Opiskelijapoliittinen linjapaperi
TekstiAleksi I. Pohjola
Kuvitus Marjo Hiilivirta
Lapin yliopiston ylioppilaskunnan (LYY) edustajisto hyväksyi kokouksessaan (6/2017) LYYlle opiskelijapoliittisen linjapaperin vuosille 2018-2020, joka korvaa vuosina 2014-2017 voimassa olleen toimeentulopoliittisen linjapaperin.
Siinä missä toimeentulopoliittinen linjapaperi käsitteli pelkästään opiskelijoiden tulopolitiikkaa, opiskelijapoliittinen linjapaperi pyrkii linjaamaan LYYn arvoja laajemmin.
”Toimeentulopoliittisessa linjapaperissa ei puhuttu esimerkiksi korkeakoulurakenteesta mitään. Haluttiin luoda selkeät linjat LYYn arvoihin, jotta niitä olisi helpompi ajaa ja toteuttaa. Ennen kaikkea kyseessä on työkalu LYYlle”, toteaa LYYn hallituksen puheenjohtaja ja myös opiskelijapoliittisen linjapaperityöryhmän puheenjohtajana toiminut Matias Kassala.
Linjapaperia on valmisteltu työryhmässä, jossa puheenjohtaja Kassalan lisäksi ovat olleet LYYn edunvalvonta-asiantuntija Antti Eteläaho, LYYn hallituksen jäsenet Asta Alatossava ja Iida Nevasalmi sekä jokaisesta edustajiston ryhmästä yksi jäsen.
Yhteistyöllä kohti tavoitteita
Opiskelijapoliittinen linjapaperi on jaettu neljään kategoriaan: opiskelijan elämä, fyysiset rakenteet, korkeakoulurakenteet sekä korkeakouluopinnot. Tämän lisäksi kansainvälisyys on läpileikkaavana teemana linjapaperissa. Lisäksi jokaisessa kategoriassa on erikseen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet.
”Ylioppilaskunta ei pysty yksin toteuttamaan isoja asioita, vaan siihen tarvitaan vuoropuhelua ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Näitä tahoja ovat esimerkiksi yliopisto, DAS (Domus Arctica –säätiö), SYL (Suomen ylioppilaskuntien liitto ry), Rovaniemen kaupunki jne.”, muistuttaa Kassala.
Aina kaikki ei kuitenkaan mene toiveiden mukaan. Politiikka on jatkuvaa arvokysymysten kanssa kamppailua, jossa esimerkiksi opiskelijoiden asema osana yhteiskuntaa vaihtelee vallitsevan arvomaailman mukaan. Siinä missä edunvalvonta saavuttaa tavoitteita, se myös hyvin usein kokee tappioita joihin se ei itse juuri pysty vaikuttamaan.
”Edunvalvonnassa pitää keskittyä kokonaisuuteen. Ei saa jäädä jumiin tappioihin, mutta ei myöskään voittoihin. Lähtökohtaisesti huono edunvalvonta on sellaista, että se ei reagoi. Mutta reagoimisella ei tarkoiteta myöskään päätöntä meuhkaamista, vaan siinä pyritään kehittämään toista osapuolta ymmärtämään tilannetta paremmin myös sieltä vastakkaisesta näkökulmasta”, huomauttaa Eteläaho.
”Haluttiin luoda selkeät linjat LYYn arvoihin, jotta niitä olisi helpompi ajaa ja toteuttaa. EnneN kaikkea kyseessä on työkalu Lyylle.”
Poukkoilevaa opiskelijapolitiikkaa
Suomen korkeakoulupolitiikka on ollut jo useamman hallituksen ajan epävakaata. Opintotukea on ajettu entistä enemmän lainapainotteisemmaksi ja indeksisidonnaisuus on lupauksista huolimatta pienen kokeiluvaiheen jälkeen taas jäissä. Valintakokeita uudistetaan, ylioppilastutkinnon painoarvoa nostetaan ja ensikertalaiskiintiöt on otettu käyttöön. Yliopistojen rahoitusmallit vaihtuvat tiuhaan ja nyt on lisäksi polkaistu käyntiin Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulujen Visio 2030 –projekti, jossa on tarkoitus luoda uusia suuntaviivoja ja malli Suomen korkeakoulujärjestelmälle.
”On sääli, että opiskelijapolitiikka on niin poukkoilevaa. Tähän haasteeseen linjapaperi pyrkii kuitenkin vastaamaan ja antamaan eväät ylioppilaskunnalle nopeaan reagointiin. Halusimme luoda työryhmän kanssa sellaisen linjapaperin, joka ei mene liian tarkkoihin yksityiskohtiin. Useassa ylioppilaskunnassa on käynyt niin, että linjataan asiat liian tarkkaan, jolloin linjapaperi joko vanhenee nopeasti tai siitä tulee jopa este nopeaan reagointiin”, huomauttaa Eteläaho.
Nopeaan reagointiin onkin ollut tarve, sillä hallituksen korkeakoulusektoria koskevien hankkeiden valmistelua leimaa kiire. Tämä sama kiire tosin näkyy hallituksen päätöksenteossa laajemminkin. Aivan puhtain paperein ei selviä myöskään Rovaniemen kaupunki.
”Maakunnan ja kaupungin pitäisi huomata korkeakoulut paljon nykyistä paremmin ja tehdä yhteistyötä tehokkaammin. Esimerkiksi kaupungin viestinnässä korkeakoulut soisi näkyvän paljon enemmän. Meillä on maakunnassa iso voimavara ja paljon osaamista, jota tulisi hyödyntää nykyistä enemmän”, toteaa Kassala.
Keskustelua toivotaan
LYYn opiskelijapoliittinen linjapaperi on kaikkien luettavissa LYYn nettisivuilla. Paperi on tärkeä, sillä se käytännössä linjaa LYYn arvot ja tavoitteet. Uusi edustajisto voi toki ottaa linjapaperin uudestaan käsittelyyn niin halutessaan.
”Tutustukaa, lukekaa, kommentoikaa, lähettäkää palautetta, keskustelkaa. Keskustelu on aina erinomainen asia, joka kehittää edunvalvontasektorin toimintaa ja linjoja”, muistuttaa Kassala.
Entä mihin edunvalvontaa sitten ylioppilaskunnissa tarvitaan? Edustajistovaaleissa osa ehdokkaista kampanjoi muun muassa edunvalvontasektorin lakkauttamisen puolesta, koska se maksaa ylioppilaskunnalle rahaa.
”Edunvalvonta ei näy tuloina, mutta se näkyy esimerkiksi opiskelijoiden arjessa ja hyvinvoinnissa sekä muun muassa opintojen kehittämisessä”, kiteyttää Kassala edunvalvontasektorin tarpeellisuuden.