Sini Pyy – Urheilun kautta vaikuttajaksi
Teksti Teemu Loikkanen
Kuvat Aleksi I. Pohjola
Tapasimme huippu-urheilijan ja Lapin yliopiston opiskelijan Sini Pyyn kanssi kahvila Lovisassa. Energinen ja monessa mukana oleva nainen kertoi haaveistaan, tulevaisuuden suunnitelmistaan, elämästä vähemmistöön kuuluvana ihmisenä sekä paljon muusta.
26-vuotias Sini Pyy on aktiivinen kelkkahiihtäjä, joka on edustanut Suomea muun muassa viime talven paralympialaisissa Koreassa. Politiikkatieteiden opinnot ja halu vaikuttaa asioihin ovat vieneet hänet latujen lisäksi kabinetteihin. Tulevaisuudessa toiveissa on kahden kiinnostuksen kohteen yhdistäminen, vaikka urheilu-ura näillä näkymin jatkuu vielä seuraavien, Pekingissä 2022 järjestettävien paralympialaisten jälkeen.
”Keskeisin työni tällä hetkellä on olla urheilija. Sitä kautta minulle on kuitenkin avautunut myös muita tilaisuuksia. Toimin Suomen paralympiakomitean urheilijavaliokunnassa, sekä minut on juuri valittu kansainväliseen Women in sports- paralympiakomiteaan. Opinnoissa saa ymmärrystä rakenteista, mutta urheilu on minulle se väylä, jota kautta pystyn vaikuttamaan asioihin ja saan ääneni kuuluviin. Minulle on tärkeää myös naisten ja vammautuneiden mahdollisuuksien toteutuminen. Toivon ettei sukupuoli tai liikuntakyky määrittäisi niitä. Tulevan graduni aihe liittyy urheiluun ja ulkonäköön; olen kiinnostunut siitä, miksi ulkoiset asiat edelleen menevät tekojen edelle. Urheilussa tai politiikassa voi menestyä rahan tai ulkonäön avulla, mitä se kertoo yhteiskunnastamme?”, Sini Pyy kysyy.
Pyy on ollut useissa haastatteluissa, joissa keskiössä ovat olleet hänen vammautumisensa ja elämän jatkaminen positiivisena liikuntavammasta huolimatta. Yleensä ihmisille on kuitenkin tärkeää, mistä syystä heistä pidetään. Esimerkiksi työelämässä voi tuntua ikävältä, jos pomo kehuu hyvän suorituksen sijasta vaatevalintaa. Näitä asioita voi joutua kohtaamaan myös pyörätuolissa istuva henkilö.
Sini Pyy kuvaa tottuneensa ujoudesta huolimatta olemaan ”elefantti huoneessa” – joku jonka tilanne on aina selitettävä ennen kuin päästään keskustelemaan muista asioista. Lopulta hän on itse oppinut pitämään vammautumistaan myös asioiden mahdollistajana; nykyään hän on sosiaalisen median kautta myös brändi, joka voi pitää asioita esillä.
”Minua pidetään inspiroivana joskus vain sen takia, että käyn kaupassa tai koulussa, joka itselleni on tavallista arkea. Toivon että minua arvostettaisiin tekojeni ja ajatuksieni kautta. Esikuvaisuus pitäisi syntyä oikeiden asioiden kautta. Vammaisiin kohdistuu edelleen paljon asenteellisia esteitä ja oletuksia. Kaupunki on helppo tehdä esteettömäksi, mutta asenteita on vaikeampi muuttaa. Jotkut ovat sanoneet minulle jopa, että jos olisin sinä, tekisin itsemurhan”, Pyy kertoo.
”Kaupunki on helppo tehdä esteettömäksi, mutta asenteita on vaikeampi muuttaa.” –Sini Pyy
Lappi ja lumettomuuden uhka
Sini Pyy on kotoisin Rovaniemeltä ja päätyi jäämään opiskelemaan kotikaupunkiinsa, vaikka etelän suuremmat kaupungit houkuttivat aikanaan. Se on osoittautunut hyväksi päätökseksi, sillä urheilu-ura on mahdollistunut joustavien opettajien ja tukiverkoston avulla.
”Olen asunut lyhyitä pätkiä Helsingissä. Nuorempana halusin asumaan ulkomaille tai Etelä-Suomeen, mutta olen päässyt yli siitä. Rovaniemellä minulle on tärkeää yhteisö ja luonto. Unelmani voi toki viedä muualle jossain vaiheessa ja työni urheilijana vie minua eri puolille maailmaa”, Pyy kuvaa.
Ilmastonmuutos on ollut paljon tapetilla, varsinkin viimeisimmän IPCC:n raportin jälkeen. Ylioppilaslehden edellisessä numerossa asiaa käsiteltiin monista näkökulmista. Myös Sini Pyy on harkinnut tekemiään asioita uudelleen.
”Muut opiskelijat ovat haastaneet keskusteluissa pohtimaan miksi urheilen tai onko minulla oikeutta elää tällaista elämää, jossa matkustan paljon. Talviurheilijalle ilmastonmuutos on jo konkreettinen asia: jos lunta ei ole, joudutaan perumaan tai siirtämään kisoja. On kuitenkin tapoja urheilla ympäristöä kunnioittavasti,” Pyy pohtii.
Sprinttihiihdossa menestynyt Martti Jylhä on ottanut kantaa ilmastonmuutokseen ja joutunut sitä kautta perustelemaan myös omia valintojaan esimerkiksi kilpailumatkojen suhteen. Jokaisella elämänalueella on alettava toimia eri tavalla, myös urheilussa. Sini Pyy listaa asioita, joissa talviurheilija voi tehdä muutoksia.
”Vaatteita voi käyttää pidempään ja kierrättää. Talviurheilua tulee harrastaa siellä missä on jo valmiiksi lunta, ettei tarvitse lumettaa. Olemme myös selvittäneet kierrätysmateriaalien käyttöä uuden kelkan valmistuksessa, pyrin liikkumaan junalla aina kun mahdollista ja hyödyntämään teknologiaa: esimerkiksi monet kokoukset hoituvat nykyään kätevästi Skypen kautta”, Pyy sanoo.
Motivaation lähteinä luonto, urheilu ja yhteisö
Huippu-urheilijalta vaaditaan sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. Samaa voisi sanoa opiskelusta – moni meistä joutuu harjoittamaan äärimmäistä itsekuria saadakseen vaadittavat tehtävät valmiiksi. Mistä kumpuaa energia ja voima, jonka avulla kaksi paljon aikaa vaativaa asiaa voi yhdistää?
”Minua motivoi se, että sillä mitä teen on tarkoitus. Urheilullisesti tämä kausi on ollut vaikea, hiihtoasentooni on tehty muutoksia ja se on hidastanut – viime talven paralympialaisetkaan eivät menneet niin kuin olisin toivonut. Koreaan oli kova panostus mutta on ymmärrettävä, ettei mitali tee minusta parempaa ihmistä. Menestys ei ole se tärkein asia. Olen saanut paljon tukea yhteisöltä, tukiverkostoni ja rovaniemeläiset yleensä ovat kannustaneet. Kun pääsen ladulle, voin nauttia luonnosta ja talvesta, se on tärkeää Lapissa kasvaneelle. Olen kilpailuhenkinen, mutta myös muut asiat ovat tärkeitä, se että on terveys ja tunnen kehoni vahvaksi.”
Ounasvaaran Hiihtoseuraa edustava Sini Pyy sai tammikuussa pidetyssä Urheilugaalassa kolmen muun urheilijan kanssa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta ry:n Vuoden Urheiluteko -palkinnon. Tällaiset tunnustukset antavat itsevarmuutta ja luovat uskoa tulevaisuuteen, jossa siintää haaveena urheilun ja vaikuttamisen yhdistäminen.
”Palkinnot ovat viesti siitä, että olen puhunut oikeista asioista, ne antavat rohkeutta. Toki tiedän itse olevani etuoikeutettu, sillä minulla on aina ollut perheeni vahva tuki, taloudellisia resursseja ja hyvä terveys vammastani huolimatta. Tulevissa paralympialaisissa haaveenani on mitali, minulla on paljon annettavaa paraurheilulle ja voin tuoda tärkeitä asioita esille. Toivoisin voivani yhdistää molemmat työni, vaikuttaa rakenteellisiin asioihin ja mahdollistaa muillekin vammaisille ihmisille urheilulliseen ja aktiiviseen elämäntapaan kiinni pääsemisen. Jos pystyn auttamaan edes yhtä, se on vaivan arvoista.”