Infrastruktuurin sokeuttamat
Teksti Aleksi I. Pohjola
Kuvitus Marjo Hiilivirta
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja vaikuttavuuteen uskotaan vähiten korkean koulutustason pohjoismaissa; maissa, joissa on myös toimiva ja tehokas infrastruktuuri. Miksi tieto ei lisännyt tuska? Voisiko infrastruktuurilla ja sen luomilla rakenteilla olla jotain tekemistä asian kanssa?
Syyskuussa ylikansallinen mielipidemittauslaitos YouGov julkaisi 30 000 henkilöä ja 28 eri maata kattavan mielipidemittauksen ihmisten asenteista koskien ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sen syihin, syyllisiin ja keinoihin vaikuttaa muutokseen.
Kyselyssä kysyttiin muun muassa sitä, kuinka voimakkaasti ihmiset uskovat ilmastonmuutoksen vaikuttavan heidän elämäänsä tulevaisuudessa. Vähiten voimakkaisiin vaikutuksiin uskoivat tanskalaiset (10%), ruotsalaiset (11%), norjalaiset (12%) ja suomalaiset (14%). Eniten voimakkaisiin vaikutuksiin kyselyyn osallistuneista maista uskoivat filippiiniläiset (75%), vietnamilaiset (74%) sekä intialaiset (70%). Eurooppalaisista maista eniten vaikutuksiin uskoivat espanjalaiset (32%).
Kun kysyttiin sitä, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset voidaan välttää – jos voidaan – oli 21% suomalaisista ja ruotsalaisista sitä mieltä, että jatkamalla samaan tapaan elämistä kuin tähänkin asti. Näillä prosenteilla suomalaiset ja ruotsalaiset jakavat keskenään korkeimman prosenttiosuuden kaikista osallistujamaista kyseisessä kategoriassa.
Maailman koulutetuimmat kansat ajattelevat siis näin. Kansat, joilla on käytössä vapaa lehdistö, vapaa internet ja pääsy tiedon äärelle hyvä koulutus turvanaan. Tieto ei siis lisännytkään tuskaa. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Sosiaalista hälyä ja kesämökkejä
Nykyajan tietotyöläisellä on vaikeaa. Elämä on raskasta, kiireistä ja monimutkaista. Onneksi Suomi on mökkeilyn luvattu maa ja tässä paratiisissa mökkejä toden totta riittää; Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomessa oli 509 800 kesämökkiä. Eipä siis ole kovinkaan iso ihmetyksen aihe kun perjantaina työpaikan ruokalassa työkaveri ilmoittaa lähtevänsä mökille viettämään helppoa elämää, rentoutumaan. Kyllä tässä itselläkin jo ruuvi kiristää ja rentoutuminen korven keskellä tekisi terää.
Hetkinen. Sanoiko joku, että vesi pitää itse kantaa järvestä, polttopuut pilkkoa, pesuvesi lämmittää ja ruokakin pitäisi jotenkin saada säilymään. Kuulostaa työläältä. Kuulostaa elämän peruselementeiltä.
”Infrastruktuurin luonne on pysyä näkymättömissä. Sen tehtävänä on tehdä elämästä helppoa. Mikään ei ole helpompaa kuin nykyihmisen elämä”, toteaa Lapin yliopiston sosiologian professori Jarno Valkonen.
Nykyihminen ei siis pakene kesämökille fyysisesti raskasta arkeaan, vaan sosiaalista hälyä. Valtava infrastruktuuri on poistanut elämän perusedellytykset – energian, veden, ruoan ja suojan – ihmisten tietoisuudesta. Niistä on tullut pistorasioita, suihkuja, mikroja, marketteja, roska-autoja, tietokoneita ja keskuslämmityksiä. Itse infrastruktuuri on piilossa seinissä, katujen alla, lähetinantenneissa, vedenpuhdistamoissa, vesiputkissa ja sähkökaapeleissa. Ja lopulta, aivan ketjun alkupäässä, on itse hyödyke; vesi, energia ja erilaisten tuotteiden raaka-aineet.
Nykyihminen ei siis pakene kesämökille fyysisesti raskasta arkeaan, vaan sosiaalista hälyä.
Ei liene siis sattumaa, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja voimakkuuteen uskotaan vähiten siellä, missä on toimivin ja tehokkain infrastruktuuri; meillä eivät roskat loju kadulla, juomavesi tulee hanasta, sähköt eivät katkeile ja lvi-järjestelmät pitävät kodit asumiskelpoisina oli sitten kesä tai talvi. Tieto ei siis lisännyt tuskaa, koska infrastruktuuri sokeutti tietoisuutemme.
Sosiaaliset ja kulttuurilliset järjestelmät
Infrastruktuurit eivät varsinaisesti ole järin mediaseksikäs aihe; insinöörien taidonnäyte, joista ymmärrämme perusajatuksen, mutta tekninen puoli on useimmille meistä hepreaa. Mutta infrastruktuurit ovat hyvin paljon muutakin kuin vain tekninen järjestelmä.
”Infrastruktuurissa monimutkaista tekee sen luomat sosiaaliset ja kulttuurilliset järjestelmät. Esimerkiksi ihmisen käsitys likaisuudesta poikkeaa sen mukaan, ollaanko infrastruktuurin äärellä vai esimerkiksi mökillä. Mitä helpommaksi peseytyminen on tehty, sitä enemmän ihmiset kokevat tarvetta peseytyä tai pestä vaatteita”, sanoo Valkonen.
”Infrastruktuurissa monimutkaista tekee sen luomat sosiaaliset ja kulttuurilliset järjestelmät. Esimerkiksi ihmisen käsitys likaisuudesta poikkeaa sen mukaan, ollaanko infrastruktuurin äärellä vai esimerkiksi mökillä. Mitä helpommaksi peseytyminen on tehty, sitä enemmän ihmiset kokevat tarvetta peseytyä tai pestä vaatteita.”
– Jarno Valkonen
Infrastruktuurien luonne ohjaa siis ihmisten käyttäytymistä paljon enemmän kuin ensiksi osaisi ajatella. Yksilönvalinnaksi mielletty asia saattaakin lopulta olla toimintatapa, johon on opittu ja kasvettu infrastruktuurin myötä.
”Kulttuurit vetävät meitä tässä asiassa nenästä. Yksittäisen ihmisen ymmärrys hahmottaa monimutkainen järjestelmä on rajallinen, jolloin kuluttajavalinnaksi mielletty asiakin voi olla lopulta harhaa, koska kulutusvalinnat tapahtuvat järjestelmän puitteissa”, huomauttaa Valkonen.
Yksi esimerkiksi tästä on infrastruktuurin suhteellisen joustamaton toimintaperiaate, jossa infrastruktuurit rakennetaan tietyn käyttökapasiteetin mukaisiksi. Ne eivät toimi ylikäytöllä, mutta ongelmia tulee myös niiden alikäytöstä. Näin ollen infrastruktuuri määrittelee itsessään jo käytön rajapinnat ja yhdenmukaistaa yhteiskuntaa.
”Esimerkiksi irtautuminen sähköverkosta on todellisuudessa todella radikaali toimenpide”, huomauttaa Valkonen ja viittaa Ylen tekemään uutiseen (30.10.2019) etelä-karjalaisesta miehestä, joka irrotti omakotitalonsa sähköverkosta.
”Infrastruktuurit piilottavat taustalle myös luokkaerot ja tasapäistävät yhteiskuntaa. Niiden avulla yhdenmukaistetaan yhteiskuntaa ja niihin liittyy paljon taloudellisia aspekteja sekä valtaan liittyviä seikkoja”, toteaa Valkonen.
Pientuotantoa ja valta-aspekteja
Infrastruktuurit ovat toki tarpeellinen rakenne yhteiskunnassa; on turha kiistää infrastruktuurin hyötyjä esimerkiksi yleisen hygienian, puhtaan vedensaannin tai liikenteen toimivuuden kannalta, muutama vain mainittuna.
Mutta infrastruktuurejakaan ei kannata ottaa annettuna. Niitä voi ja pitääkin osata ajatella myös erilaisista tulokulmista, jolloin ihmisten ymmärrys omista toimintatavoista ja -logiikasta kasvaa, mutta myös jotta infrastruktuureista saadaan joustavampia ja läpinäkyvämpiä.
”Infratietoisuutta voitaisiin lisätä esimerkiksi koulutuksen avulla: tiedon tuottamista ja informaatio-ohjausta. Ihan yksinkertaisimmillaan esimerkiksi informaatiopaketti siitä, mistä vesi tulee ja minne se käytön jälkeen menee. Näin pystyttäisiin luomaan suhdetta infrastruktuurin takana oleviin hyödykkeisiin”, miettii Valkonen.
Myös infrastruktuurien pilkkominen pienempiin osiin voisi lisätä ihmisten tietoisuutta. Eniten potentiaalia Valkonen näkee sähköverkossa, jossa pientoiminnalla voi jo nykyiselläänkin myydä itse tuottamaansa ylijäämäsähköä sähköyhtiöille.
”Sähköinfrastruktuurissa on myös ehkä eniten kulttuurillista kaikupohjaa pientoiminnalle; meillähän myydään jo nyt palveluita ja tuotteita esimerkiksi aurinkopaneeleita kuluttajille”, huomauttaa Valkonen.
Vaikka kaikupohjaa pientoiminnalle jo onkin, ei infrastruktuureja muuteta ihan tuosta noin vaan. Teknisiä ratkaisuja esimerkiksi monipuolisemmalle pientoiminnalle voidaan varmasti kehitellä, mutta usein rajoittavat tekijät liittyvät juuri infrastruktuurien sosiaalisiin ja kulttuurillisiin rakenteisiin, esimerkiksi valtaan ja rahaan.
”Esimerkiksi kannustinjärjestelmillä voitaisiin ohjata kuluttajia myös aktiivisiksi tuottajiksi, mutta energiapoliittiset ajatukset jarruttavat sitä”, toteaa Valkonen.
Kuten aikaisemmin jo mainittiin, on infrastruktuurien takana aina lopullinen hyödyke. Mitä kauemmaksi tietoisuus ja ymmärrys tästä hyödykkeestä erkaantuu, sitä vaikeampi esimerkiksi omia kulutustottumuksia on tarkastella kriittisesti.
”Kun perheet tuottavat esimerkiksi sähkön itse, lapset eivät pelaa tietokonetta sateisena päivänä”, naurahtaa Valkonen.
Lähteet
Tilastokeskus: https://www.stat.fi/til/rakke/2018/rakke_2018_2019-05-21_kat_001_fi.html
Yle: https://yle.fi/uutiset/3-11041311
YouGov: https://today.yougov.com/topics/science/articles-reports/2019/09/16/global-climate-change-poll
