Joustavaa tetristä
Teksti Elisa Patokoski
Kuvitus Helmi Hakuri
Viimeistään yliopistossa kalenterin käyttö tulee opiskelijalle hyödylliseksi ja tutuksi. Ilman opintosuunnitelman tekemistä, luento- ja tenttiaikojen sekä omatoimisen opiskelun aikatauluttamista tavoitteet eivät toteudu; opintojen ohessa on hyvä osata aikatauluttaa, mutta turhan tiukka ei kannata olla.
Teknologisten, ajanhallintaa auttavien ja ohjaavien sovellusten, kuten Tuudo, Google-kalenteri tai puhelimen kalenteri lisäksi opiskelijat käyttävät yhä edelleen perinteistä, paperista kalenteria. Monesta aikataulujen sumpliminen on selkeämpää, kun menoja saa jäsennellä suoraan paperille.
”Aikataulun suunnitteluun menee toki aikaa, mutta se helpottaa arkea ja muodostuu rutiiniksi”, kuvailee politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelija Jenna Nylund.
Kalenteri koetaan usein paitsi konkreettisena, käsin kosketeltavana elementtinä, myös visuaalisena ennakkokatsauksena ja muistin virkistäjänä. Nylund kertoo käyttävänsä värikoodausta nähdäkseen helposti, mitä tuleva viikko sisältää.
“En välttämättä spesifisti muista tekstiä, mutta muistan värit.” Jokaisella aihepiirillä on oma väri: askareet keltaisella, koulu sinisellä, hyvinvointi pinkillä.
Ajanhallinnan tärkeys korostuu erityisesti niillä opiskelijoilla, joilla on opiskelun lisäksi muitakin velvollisuuksia.
”Näen aikatauluttamisen kiehtovana Tetriksen kaltaisena pelinä, jota seuraa hyvä fiilis siitä, että aikataulu näyttää toimivan”, kertoo Sanna Kekki, joka yhdistää opiskelun, pikkulapsiarjen ja työn.
”Näen aikatauluttamisen kiehtovana Tetriksen kaltaisena pelinä, jota seuraa hyvä fiilis siitä, että aikataulu näyttää toimivan” – Sanna Kekki
“Palapeli valmistuu, ja pelirata toimii.”
Opiskelijat painottavat vapaa-ajan sekä aikataulun joustavuuden tärkeyttä. Vapaa-aika tasapainottaa opiskelun täyteistä arkea ja auttaa jaksamaan. On myös huomattavasti helpompaa saada kaikki tarvittavat työt tehdyksi, kun aikataulut eivät ole millintarkkoja.
”Opiskelu ei aina suju tasaiseen tahtiin, toisina päivinä saa enemmän aikaan kuin toisina”, kuvailee mediakasvatusta opiskeleva Heidi Isotalo. Myös jousto yliopiston taholta auttaa aikatauluttamisessa. Jos opinnoissa vaikkapa ilmaantuu päällekkäisyyksiä, on mahdollista sopia suorittamisesta niin, että ne mahtuvat omaan kalenteriin.
Deadlinet luovat tekemiselle pakottavat kehykset, joiden sisälle palikat on saatava mahtumaan. Koronapandemia on lisännyt etäopiskelua, jossa itsensä johtaminen korostuu, kun aikataulua eivät ohjaa ja rytmitä sovitut menot. Tämä voi tuottaa ongelmia tehtävien kasaantuessa, jos opiskelija ei ole varannut kalenteriinsa aikaa ja pitänyt siitä kiinni. Toisaalta etäily jättää vapauden suorittaa opintoja muista tekijöistä riippumatta.
”Etäily helpottaa aikataulutusta, sillä luentoja voi katsoa milloin vain jäkitallenteena”, summaa politiikkatieteitä ja sosiologiaa opiskeleva Pekka Nikumatti.
Aikatauluttamista oppii opiskelun edetessä ja muusta elämästä, ja eri lähteistä saatuja vinkkejä hyödynnetään kaikilla elämänalueilla. Ajanhallintaa sivutaan ja käsitellään usein kurssien aikana ja etenkin alussa, kun tulevaa työmäärää kuvataan. Kasvatustieteiden opiskelija Sanna Kekki kertoo ajanhallintaa painotetun tuleville opettajille muun muassa Retkeily ja seikkailu koulussa -kurssilla, koska itse työssä nopea toiminta tulee korostumaan. Yleisiä virheitä kalenteroinnissa ovat liian tiukka aikataulu tai vapaa-ajan puute, jotka yleensä kostautuvat.
”Jos en pääse harrastamaan liikuntaa tasaisin väliajoin, en saa opiskeluakaan sujumaan”, toteaa Pekka Nikumatti.