa”, muotoilee Haanpää.
Usein kuluttajien reaktiot eläinmatkailun suhteen ovat vahvasti tunneperäisiä, minkä vuoksi yritysten viestinnän ja muun toiminnan läpinäkyvyys on tärkeää. Haanpää alleviivaa myös proaktiivisen toiminnan merkitystä, sillä on olennaista reagoida jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Nykyisen nopean tiedonvälityksen aikana viestit leviävät nopeasti, joten alan toimijoiden tulisi ottaa eläinten hyvinvointi yhteiseksi asiaksi. Jos esimerkiksi joku sattuisi kohtelemaan eläimiä huonosti, ja asia leviäisi nykyajalle tyypilliseen tapaan sosiaalisessa mediassa, vaikuttaisi se samalla merkittävästi koko toimialaan.
Tiedonhankinta erityisesti yksilömatkailijoiden osalta on syytä mainita erikseen. Tämän segmentin edustaja hankkii tietoa itsenäisesti ja on usein kiinnostunut selvittämään asioita. Yksilömatkailijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti myös Lapissa, vaikka edelleenkin suurin osa saapuu pohjoiseen matkanjärjestäjien kautta. Matkailijoille on oltava tietoa hyvin tarjolla, mutta yrittäjien kannattaa myös pohtia sitä, ketä kannattaa viesteillään tavoitella. Osan eettisistä kuluttajista voi profiloida esimerkiksi kriittisen kuluttajan kategoriaan, jolloin kyseessä on ns. ”antikuluttaminen” – kuluttaminen on siis varsin minimaalista.
”Kaikkia ei välttämättä saa kuluttamaan eläinohjelmapalveluita, mutta joidenkin kuluttajien osalta pahimman kritiikin voisi ehkä taittaa juuri asioiden auki kertomisella ja läpinäkyvyydellä yritysten puolelta”, Haanpää summaa.
Porotilalla tiedostetaan kuluttajuuden muutokset
Yksi Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin hankkeissa mukana olevista eläinohjelmapalveluita tarjoavista yrityksistä on Arctic Reindeer Oy. Yrityksen toimitusjohtaja Miia Merkku kertoo, että vähäinen taustatutkimuksen määrä sai kiinnostumaan ja lähtemään mukaan. Tätä kautta yrityksessä on saatu mahdollisuus hakea vastauksia yrittäjän näkökulmasta tärkeisiin kysymyksiin: ”Millaisia asiakastyyppejä on? Ketä eläinmatkailu kiinnostaa? Entä millaisia trendejä maailmalla on?”
Arctic Reindeer Oy ja porotila napapiirin tuntumaan perustettiin vuonna 2006, mutta perheenä porotilamatkailua oli kuitenkin harjoitettu jo 90-luvulta lähtien – alalla on siis oltu jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Merkku muistelee, kuinka alkuaikoina Rovaniemelle tuli vain muutamia charter-lentoja, ja asiakkaitakin oltiin vastassa porojen kanssa lumituiskussa, kun lentokentällä ei ollut vielä kunnon terminaalia. Matkailijamäärät ovat kasvaneet huomattavasti noista ajoista, ja Merkku huomaa myös muutoksen, joka asiakkaissa on tapahtunut vuosien varrella.
”Tietoinen kuluttaminen on noussut, ja asiakkaita kiinnostaa porojen hyvinvointi. Kyllä porojen yksilöllisen kohtelun on nykyään välityttävä asiakkaalle.”
Poro-ohjelmapalveluiden käsite on varsin laaja, ja myös Arctic Reindeer tarjoaa monenlaisia palveluja. Lyhyissä ajoissa asiakkaalla on mahdollisuus päästä ohjastamaan poroa, tarjolla on porosafareita Joulupukin pajakylään jne. Varsinaista luksusta saavat kokea ne incentive-matkailijat, jotka haetaan porolla lentokentältä. Merkku toteaakin, että asiakas pääsee tällöin eräänlaiselle aikamatkalle.
Yksilöllistä kohtelua poroille
Itse vetoporojen kouluttaminen on pitkä prosessi, joka on helpoin aloittaa vasasta. Tällöin on olennaista antaa porolle kuitenkin aikaa kasvaa ja lihasten kehittyä, sillä liian aikaisessa vaiheessa eläintä ei saa ryhtyä rasittamaan. Koulutukseen voidaan toki ottaa myös aikuisia poroja, joiden kanssa menetellään jossain määrin eri tavoin kuin vasojen kanssa. Merkku nostaa lisäksi esille huomionarvoisen seikan poron saaliseläimen luonteesta, joka vaikuttaa omalta osaltaan koulutukseen.
”Poro on tärkeä saada ensin rentoutumaan, jolloin se myös oppii nopeasti.”
Kun puhutaan poro-ohjelmapalveluista, on eläimen hyvinvointi kaiken perustana, sillä ne tekevät kuitenkin suurimman osan työstä, nimenomaan fyysisen työn. Jokainen poro on tunnettava yksilönä ja huomioitava tämä yksilöllisyys. Tällöin eläimille saadaan luotua mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet, ja jokaiselle porolle määriteltyä sopiva – ei liian suuri – kuormitus.
Jokaisella porolla on lisäksi mm. omat valjaat ja oma työvuorolista. Ohjelmat rytmitetään siten, että porot saavat riittävästi lepoa vetojen välillä. Esimerkiksi parin tunnin safarin aikana puolen tunnin vetorupeamien välissä on noin tunnin tauko, jolloin matkailijat voivat nauttia vaikka nokipannukahvit. Poroilla on lisäksi vapaapäiviä, jolloin ne saavat laiduntaa. Asiakkaita ei myöskään päästetä aitaukseen, vaan se pidetään porojen omana alueena, jossa ne saavat olla kaikessa rauhassa. Vaihtelevat päivät antavat porojen työvuorojen suhteen paljon variointimahdollisuuksia.
Matkailun ohjelmapalveluissa poro on melko harvinainen näky maailmalla, joten se herättää myös kiinnostusta ja tiedonjanoa matkailijoissa. Asiakkaille tarjotaan perustietoa poroista, joskin kiinnostusta on usein enemmänkin.
”Kyllä kaikki poroihin liittyvä kiinnostaa matkailijoita”, Merkku naurahtaa.
Poroa pidetään itse asiassa usein hieman mystisenä eläimenä ja monet mielikuvat kumpuavatkin esimerkiksi satujen maailmasta. Mutta kukapa ei Petteri Punakuonoa tietäisi?