Maailma muuttuu ja osaamisen vaatimukset sen mukana
Jenni Tuomainen
Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n (SYL) vuoden 2020 hallituksen jäsen
Kuva Aleksi I. Pohjola
Tulin viime vuoden lopulla valituksi ylioppilaskuntien keskusjärjestön, eli Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n hallitukseen vuodelle 2020. Työpöytäni täyttävät kuluvana vuonna muun muassa koulutuspoliittiset teemat, kuten rakenteet ja raha, opinnot ja laatu, jatkuva oppiminen ja maksuton koulutus. Lisäksi työskentelen viestinnän ja SYL:n ensi vuoden 100. juhlavuotta koskevan projektin parissa.
SYL:n historia ulottuu lähes sadan vuoden taakse ja voidaankin sanoa, että SYL on kasvanut ja kehittynyt ajan kuluessa ja yhteiskunnan muuttuessa. Myös SYL:n ydintehtävän, eli edunvalvonnan teemat ovat muuttuneet. SYL:n olemassa olon aikana keskustelu osaamisesta on muuttunut merkittävästi. Voidaan sanoa hieman kärjistäen, että aikaisemmin yliopistosta valmistunut selvisi työurallaan mainiosti saamallaan koulutuksella. Nyt asia on kuitenkin merkittävästi toisin: työelämä ja yhteiskunta kaipaavat monipuolista osaamista. Rohkeita, erilaisia valintoja ja yhdistelmiä tehneitä osaajia arvostetaan.
Osaamisvaatimukset eivät jää vain koulun ja yliopiston penkeillä hankittuun osaamiseen. Enemmän ja enemmän arvostetaan henkilöiden valmistumisensa jälkeistä oppimista ja yhteiskunnassa nähdäänkin, ettei osaamisen hankkiminen tapahdu vain kaavamaisesti perinteisen koulutuspolun varrella, vaan oppiminen jatkuu jokaisella meistä eliniän. Kun työelämän murros on voimakas ja yhteiskunta tarvitsee erilaisia osaajia, korostuu työikäisen väestön jatkuvan oppimisen merkitys. Tämä on huomattu myös Sanna Marinin hallitusohjelmassa, jonka perusteella Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt jatkuvan oppimisen uudistuksen. Sen tavoitteena on helpottaa osaajapulaa ja sujuvoittaa työikäisten osaamisen päivittämistä pohtimalla samalla laaja-alaisempia vaihtoehtoja muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusten järjestämiseksi.
Tämä lisää myös yliopistojen mahdollisuuksia. Ne voivat kehittää tarjoamastaan koulutuksestaan esimerkiksi erilaisia täydennyskoulutuksen paketteja, joita he voivat tarjota suoraan niin työntekijöille kuin työnantajillekin. Erilaiset jatkokoulutusmahdollisuudet tuovat yliopistoille yhden keinon hankkia lisää ulkopuolista rahoitusta oman toimintansa järjestämiseen alati tiukkenevassa taloustilanteessa. Kaiken tämän toteuttamisessa on kuitenkin muistettava, ettei uudistus saa vaikuttaa yliopistojen päätehtävän, eli perustutkinto-opiskelijoiden opintojen suorittamiseen ja heidän opintojensa laatuun. Lisäksi esimerkiksi täydennysopintojen maksujen tulee jakautua tulevaisuudessa mahdollisimman oikeudenmukaisesti jokaisen koulutuksesta hyötyvän tahon kesken niin, että jokaisella henkilöllä on mahdollisuus saavuttaa tämä koulutusmahdollisuus heidän erilaisista taustoistaan huolimatta.
On tärkeää, että meillä tulevaisuuden osaajilla on erinomainen asema työmarkkinoilla. Hyödyntäkäämme siis nämä mahdollisuudet ja päivittäkäämme osaamistamme monipuolisiin ja rohkeisiinkin uravalintoihin myös opintojemme jälkeenkin.