Tyytyväinen, tyytyväisempi, tyytyväisin
Teksti Henrik-Kristian Telkki
Kuvitus Elli Alasaari
Vuosittain kerättävällä valtakunnallisella kandipalautteella pyritään kartoittamaan yliopisto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Vastaukset vaikuttavat yliopiston rahoitukseen ja toimivat tärkeänä työkaluna yliopiston kehitystyössä. Miltä opiskelijoiden tyytyväisyys näyttää Lapin yliopistossa?
Vuoden 2010 yliopistolakiuudistus irrotti yliopistot valtiosta tehden niistä itsenäisiä säätiöitä. Yliopiston johdon vastuu lisääntyi, valtionapu tiukentui ja yksityisen sektorin rahoituksen tarve kasvoi. Yliopistot muovautuivat tuloskeskeisimmiksi.
Rahoitus pirstaloitui ja yliopistojen suoriutumista ryhdyttiin mittaamaan. Vuonna 2015 opiskelijoiden tyytyväisyys sidottiin osaksi yliopiston rahoitusta. Valtakunnallinen kandipalaute, joka muun muassa mittaa opiskelijatyytyväisyyttä, on suunnattu kolmannen vuosikurssin opiskelijoille. Valtakunnallisesta kandipalautteesta vastaa Suomen yliopistot UNIFI ry. Opetushallinon tilastopalvelu Vipusesta pääsee tarkastelemaan palautteista johdettuja tilastoraportteja. Mikäli viime vuonna osallistuit opiskelijoiden tyytyväisyyttä mittaavaan valtakunnalliseen Kandipalautteeseen, vaikutit siis yliopiston rahoitukseen.
Aktiivisia vastaajia
Kun kandipalautekysely esiteltiin, meni se vähän niin ja näin. Lapin yliopiston vastausprosentti jäi viidennekseen. Se oli maan kolmanneksi huonoin tulos Helsingin yliopiston ja Vaasan yliopiston jälkeen. Kysely oli pilotti, joka toteutettiin ennen kuin palaute suoraan ankkurointiin yliopiston rahoitusmalliin. Vuosien takaisista asioista ei tule vetää johtopäätöksiä nykytilannetta katsottaessa, se on selvää. Alkumetrit auttavat kuitenkin havainnollistamaan mistä lähdettiin liikkeelle ja mihin ollaan tultu. Asia on tärkeä, koska se korostaa Lapin yliopiston ja sen opiskelijoiden tekemää työtä nykyisen vastausvilkkauden eteen. Viime vuonna vastausaktiivisuus oli 99,8%, mikä on päätähuimaava tulos. Kandipalautteen kysymyksiin ei ole aina helppoa vastata; miten yksinkertaisesti pisteyttää opetuksen laatu? Koetko opiskelusuorituksesi kolmoseksi vai vitoseksi? Opiskelijoita ei myöskään pakoteta vastaamaan Kandipalautteeseen. Helpoin reitti olisi olla vaivautumatta. Tältä pohjalta Lapin yliopiston 99,8% aktiivisuus on käsittämätön saavutus. Lapin yliopistossa selvästi ymmärretään palautteen merkitys ja uskotaan omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Jokainen vastaaja on myös tehnyt jotain kotiyliopistonsa rahoituksen eteen. Tätä ei aina muisteta sanoa vastaajille, mutta jokainen vastaus on konkreettinen teko yliopiston kehittämiseksi.
Pohdintaa ja parantelua
Asteikolla 1–5 Lapin yliopisto on miltei joka kysymyksessä valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Ei hälyttävästi, mutta tarpeeksi, jotta asian huomaa. Tilannetta auttaa ymmärtämään yliopiston koulutusvararehtori Satu Uusiautti:
”Lapin yliopisto on keskiarvon tuntumassa ja taso on vuosien saatossa noudatellut valtakunnallista linjaa. Tulosten tarkempi tarkastelu kertoo, missä olemme yliopistona onnistuneet hyvin ja missä olisi opiskelijatyytyväisyyden kannalta parannettavaa.”
Suurin yksittäinen notkahdus tapahtuu opiskelijoiden saaman ohjauksen riittävyydessä, minkä kanssa kaikki yliopistot kamppailevat. Kehitettävää löytyy myös muilta opetukseen liittyviltä osa-alueilta. Lukujen valossa ei pidä maalata piruja seinälle:
”Tässä on hyvä muistaa, että arviot heijastelevat pikemminkin tyytyväisyyttä kuin tyytymättömyyttä – opetusta mittaavissa keskiarvoissahan liikutaan hyvän ja kiitettävän välillä (3–4). Silti kehitettävää on ja erityisesti digitaalisiin opetusmenetelmiin ja opetuksen joustavuuteen panostetaan jatkossa entistäkin enemmän. Meidän opiskelijamme muodostavat myös hyvin heterogeenisen ryhmän. Osa pitää enemmän etäopiskelusta, joku toinen ryhmätöistä ja lähiopetuksesta. Opimme varmasti paljon myös tämänhetkisen poikkeustilanteen kokemuksista”, kertoo Uusiautti.
Kaula muihin yliopistoihin ei ole suuri, mutta näissä mittauksissa jokainen halunnee olla listan kärkipäässä. Selviä keinoja tilanteen parantamiseksi onkin otettu:
”Meillä on hyvin monipuolisia etäopetusvälineitä, ja opetuksen kehittämisen kannalta onkin tärkeää jatkossa keskittyä erilaisten opetusmenetelmien pedagogisesti taidokkaaseen hyödyntämiseen,” täsmentää Uusiautti.
Oppilaita pyritään osallistamaan opintojen suunnitteluun entistä enemmän. Vuorovaikutuskeinoja kehitetään, jotta opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä olisi entistä parempi kommunikaatio. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat palautepöytäkeskustelut ja opetuksen johto- ja kehittämisryhmän ja hyvinvointityöryhmän tapaiset hankkeet:
”Opiskelijoiden kokemukset ja näkemykset ovat kehittämistyön ydintä. Haluamme kehittyä palautteen hyödyntämisessä ja olemme ottaneet sen yhdeksi laatujärjestelmämme keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Samoin opiskelijoille annettavaa ohjausta kehitetään jatkuvasti. Lisäksi erityisesti opiskelija- ja opettajatuutorointia on kehitetty vuosien ajan, ja nyt viime vuosina tiiviimmin yhdessä ylioppilaskunnan kanssa, jolle on siirretty vetovastuu tuutoroinnissa,” Uusiautti toteaa.
Ihmiset prosenttien takana
Kandipalautetta on kerätty vuodesta 2014 asti. Vuonna 2015 se otettiin osaksi rahoitusmallia. Vaikka palaute antaa osviittaa yliopistojen opetuksen tilasta, on tyytyväisyys määreenä moniselitteinen. Vastauksissa voi olla taustalla muualta kumpuavaa ahdistusta ja huolta, jota opiskelijan on vaikeaa jäsentää ja kohdentaa. Aiemmista palautteista koostuvassa raportissa maalautuu kuva opiskelijoiden yliopiston ulkopuolisesta elämästä. 58% Lapin yliopiston opiskelijoista elää pienellä budjetilla, mikä näkyy arjessa taloushuolina. Osa on jopa pelännyt joutuvansa keskeyttämään opintonsa talousvaikeuksien takia. Moni opiskelija käy ansiotyössä lukukautensa aikana. Heidät tapaa iltaisin lähikaupan kassalla, siivoojina ja portsareina. Nämä uurastajat ovat lopulta kurssikavereina tenttitilaisuudessa, luettuaan sen minkä iltapimeällä on pystynyt.
Myös elinympäristö voi vaikuttaa kyselyn tuloksiin. Rovaniemi osaa olla haastava opiskelukaupunki; opiskelijaelämä ei ole niin aktiivista kuin muualla ja kun talvi tulee, kaupunki voi muuttua sangen synkäksi.
”Suurin osa opiskelijoista on kotoisin muualta kuin Lapista, monille opintokokemukseen linkittyy myös työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet ja niin edelleen. Monet tekijät vaikuttavat,” pohdiskelee Uusiautti.
Lapin yliopisto suoriutuu tilastollisesti hyvin, joten tilanne ei ole toivoton. Tulosten positiivinen puoli piiloutuu prosenttien ja desimaalien tuijottelun taakse. Siitä huolimatta, että Lapin yliopisto on valtakunnallisen keskiarvorajan alapuolella ja parannettavaa on, ei Lapin yliopiston voi sanoa epäonnistuneen. Päinvastoin, koko Kandipalautteen korkeimmat pisteet saadaan ehkäpä kaikista tärkeimmässä kysymyksessä; voin hyvin yliopistossani. Asteikolla 1–5 tuossa kohtaa komeilee 4.2. Se ei ole Suomen yliopistojen isoin luku, mutta se on samaa luokkaa muiden yliopistojen kanssa. Se on raakaa faktaa, että Lapin yliopistossa voidaan hyvin. Hyvinvoinnissa taakse jäävät esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto.
Yksi kommentti artikkelissa “Tyytyväinen, tyytyväisempi, tyytyväisin”