Suihkivaa sopoa ja kuumaa kopoa: Moro, vaikuttaja

Edunvalvonta-asiantuntija Antti Eteläaho

Vuosi 2019 tulee olemaan vaikuttamisen vuosi. Olen viimeisessä kahdessa kolumnissani puhunut arvoista ja teoista vaikuttamisen sytykkeenä. No, tänä vuonna, jos joskus, kannattaa kaivaa esille ne sinulle tärkeät arvot ja vaikuttaa niiden eteen.

Edunvalvonta-asiantuntijan työn ohella opiskelen valtio-opin maisterivaiheessa. Politiikkaan kiinnostukseni heräsi jo peruskouluaikana, mutta lopullisen päätöksen hakemisesta valtio-oppia opiskelemaan tein 2011 eduskuntavaalien alla. 

Sitten tuli jytky.

Uskon, että opiskelemallani alalla näkyy piikki aina kun on vaalivuosi. Varmasti 2011 ja 2012 vielä yleistä trendiä isompana, kun perussuomalaiset ottivat historiallisen suuren vaalivoiton. Silti meitä nuoria, 18–28 -vuotiaita, kiinnostaa äänestäminen huomattavasti vanhempaa väestöä vähemmän.

Demokratiassa sillä on valta, kuka käyttää ääntään. Nyt sitä käyttävät aktiivisimmin n. 60-vuotiaat suomalaiset. Kun katsoo esimerkiksi 2017 vuoden kuntavaalien äänestysaktiivisuutta ikäluokittain (lähde Tilastokeskus), niin 20–22 -vuotiaista äänesti n. joka kolmas, kun vastaavasti 60–62 -vuotiaista äänensä käytti n. 70 % kyseisen ikäluokan väestöstä, ja kun otetaan huomioon, että tämä ikäluokka edustaa ns. ”suurta ikäluokkaa”, ero äänissä on älytön. Tämän kaltainen aktiivisuus – ja epäaktiivisuus – tuottaa nuorille vaikuttajavajeen erilaisissa päättävissä elimissä. Muistetaan karu totuus; kuka nuorten asioita pitää esillä, jos ei nuoret itse.

Tänä vuonna vaikuttamisen paikkoja ovat eduskuntavaalit, EU-vaalit ja LYYn edustajistovaalit. Maakuntavaalien suhteen taitaa toivo olla jo mennyt.

Tulevillakin vaalikausilla on nuorten kannalta tärkeitä asioita. Suomen seuraava hallitus aloittanee sosiaaliturvan uudistusprojektin. Erittäin tärkeä asia opiskelijan näkökulmasta, sillä se saattaisi tuoda tasapainoa ja ennakoitavuutta opiskelijan tukipolitiikkaan, mikäli sosiaaliturvasta havitellaan universaalia toimeentulomallia. EU-politiikassa puhuttanevat EU:n tason ilmastoratkaisut. Myös Erasmus-ohjelman kehitys lienee pinnalla tulevalla EU-vaalikaudella. Molemmat ovat nuorille, globaaleille opiskelijoille, tärkeitä asioita.

Entä eläkeratkaisut? Kuinka moni puolue ehtii vielä luvata korotusta, ja montako satasta? Mikä näiden vaikute on meidän eläkkeisiin sitten joskus (ehkä) 40 vuoden päästä? Tai hävittäjät, paljonko tilataan ja mistä?

Piru, sehän tulee mielenkiintoinen kevät. Seuraa, tarkkaile, vaikuta ja ennen kaikkea: äänestä.

Lähteet

https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/05/kvaa_2017_05_2017-05-05_kat_001_fi.html