Ylioppilaskunnan korkein päättävä elin
Teksti Aleksi I. Pohjola
Kuvitus Siiri Hirsiaho
Lapin yliopiston ylioppilaskunnan korkein päättävä elin on edustajisto. Edustajisto päättää muun muassa ylioppilaskunnan budjetista sekä merkittävimmistä henkilöstövalinnoista. Edustajisto valitsee myös hallituksen, joka käyttää ylioppilaskunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa.
Tänä syksynä nykyisen edustajiston kaksivuotinen kausi tulee päätökseen ja on aika valita uusi edustajisto. Edustajistovaalit pidetään listavaaleina. Opiskelijalla/opiskelijoilla on siis mahdollisuus luoda itse vaalilista, tai liittyä jo olemassa olevaan. Vaalitapa edustajistovaaleissa on suhteellinen vaalitapa, jossa jokainen listan jäsen saa vertailuluvun äänimäärien perusteella. Menetelmä on sama kuin esimerkiksi eduskunta- ja kunnallisvaaleissa.
Tänä vuonna edustajistovaalit käydään kokonaan sähköisenä. Äänioikeutettuja ovat kaikki Lapin yliopiston ylioppilaskunnan jäsenet ja äänestys tulee toimimaan Haka-tunnusten kautta. Sähköisellä äänestyksellä pyritään nostamaan äänestysaktiivisuutta sekä helpottamaan itse äänestysprosessia. Perinteistä lippuäänestystä ei näissä vaaleissa järjestetä ollenkaan.
Nykyisen edustajiston puheenjohtaja, yleistä kasvatustiedettä Lapin yliopistossa opiskeleva Janne Väätäjä, 26, aloitti oman opiskelijapoliittisen uransa vähän vahingossa, mutta ei ole katunut päätöstään.
”Oma toimintani lähti aikanaan liikkeelle ainejärjestöstä, kun opiskelijakaverit saivat höynäytettyä minut siihen toimintaan mukaan”, muistelee Väätäjä pilke silmäkulmassa.
Vaikka Väätäjä luonnehtiikin itseään hieman ujoksi ihmiseksi, joka ei ole ensimmäisenä kertomassa asioista omaa mielipidettään, oli järjestötoimintaan silti helppo ja mukava mennä mukaan. Ainejärjestötoiminnassa Väätäjä sai näkemyksen siitä, mistä opiskelijapolitiikassa on kyse. Asioihin pystyi oikeasti vaikuttamaan ja ympärillä oli organisaatioita, joista aikaisemmin ei oikeastaan tiennyt juuri mitään.
”Huomasin, että ympärillä tapahtuu vaikka mitä muutakin. Olin ainejärjestöni hallituksessa pari vuotta, jonka jälkeen minut valittiin LYYn hallitukseen. Hallituskauden jälkeen jäi vielä sellainen kutina, että olisi mukava nähdä opiskelijapolitiikkaa myös sieltä päättävältä puolelta. Siksi hain myös edustajistoon”, muistelee Väätäjä.
Edustajisto on aina edustajiensa näköinen, mutta kumileimasimeksi sitä ei kannata erehtyä luulemaan. Edustajisto muun muassa laatii poliittisen linja- ja strategiapaperin, joka toimii työkaluna hallitukselle. Myös yhteistyö esimerkiksi sidosryhmien kanssa on tärkeää.
”Edustajistolla on isot mahdollisuudet vaikuttaa muun muassa siihen, miten kaupunki kehittää opiskelijoille palveluita ja esimerkiksi liikenneyhteyksiä”, huomauttaa Väätäjä.
Päätäntävallan lisäksi edustajistossa toimiminen antaa myös paljon muutakin. Luottamustoimi ja sen hyvä hoitaminen osoittaa aina vastuullisuutta, mutta myös paljon puhutut työelämätaidot kehittyvät opiskelijapolitiikassa ja järjestötoiminnassa.
”Opiskelijapolitiikka kasvattaa ehdottomasti yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kehittää omaa ajattelua. Täytyy pystyä huomioimaan toisten ihmisen sanat ja intressit. Harvemmin työelämässäkään saa valita työkavereitaan, mutta silti täytyy pystyä toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen. Aivan sama asia se on täällä opiskelijapolitiikassa ja järjestötoiminnassa”, päättää Väätäjä.