Edustajistovaalit: poliittiset listat nostivat kannatustaan
Teksti Aatu Puhakka
Grafiikka Elli Alasaari
Edustajistovaalien jälkeistä aikaa on jo eletty hyvä tovi ja vaalihöyryt ovat haihtuneet ilmaan Ahkiomaantielläkin. Aika näyttää millaiseksi tuleva edustajistokausi muodostuu, mutta joitain viitteitä tulevasta voimme jo saada tarkastelemalla faktoja ja tilastoja kylmänviileästi.
Suurimpana listana pysyi Artikla, joka säilytti kuusi paikkaansa. Suurin kannatuksen nostaja oli TAO-lista, joka tuplasi paikkamääränsä kahdesta neljään. Paikkamääränsä tuplasi myös vihertävät, jotka saivat nyt kaksi paikkaa. Lisäksi Vasen ja Rovaniemen demariopiskelijat saivat kumpikin yhden edaattorin läpi, siinä missä Punapippurilla oli kokonaisuudessaan edellisellä edustajistokaudella vain yksi paikka. YTK:n Superlista ja Lastukas taas ottivat takkiin menettäen kumpikin kaksi paikkaa. Kokoomus (1 paikka) ja Neliapila (2 paikkaa) säilyttivät paikkamääränsä.
Äänestysaktiivisuus pysyi lähes samana kahden vuoden takaiseen ollen tänä vuonna 30,63%. Valtakunnallinen äänestysaktiivisuus oli 32,4%.
Avoimesti poliittisten edaattoreiden määrä kasvoi kahdella paikalla. Poliittisten listojen yhteenlaskettu kannatus oli vaaleissa 36,4%, jolla he saivat 7 paikkaa 20:stä. Myös valtakunnallisesti poliittisten listojen kannatus nousi muutamalla prosenttiyksiköllä 35 prosentista 37 prosenttiin, joten noudatimme yleistä trendiä. Paikallisena erikoisuutena mainittakoon keskustan korkea kannatus. Neliapila keräsi vaaleissa 9,9% kannatuksen, kun keskustaopiskelijoiden osuus äänistä valtakunnallisesti oli vain 3,3%.
Edustajistovaalit on myös oiva hetki tehdä katsaus opiskelijapolitiikan tendensseihin vaalikonedatan avulla. Vaalikonevastaukset eivät tietenkään ole mikään tilastollisesti edustava satunnaisotos jäsenistömme poliittisista kannoista, mutta ainakin se tarjoaa mielenkiintoista tietoa siitä mitä vaikuttamaan pyrkivät jäsenemme ajattelevat. Juuri näiden ihmisten vaikutusvaltahan opiskelijapolitiikassa on suurempi kuin satunnaisesti valitun joukon.
Esimerkiksi Lapin yliopiston ja Lapin AMK:n yhdistymisen syventäminen sai selvästi ehdokkaiden tuen. Myönteisesti asiaan suhtautui 76% ehdokkaista. Myös unisex-vessojen lisääminen sai ehdokkaiden selvän enemmistön tuen. Lukukausimaksut kaikilta opiskelijoilta taas saivat täystyrmäyksen. Noin puolet ehdokkaista kuitenkin kannatti EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävää lukukausimaksua.
Ylioppilaskunnan taloutta koskevat kysymykset eivät tuntuneet herättävän suuria intohimoja. Vaikka esimerkiksi LYYn vaalipaneelissa OLL:n jäsenyydestä haluttiin eroon useammankin panelistin toimesta, niin 68% ehdokkaista kuitenkin kannatti jäsenyyttä. Vastaajien selvä enemmistö myös pitäisi ylioppilaslehden resurssit ennallaan.
Opiskelijankaan talouteen ei oltu merkittävästi puuttumassa. Yksikään ehdokas ei allekirjoittanut väitettä siitä, että Suomessa ei tarvitsisi maksaa opintotukea ilmaisen koulutuksen vuoksi. Sen sijaan hieman yli puolet haluaisi poistaa tulorajat, reilu kolmannes lisätä opintotuen määrää ja hieman alle kolmannes siirtyä perustuloon.
Leikattavaa ei löytynyt kannanotoistakaan. 71% oli sitä mieltä, että LYY voi ottaa kantaa myös asioihin, jotka eivät suoraan liity koulutukseen. Ollaan siis aktiivisia jatkossakin.
Oikaisu: Painetun lehden sivulla 7 edustajistovaalien tulosanalyysin infografiikassa on virhe. TAO-listalta läpi menneen Matilda Kalvingin tilalle grafiikkaan on eksynyt Artiklan Anniina Simonen. Paikkamäärät ovat sen sijaan oikein, Artikla sai 6 paikkaa, TAO 4.