Diplomaatilla ei ole kahta samanlaista työpäivää
Teksti Vilma Romsi
Kuvat Aleksi I. Pohjola
Kun maailmanpolitiikassa myrskyää, diplomaateilla ei ole kahta samanlaista työpäivää. Lapin Ylioppilaslehti tapasi marraskuussa Brexitin ja Britannian parlamenttivaalien alla suurlähettiläs Tom Doddin, joka kertoi diplomaatin työn haasteista sekä Suomen ja Britannian suhteista Brexitin jälkeen.
Tammikuun lopulla tapahtui viimein se, mitä Eurooppa on henkeään pidätellen odottanut viimeiset kolme ja puoli vuotta – Britannia erosi Euroopan Unionista. Seuraava vuosi on siirtymäaikaa, jonka myötä maa solmii uudet sopimukset EU:n kanssa ja näin ollen tämä siirtymäaika määrittää lopulta sen, miltä maan tulevaisuus kansainvälisen politiikan kentällä tulee näyttämään.
Tämä tarkoittaa työntäyteisiä päiviä brittiläisille diplomaateille, kertoi Britannian Suomen suurlähettiläs Tom Dodd vieraillessaan marraskuun lopulla Rovaniemellä Britannian parlamenttivaalien ja muiden työkiireiden alla. Puolituntisen haastattelun sekä politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelijoiden ainejärjestö Kosmos Buranin kanssa järjestetyn keskustelutilaisuuden aikana Dodd ehti kertoa, millaisia haasteita diplomaatti kohtaa työssään, kun kansainvälinen yhteistyö saa jatkuvasti uusia muotoja ja merkityksiä.
Päivällä kriisitilanteita, illalla juhlia
Diplomaatti toimii paitsi maansa edustajana toisessa maassa, myös edistää erilaisten poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen suhteiden luomista kotimaan ja kohdemaan välillä. Diplomaatti toimii myös kotimaansa politiikan asiantuntijana kohdemaassa ja päinvastoin.
Käytännössä työ sisältää kaikenlaista näennäisen kepeistä edustustilaisuuksista kriisitilanteiden selvittämiseen ja oman maan kansalaisten avustamiseen hätätilanteissa.
”Työssäni käsittelen esimerkiksi Suomessa tapaturmaisesti kuolleiden Britannian kansalaisten asioita tai keskustelen brexitistä ja ilmastonmuutoksesta ministereiden kanssa. Nämä voivat kaikki mahtua yhteen työpäivään.”
Diplomaatilla ei ole kahta samanlaista työpäivää. Sen lisäksi, että työtehtävät vaihtelevat jopa useasti päivässä, myös asemapaikat vaihtuvat muutaman vuoden välein. Dodd kertoo, että Suomessa diplomaatti ei ainakaan joudu vaaratilanteisiin. Toisin on esimerkiksi Afganistanissa, jossa hän toimi virkaatekevänä suurlähettiläänä vuoden verran.
”Suomi on erittäin hyvä maa asua ja työskennellä.”
Diplomaatin työviikkoihin mahtuu myös paljon juhlia ja tapahtumia – toisinaan aamusta iltaan.
”Päivän ensimmäinen tapahtuma voi alkaa kahdeksalta aamulla ja viimeinen juhla venyä yöhön asti. Sääntö numero yksi on, ettei juhlissa pidä koskaan juoda alkoholia.”
”Päivän ensimmäinen tapahtuma voi alkaa kahdeksalta aamulla ja viimeinen juhla venyä yöhön asti. Sääntö numero yksi on, ettei juhlissa pidä koskaan juoda alkoholia.”
–Tom Dodd
Suomella ja Britannialla oli hyvät suhteet jo ennen EU:ta
Brexit ja sen toistuvat lykkäykset ovat pitäneet brittiläiset diplomaatit kiireisinä viime vuodet. Kun puhe siirtyy brexitiin, yksi diplomaatin työn ominaisuuksista tulee selväksi: diplomaatti ei ota kantaa poliittisesti. Diplomaattina Dodd ei voi spekuloida, irtoaako Britannia EU:sta lopulta sopimuksella vai ilman, jos ollenkaan. Hän kuitenkin toteaa, ettei brexit todennäköisesti tule muuttamaan Suomen ja Britannian välisiä suhteita fundamentaalisesti.
”Suomella ja Britannialla on erittäin hyvät suhteet. Ihmiset ovat matkustaneet töiden ja opintojen vuoksi maiden välillä hyvin pitkään. Maiden välillä oli yhteistyötä jo ennen EU:ta. Brexit ei toistaiseksi ole vaikuttanut Britanniassa asuvien suomalaisten määrään.”
Dodd kertoo, että Britannian Suomen suurlähetystö jopa laajentaa toimintaverkostoaan Suomessa tällä hetkellä.
”Etsimme uusia yhteistyömahdollisuuksia yritysmaailman ja koulutuksen parissa yhä pohjoisempaa, esimerkiksi Lapista.”
Doddin ei ole vaikeaa keksiä Britanniaa ja Suomea yhdistäviä tekijöitä. Sen lisäksi, että maat ovat monessa suhteessa samanmielisiä, hän listaa maiden tekevän yhteistyötä esimerkiksi tieteen ja koulutuksen sekä puolustuksen parissa.
”Britanniassa on noin 2500 suomalaista opiskelijaa. Tieteen kentällä Suomen ja Britannian yliopistoilla on vahvoja yhteyksiä.”
Kysyttäessä erimielisyyksistä vastaus on lyhyempi:
”Olen diplomaatti.”
Kuitenkin Dodd mainitsee muutamia ilmeisiä eroavaisuuksia.
”Suomalainen kuuluisa konsensuspolitiikka poikkeaa Britannian kaksipuoluejärjestelmästä. Kun puolueet saavuttavat yksimielisyyden, asioita todella saadaan aikaan. Huono puoli konsensuspolitiikassa voi kuitenkin olla, että erimielisyydet jumiuttavat päätöksenteon täysin. Näin on käynyt esimerkiksi sote-uudistuksen kanssa. Lisäksi rasismi ja väkivalta korostuvat tilastoissa Suomessa enemmän kuin Britanniassa.”
Maailmanpolitiikassa puhaltavat uudet tuulet
Vaikka Brexit tällä hetkellä täyttääkin lehtien palstat ympäri Eurooppaa, on se laajemmin tarkasteltuna vain yksi osa maailmanpolitiikan uusia tuulia. Doddin uran aikana moni asia on muuttunut niin Euroopan sisällä kuin sen ulkopuolella.
”EU:ssa valta on keskittynyt yhä enemmän Brysseliin. Tämä keskus-periferia -dynamiikka onkin unionin sisällä suuri kysymys, sillä vallan keskittymisestä on monenlaisia näkemyksiä.”
”Ilmastonmuutos on suuri haaste kansainvälisessä politiikassa. Lisäksi Euroopan on mietittävä suhteitaan Venäjään, Kiinaan ja Afrikkaan. Kylmää sotaa seurasi merkittävä rauhan ja vakauden aikakausi, mikä on nyt muuttumassa. Asiat ovat muuttumassa yhä epävakaammiksi.”
-Tom Dodd
”Ilmastonmuutos on suuri haaste kansainvälisessä politiikassa. Lisäksi Euroopan on mietittävä suhteitaan Venäjään, Kiinaan ja Afrikkaan. Kylmää sotaa seurasi merkittävä rauhan ja vakauden aikakausi, mikä on nyt muuttumassa. Asiat ovat muuttumassa yhä epävakaammiksi.”
Muutokset kansainvälisen politiikan kentällä näkyvät myös diplomaatin työssä.
”Ennen tietotekniikkaa diplomaatit aloittivat työpäivänsä lounasaikaan, sillä päivän posti ja sanomalehdet saapuivat silloin Lontooseen. Internetin aikana tietoa on lähes liikaa, ja diplomaatin onkin osattava priorisoida mikä on tärkeää ja mikä ei. ”
”Samalla kansainvälinen yhteistyö on monimutkaistunut ja erilaisia sopimuksia on valtava määrä. Diplomaatin työstä on tullut yhä monimutkaisempaa ja yhä tärkeämpää.”
Se, saadaanko Britannian ja EU:n välillä solmittua molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu brexitin myötä muuttuneista suhteista vuoden loppuun mennessä, jää nähtäväksi. Samanaikaisesti maailmanpolitiikkaan puhaltavat uudet tuulet muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tempoilun ja Kiinan taloudellisen nousun myötä.
Yksi asia on varmaa. Diplomaattien päivät tulevat olemaan tulevaisuudessa kiireisiä.
Yksi kommentti artikkelissa “Diplomaatilla ei ole kahta samanlaista työpäivää”