Ainejärjestöt02

Kuka tästä on vastuussa?

Teksti Matias Partanen
Kuvitus Aino Soininen

Uuden opiskelijan ensikosketus yliopistomaailmaan tapahtuu usein oman ainejärjestön kautta. Ainejärjestöt ajavat oppiaineen etuja ja järjestävät toimintaa. Lähes aina tämä järjestö on vastikkeetonta ja onnistuu, koska asian omaksi ottaneet ovat valmiita uhraamaan aikaa ja vaivaa yhteiseksi hyväksi. Suurin osa ainejärjestöistä on rekisteröityjä yhdistyksiä, ja niitä koskevat yhdistyslain vaatimukset. Vaikka useimmiten ainejärjestötoiminta on hauskanpitoa, verkostoitumista ja yhdessäoloa, voivat asiat ääritilanteissa mennä niin sanotusti reisille.

Tämän kirjoituksen tarkoitus on pureutua siihen, mitä velvoitteita yhdistystoiminta voi synnyttää järjestöaktiiveille, ja miten mahdolliset sudenkuopat voisi välttää. Hauskanpidon lomassa vastuuasiat voivat jäädä taka-alalle eivätkä epäilykset esimerkiksi väärinkäytöksistä helpostikaan nouse luottamukseen perustuvassa toiminnassa.

Pari vuotta sitten luokanopettajaksi opiskelevien ainejärjestö Lapikas ajautui talousvaikeuksiin väärinkäytöksen sekä huonon budjetoinnin vuoksi. Asiaa on puitu valtamedioita myöten, eikä tämän nimenomaisen tapauksen syihin ja yksityiskohtiin ole enää syytä uhrata palstamillimetrejä. Pahin onnistuttiin välttämään ja Lapikas on pikkuhiljaa nousemassa jälleen jaloilleen. Asiat olisivat kuitenkin voineet mennä myös huonommin.

Synkimpinä hetkinä Lapikasta uhkasi konkurssi, ja julkisuudessa kerrottiin, että veloista vastaavat konkurssitilanteessa henkilökohtaisesti ainejärjestön hallituksen jäsenet. Ääritapauksessa näin voisikin olla. Yleensä rekisteröidyn yhdistyksen hallituksen jäsen ei kuitenkaan vastaa yhdistyksen velvoitteista henkilökohtaisesti. Yhdistyslain mukaan hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti, siis huolimattomuuttaan, aiheuttanut yhdistykselle, sen jäsenelle tai muulle taholle.

Lieväkin huolimattomuus voi synnyttää vahingonkorvausvastuun. Asiakirjoja on siis aina syytä syynätä huolellisesti ja sitoumuksia esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kanssa tehdä harkiten.

Huolimaton joutuu vastuuseen

Lieväkin huolimattomuus voi synnyttää vahingonkorvausvastuun. Asiakirjoja on siis aina syytä syynätä huolellisesti ja sitoumuksia esimerkiksi yhteistyökumppaneiden kanssa tehdä harkiten. Epäedullisesta yhteistyökumppanuudesta voi olla hyvin vaikea päästä eroon, ja mahdollinen ainejärjestön kokema vahinko voi kanavoitua hallituksen jäsenten korvattavaksi. Näin voi käydä esimerkiksi, jos yhteistyökumppanin kanssa on sitouduttu järjestelyyn, jota ainejärjestö ei kykene tai halua noudattaa, ja yhteistyökumppani vaatii ainejärjestöltä vahingonkorvausta sopimusrikkomuksesta.

Rekisteröimättömässä yhdistyksessä velvoitteista vastaavat henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti toimiin osallistuneet tai niistä päättäneet. Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeuskelpoinen, joten se ei voi saada nimiinsä oikeuksia eikä tulla velvoitetuksi. Rekisteröimätön yhdistys voi tulla kyseeseen silloin, kun toiminta pitää sisällään vapaamuotoista yhdessäoloa eikä yhdistyksellä ole juurikaan rahaliikennettä.

Rekisteröity yhdistys itse on oikeuskelpoinen ja voi saada nimiinsä oikeuksia tai tulla velvoitetuksi. Oikeuskelpoinen yhdistys voi esimerkiksi omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta, tehdä kauppoja ja muita sopimuksia sekä ottaa vastaan lahjoituksia. Ainejärjestötoiminnassa nämä toimet tapahtuvat hallitusten jäsenten ja toimihenkilöiden kautta. Yhdistyksen hallitus tekee päätöksiä kokouksissaan kollektiivina ja sillä on vastuu tehdyistä päätöksistä ja toiminnastaan. Lähtökohtaisesti asiat toimivat, kuten pitää, ja päätöksiä tehdään huolella.

Oman riskinsä ainejärjestötoiminnassa muodostaa kuitenkin se, että yhdistys voi harjoittaa muun toiminnan ohessa elinkeinotoimintaa, kuten tapahtumien järjestämistä tai valmennuskursseja. Elinkeinotoimintaan saattaa liittyä huomattava taloudellinen riski. Tapahtumat eivät välttämättä tuotakaan odotetusti tai tapahtumissa saattaa sattua vahinkoja, joita vakuutus ei kata.

Hallituksen jäsen voi joutua korvaamaan huolimattomuudellaan aiheuttamansa vahingon. Tuottamusvastuu ja sitä kautta vahingonkorvausvelvollisuus voi syntyä esimerkiksi silloin, jos hallituksen jäsen tai toimihenkilö laiminlyö laskujen, verojen tai muiden maksujen suorittamisen tai jos hän ryhtyy sellaisiin toimiin tai hankintoihin, joihin ei ole varattu määrärahoja. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että hallitustoimijat ovat tietoisia toistensa toimista, ja voivat esimerkiksi tukea jaksamisen rajoilla keikkuvaa toveriaan. Kynnys pyytää apua voi olla hyvinkin korkealla, joten asioista puhuminen ja vastuun jakaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Joskus rahoja käsitellessä tilaisuus voi tehdä varkaan ja yhdistyksen varoja voi ajautua vääriin taskuihin. Näin kävi Lapikkaan tapauksessa. Epärehellisen henkilön lisäksi myös muut hallituksen jäsenet voivat joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, jos he ovat laiminlyöneet asianmukaisen varojenkäytön valvonnan. Oikeuskäytännössä vahingonkorvausvastuun edellytyksenä on kuitenkin nähty yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyslain vastainen toiminta. Korkeimpaan oikeuteen menneessä Kalpa Kuopio ry:n tapauksessa tuomioistuin katsoi, ettei huolellisuusvelvoitteenkaan laiminlyöminen synnyttänyt korvausvelvollisuutta. Mikäli ainejärjestö ajettaisiin konkurssiin, on hallituksen jäsenten henkilökohtainen korvausvelvollisuus melko epätodennäköinen, mikäli vahinko on aiheutettu ainoastaan huolimattomuudella.

Vastuuvapautus ei katkaise vastuuta

Hallituksen jäsenet ovat lähtökohtaisesti yhteisesti vastuussa yhteisesti tekemistään päätöksistä niin kauan kunnes vastuuvapaus on myönnetty. Yksittäinen hallituksen jäsen voi kuitenkin vapautua vastuusta myös sillä, että hän vastustaa vääräksi tietämäänsä päätöstä. Jos päätös on jo tehty, asiasta tulee jättää eriävä mielipide tai vastalause. Myös se, ettei ota esimerkiksi jääviyden takia osaa päätöksen tekemiseen, voi vapauttaa vastuusta. Pelkkä passiivisuus luottamustoimessa ei kuitenkaan vapauta vastuusta.

Vanhan hallituksen vapauttaminen vastuusta ei muodosta maagista seinää, joka estäisi aikaisempiin väärinkäytöksiin puuttumisen. Vanha hallitus on yhden jäsenen tai kollektiivin kautta saattanut antaa vääriä tietoja. Jos vahingollinen toiminta tulee myöhemmin ilmi, asiassa voidaan nostaa vahingonkorvauskanne, vaikka vastuuvapautus olisikin jo myönnetty.

Kokonaisuutena ainejärjestön hallituksessa toimimista voi pitää turvallisena tapana harjoittaa yhdistystoimintaa. Normaalilla huolellisuudella ja hyvällä yhteishengellä pääsee pitkälle. Joskus oikeanlaista toimintakulttuuria ei kuitenkaan saada siirrettyä uusille toimijoille hallitusten vaihtuessa. Tästä syystä esimerkiksi LYYn tulisi kyetä tarjoamaan tukea uusille toimijoille. Esimerkiksi Riemupiirakassa, jossa valtaosa ajasta menee verkostoitumiseen ja hauskanpitoon, tarjottu pieni oppitunti voi haihtua muistista viimeistään kivan viikonlopun jälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *