Konsernien vastaisku
Teksti Aleksi I. Pohjola
Kuvitus Elli Alasaari
Vallan ja pääoman keskittyminen pääkaupunkiseudulle, Opetus- ja kulttuuriministeriön vahva korkeakouluohjaus esimerkiksi rahoitusmalleilla ja muilla instrumenteilla sekä paineet pienentää Suomen korkeakouluverkostoa saavat pääkaupunkiseudun ulkopuoliset korkeakoulut perustamaan konserneja. Myös Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu kuuluvat samaan konserniin – Lapin korkeakoulukonserniin LUCiin.
Lapin korkeakoulukonsernin kehittämistyö alkoi vuonna 2007 strategiatyöllä. Vuonna 2008 konserni perustettiin virallisesti ja heti seuraavana vuonna 2009 otettiin iso askel konsernin kehittämistyössä, kun matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MTI perustettiin. Vuonna 2014 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu yhdistyivät Lapin ammattikorkeakouluksi ja vuonna 2017 Lapin yliopistosta tuli Lapin ammattikorkeakoulun pääomistaja.
Syyt konsernikehitykseen piilevät alue- ja koulutuspolitiikassa.
”Korkeakoulukonsernit haluavat luoda isompia osaamiskeskittymiä. Myös täällä Lapissa meillä on ollut tavoitteena kasvattaa omia hartioitamme. Me haluamme tehdä kokonaisuuden, jossa esimerkiksi amk:ta tai yliopistoa ei voida ottaa pois rikkomatta jotain”, kertoo Lapin ammattikorkeakoulun hallintojohtaja Ari Konu, joka toimii myös LUC 2020–kehittämisohjelman valmisteluryhmän puheenjohtajana.
”Korkeakoulukonsernit haluavat luoda isompia osaamiskeskittymiä. Myös täällä Lapissa meillä on ollut tavoitteena kasvattaa omia hartioitamme. Me haluamme tehdä kokonaisuuden, jossa esimerkiksi amk:ta tai yliopistoa ei voida ottaa pois rikkomatta jotain”
– Ari Konu
Idea Pohjois-Suomen yliopistosta säikäytti
Ei ole mikään salaisuus, että Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa Suomeen isompia koulutuskeskittymiä. Vuonna 2006 opetusministeriön virkamiehet laativat Suomen yliopisto- ja korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelman, jossa esiin nostettiin idea Pohjois-Suomen yliopistosta. Käytännössä Pohjois-Suomen yliopisto tarkoittaisi Oulun ja Lapin yliopistojen yhdistymistä.
Pohjois-Suomen yliopistoa pohdittiin Lapin ja Oulun yliopistojen strategiryhmässä opetusministeriön laatiman kehittämissuunnitelman pohjalta. Idea tyrmättiin eikä sen nähty olevan yhteistyön kehittämisen pohja. Silti idea Pohjois-Suomen yliopistosta nousee aika ajoin esiin ja jos ei muuta, niin ainakin se jätti häilyvän pelon Meri-Lapin ja Rovaniemen alueille. Ei ole sattumaa, että Lapin korkeakoulukonsernin kehittämistyö alkoikin heti vuonna 2007.
”Vuodesta 2007 asti meillä on ollut tarkoitus vahvistaa Lapin korkeakoulukenttää ja pitää se omissa käsissämme. Haluamme osallistua itse tulevaisuuden tekemiseen”, vahvistaa Konu.
LUC 2020–kehittämisohjelma
Lapin korkeakoulukonsernin kehittäminen konkretisoitui monelle viimeistään vuonna 2017, kun Lapin yliopisto osti enemmistön Lapin amk:n osakkeista. Näin ollen siitä tuli Lapin ammattikorkeakoulun suurin omistaja.
Rehtorien aamukahvilla 16.10.2018 Lapin yliopiston rehtorilta Mauri Ylä-Kotolalta kysyttiin osakekaupan tarpeellisuudesta. Ylä-Kotolan mukaan osakekauppa on ylikorostunut keskustelussa ja sen syyt ovat lainsäädännölliset: lainsäädäntö ei mahdollista esimerkiksi holding-yhtiöiden omistuspohjaa korkeakoulukonserneissa, vaan ainoa mahdollisuus on, että yliopisto omistaa ammattikorkeakoulun. Lain mukaan ammattikorkeakoulu ei voi omistaa yliopistoa.
Omistusjärjestelyjen jälkeen alkoi LUC 2020-kehittämisohjelma, jossa kärkihankkeina ovat MTI:n ja Sociopoliksen (sosiaalialan osaamiskeskittymä) yhteisten painoalojen määrittely sekä tarvittavien hallinto- ja opiskelupalveluiden synergiaetujen löytäminen.
Käytännössä työn tarkoitus on luoda alemman korkeakoulututkinnon rakennemalli, jossa yliopiston ja amk:n matkailu- ja sosiaalialan opiskelijat opiskelevat osan tutkinnosta yhteisiä opintoja. Yhtenä mallina on ollut, että amk:n opiskelijalla on 90 opintopistettä ja yliopiston opiskelijalla 60 opintopistettä omia opintoja, jonka jälkeen luodaan 120 opintopisteen opintotarjotin, josta sekä amk:n että yliopiston opiskelijat voivat valita yhteisiä opintoja.
Juuri tämä 120 opintopisteen opintotarjotin on tällä hetkellä suunnittelutyön keskiössä sekä MTI:ssä että Sociopoliksessa. Suunnittelutyö tarkoittaa muun muassa yhteisten painoalojen määrittelyä, yhteisen opintotarjottimen luontia sekä esimerkiksi opetussuunnitelmien päivittämistä.
”Tällä hetkellä MTI:n ja sosiaalialan keväällä tehdyt päätökset vaativat vielä keskustelua, jossa pyritään löytämään yhteiset tavoitteet. Asiantuntijat, jotka ratkaisevat käytännön asiat, haluavat tarkan kuvan asioista”, toteaa Iikka Kupari, joka toimii LUC 2020-kehittämisohjelman hankekoordinaattoria.
MTI kehityksen kärjessä jo pitkään
Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MTI on ollut kehittämis- ja muutostoimien kohteena kohta 10 vuotta. MTI:n johtaja Antti Honkanen myöntääkin, että etenkin MTI:ssä on havaittavissa muutosähkyä. Silti Honkanen näkee konsernin kehittämisen tarpeellisena.
”Tarkoitus on laajentaa osaamispohjaa eli tarjota käytännön työkokemusta ja teoreettista opetusta, mutta jatkossakin on toki niin, että MTI järjestää sekä yliopistotasoista että ammattikorkeakoulutasoista opetusta.”
Osalle opiskelijoista ja henkilöstöstä on herännyt huoli esimerkiksi opiskelijan identiteetistä. Etenkin yliopistossa sivuaineilla on tärkeä merkitys opiskelijan profiloitumisessa työelämän tarpeisiin. Huolena on, että myös yliopisto-opiskelu menee entistä ohjatunpaan suuntaan, jossa profiloituminen ja sitä kautta opiskelijan identiteetti suhteessa ammattialaan kokee inflaation.
”On äärimmäisen tärkeä muistaa, että me koulutamme opiskelijoita jotain tarvetta varten. Harva opiskelija päätyy tutkijaksi, mutta tarkoitus ei ole kuitenkaan purkaa yliopiston teoreettista lähestymistapaa. Opiskelijan identiteettikysymys on otettava vakavasti ja sivuaineiden laaja hyödyntäminen on nähtävänä rikkautena”, toteaa Honkanen.
Ongelmia viestinnässä
Lapin yliopiston ylioppilaskunta LYY teki kyselyn Lapin yliopiston matkailualan ja sosiaalityön opiskelijoille LUC2020-kehittämisohjelmasta. Kyselyyn vastasi 51 sosiaalityön opiskelijaa ja 12 matkailualan opiskelijaa. Asteikolla 1-5 sisäinen viestintä sai keskiarvon 1,6. Tulos on katastrofaalinen.
”Kun ei ole tarkkaa tietoa mitä tapahtuu, lähtevät huhut ja väärinymmärrykset liikkeelle”, toteaa LYYn edunvalvonta-asiantuntija Antti Eteläaho.
Etenkin sosiaalityön osalta LUC2020-kehittämisohjelma on ollut vastatuulessa. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta jonka alle sosiaalityö kuuluu, suhtautuu muutosesityksiin kriittisesti. Pelkona on ainakin sosiaalityön identiteetti, sosiaalialan juridisten pätevyyskysymyksien ratkaiseminen sekä yleinen kuohunta ja vastarinta yliopistojen ja tiedekuntien autonomiaa heikentäviin toimiin niin valtakunnan kuin konsernin taholta.
”Tässä olisi tärkeää, ettei luoda vastakkainasettelua yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Korkeakouluilla on laissa määritellyt tehtävät ja tavoitteet eivätkä yliopisto ja ammattikorkeakoulu suorita samaa tehtävää tässäkään konsernissa,” muistuttaa Eteläaho.
”Tässä olisi tärkeää, ettei luoda vastakkainasettelua yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Korkeakouluilla on laissa määritellyt tehtävät ja tavoitteet eivätkä yliopisto ja ammattikorkeakoulu suorita samaa tehtävää tässäkään konsernissa.”
– Antti Eteläaho
Myös hallintojohtaja, valmisteluryhmän puheenjohtaja Konu myöntää viestinnän haasteet.
”Ehkä meillä on ollut illuusio siitä, että johdon harkitut muutosratkaisut valuisivat organisaation läpi. Jos tiedekunnissa tai aloilla on vahvoja mielipidevaikuttajia, jotka eivät jaa kehittämistavoitteita, niin viesti pysähtyy siihen. Opiskelijoiden ja henkilöstön avoin, suora kohtaaminen ja vuoropuhelu ovat tässäkin äärimmäisen tärkeitä”, toteaa Konu.
OKM:n poliittinen ohjaus
Korkeakoulut ovat olleet viime vuosina isojen leikkaus- ja muutospaineiden alla. Opetus- ja kulttuuriministeriön vahva ohjaus esimerkiksi rahoitusmallien osalta on laittanut korkeakoulut kilpailemaan samasta rahasta toisiaan vastaan. Konsernit voivat vähentää ainakin tilastollisesti korkeakoulujen määrää Suomessa, mutta ohjaus tuskin loppuu siihen. Haasteita aiheuttaa myös neljän vuoden välein vaihtuvat hallituskaudet, jolloin ministeriön linja saattaa muuttua hyvinkin nopeasti.
”OKM:n osalta hallituskausista on tullut uusi valitettava normaali. Erilaisilla instrumenteilla voidaan vaikuttaa merkittävästi korkeakoulujen rahoitukseen”, toteaa Konu.
Uusia instrumentteja onkin jo tulossa. Nykyisellään, jos oppilas suorittaa vuodessa 55 opintopistettä, saa yliopisto ministeriöltä rahoitukseen noin 3000 euroa per oppilas. Jatkossa 55 opintopisteen rahoitusosuus poistuu ja tilalle tulee tutkinnon suorittamisen nopeuteen perustuva rahoitusmalli. Tämä herättää tietenkin kysymyksiä putkitutkintojen lisääntymisestä etenkin nyt, kun LUC2020-kehittämisohjelmassa opintorakenteita ollaan yhdistämässä tiukasti ohjatun ammattikorkeakouluopetuksen ja vapaamman yliopiston välillä.
”Tässä muutoksessa pitää varmistaa se, ettei opintotarjotin luo tutkintoihin putkimallia eikä sillä saa olla negatiivista vaikutusta sivuaineisiin”, toteaa Eteläaho.
LUC-2020-kehittämisohjelman on tarkoitus olla valmis vuonna 2020. Silloin aloittavat uudet opiskelijat aloittaisivat opinnot uudella opetussuunnitelmalla uuden kurssitarjottimen myötä. Kaikki ennen sitä aloittaneet opiskelijat opiskelevat tutkinnon loppuun vanhalla järjestelmällä.
YTK:n dekaani, professori Merja Laitinen ei halunnut kommentoida Lapin ylioppilaslehdelle LUC2020-kehittämisohjelmaa.