Mitä enemmän tiedät, sitä vähemmän ymmärrät tietäväsi

Päätoimittaja Aleksi I. Pohjola

Tiedättekö Malcolm Gladwellin kuuluisaksi tekemän 10 000 tunnin säännön? Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen voi saavuttaa huipputason lähes asiassa kuin asiassa harjoittelemalla 10 000 tuntia.

Gladwell oli väärässä.

Entä tiedättekö mantran, jossa varhainen erikoistuminen tiettyyn asiaan takaa parhaan mahdollisen tuloksen?

Valitettavasti tämäkin on väärin.

Gladwell menee ajattelussaan metsään unohtaessaan sen, ettei mekaaninen harjoittelu päde muualla kuin täysin suljetussa, muuttumattomilla säännöillä varustetussa asiassa; 10 000 tuntia kehittää meistä varmasti hyviä robotteja asiaan kuin asiaan, mutta entä kun säännöt tai toimintaedellytykset muuttuvat? Ohjelmoitu robotti – suorittaja – jää polkemaan paikalleen.

Suomen koulutuspolitiikka menee puolestaan metsään pakottaessaan nuoret tekemään yhä varhaisemmassa vaiheessa pitkälle kantavia valintoja tiedoilla, joita nuorilla ei yksinkertaisesti pysty vielä olemaan; varhainen valinta ja erikoistuminen sekä orjallinen suorittaminen putken sisästä ulos kehittävät meistä varmasti hyviä ammattilaisia tiettyyn olemassa olevaan tarpeeseen, mutta entä kun nämä olemassa olevat tarpeet muuttuvat? Silloin yksilö on ongelmissa, mutta ongelmissa on myös yhteiskunta.

Kysymys on kriittisestä ajattelusta, tiedon soveltamisesta sekä ongelmanratkaisukyvystä.

Juuri nämä asiat ovat olleet perinteisesti yliopisto-opiskelun keskeisiä arvoja ja ovat sitä toki edelleenkin, mutta nykyinen koulutuspolitiikka sekä yhteiskunnan arvomaailma ja suorituskeskeisyys ovat jättäneet nämä asiat pitkälti opiskelijan omalle vastuulle vaikka samalla jatkuvaa oppimista ja kykyä reagoida työelämän muutoksiin ja tarpeisiin korostetaankin joka puheessa.

Miten niin, eikö yliopistossa opeteta enää kriittistä ajattelua, tiedon soveltamista tai ongelmanratkaisukykyä? Opetetaan toki, mutta yleensä tämä opetus tapahtuu oman oppiaineen sisällä – siis siinä kuuluisassa putkessa.

Jos kriittistä ajattelua haluaa soveltaa laajemmin, tarvitaan laaja-alaisempaa ymmärrystä asioista. Tarvitaan kykyä ymmärtää eri tiedon merkitys ja arvo.

Tapoja kerryttää laaja-alaista ymmärrystä on tietysti lukemattomia ja jokainen meistä arvioi lopulta itse, mitä haluaa oppia ja millä keinoin.

Kysymys on lopulta kokeilusta, etsimisestä ja uteliaisuudesta.

Yliopisto tarjoaa edelleen useita mahdollisuuksia hankkia laaja-alaista tietoja ja taitoja. Vapaa sivuaineoikeus on rikkaus, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää rohkeasti yli oman oppialansa. Järjestö- ja harrasteryhmissä tapaa eri alojen opiskelijoita. Ja tapahtumia niin ylioppilaskunnan, ainejärjestöjen kuin myös yliopiston puolesta järjestetään vuosittain lukuisia.

Syyskuussa Lapin yliopistossa järjestettiin Tieteen päivät teemalla rohkeus. Paikalla oli tutkijoita ja puhujia monelta eri tieteenalalta useista eri yliopistoista. Paikalla ei sen sijaan juuri ollut Lapin yliopiston opiskelijoita.

Missä sinä olit silloin? Gladwell oli väärässä.