Kysymys sukupuolentutkimuksesta

Teksti Lotta lautala ja Inka komonen
Kuvitus Maiju Kettunen

Huhtikuun alussa päättyi yhteistoimintaneuvottelut Lapin yliopistossa. Samalla päättyi sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtorin tehtävät. Sukupuolentutkimuksesta on muotoutunut ajan saatossa laaja-alainen, poikkitieteellinen sivuaine, jolla on merkittävä rooli alueellista tasa-arvoa koskevassa keskustelussa. Nyt oppiaineen tulevaisuus näyttäytyy kysymysmerkkinä.   

Lapin yliopisto, elokuu 2004. Sukupuolentutkimuksen yksikkö sekä professuuri perustetaan pitkään jatkuneen työn tuloksena. Taustalla on vaikuttanut pieni ryhmä, joka on aktiivisesti sisällyttänyt opetukseen ja tutkimukseen asioita sukupuolentutkimuksen piiristä. Samaan aikaan opiskelijat vaativat yksikön perustamista. 

“Silloin suunnitelmat muuttuivat konkretiaksi ja kollektiivinen innostus ohjasi yhteisiä tavoitteita”, kertoo sukupuolentutkimuksen professorina Lapin yliopistossa toimiva Päivi Naskali. Välimatka tähän päivään tuntuu pitkältä.  

Elämme tilanteessa, jossa kukaan ei taida olla täysin varma siitä, missä tällä hetkellä mennään. Yliopiston sivuilla kerrotaan, että sukupuolentutkimusta voi opiskella aina sivuaineopinnoista maisteri- sekä tohtoriopintoihin asti. Tosiasiassa varmaa on vain epävarmuus, joka kuuluu Naskalin äänestä.  

Perusopinnot järjestetään syksyllä, mutta avoinna on vielä esimerkiksi sivuaineopintojen sekä suositun Gender Studies -opintokokonaisuuden laajuus tulevaisuudessa. Asiasta tullaan  tekemään päätöksiä syksyn aikana tiedekuntaneuvostossa. 

Sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtorin tehtävä on lakkautettu keväällä yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä. Tulevaisuus saa eläkeikää lähestyvän Naskalin hiljaiseksi. Huoli sukupuolentutkimuksen asemasta Lapin yliopistossa on herättänyt myös valtakunnallista keskustelua.  

Yli 800 ihmistä on allekirjoittanut nettiadressin, jossa vedotaan Lapin yliopiston johtoon. Asian puolesta tukensa ovat osoittaneet myös Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE sekä sukupuolentutkimuksen valtakunnallinen verkosto Hilma. Vetoomuksissa irtisanomisen on nähty heikentävän sekä valtakunnallista, että kansainvälistä tutkimusyhteisöä. Kaikkialla kuitenkin todetaan, että suurin häviäjä on Lapin yliopisto itse.  

Kippis tehokkuudelle ja tuloksellisuudelle  

Yliopistot ympäri Suomea ovat tasapainottaneet ja “tervehdyttäneet” toimintaansa heikentyneessä taloustilanteessa. Lapin yliopiston yt-neuvotteluiden tavoitteena oli 2,4 miljoonan vuosittainen säästö. Rahoitukseen liittyvän murroksen myötä tuloksellisuudesta on tullut trendi puhuttaessa lähes mistä tahansa yliopistoon liittyvästä.  

Kesäkuussa yt-neuvottelujen päättymisestä uutisoitiin myös tehokkuuden säestämänä, kun vähennyksiä perusteltiin hallinnon rakenneuudistuksella ja tulosyksiköiden perustehtävillä.  

Kuulostaa siltä, että tuloksellisuudesta itsestään on tullut päämäärä samalla, kun onnistumista mitataan tutkintojen ja julkaisujen määrässä. 

Muutoksen yliopistojen toimintaympäristössä on havainnut myös pitkään yliopistossa toiminut Naskali. 

“Siihen on menty, että numerot määrittävät, ja sivuaineet, jotka eivät suoraan palvele talouselämää ovat yhä heikommassa asemassa”, hän sanoo.  

Mielikuvissa yliopisto on yhteisö, jossa ajankohtaisia ilmiöitä tarkastellaan kriittisesti ja käydään dialogia eri alojen kesken, ihmetellen ja yhdessä oivaltaen. Yhteisö, jossa luodaan ymmärrystä yhteiskunnasta ja siitä mihin suuntaan kuljemme. 

Mielikuvissa yliopisto on yhteisö, jossa ajankohtaisia ilmiöitä tarkastellaan kriittisesti ja käydään dialogia eri alojen kesken, ihmetellen ja yhdessä oivaltaen. Yhteisö, jossa luodaan ymmärrystä yhteiskunnasta ja siitä mihin suuntaan kuljemme.

Tämänhetkinen kehitys loittonee näistä kuvitelmista. Opetuksen ja oppiaineiden kirjon kaventaminen talouden termeihin ja vaihtoehdottomuuteen vedoten häivyttää näkyvistä tosiasian, että kyse on valinnoista. 

Taloudellinen hyötyajattelu ajaa lujaa alas sitä, mitä sivuaineet monelle merkitsevät: tiedonjanon ruokkimista puhtaasta uteliaisuudesta sekä oman ajattelun laajentamista erilaisista näkökulmista, poikkitieteellisesti keskustellen.  

Sukupuolentutkimus Lapin yliopistossa 

Sukupuolentutkimuksesta on viimeisen 15 vuoden aikana muovautunut merkittävä sivuaine, jota läpileikkaa vahva monitieteisyys. Tuntuu, että toisinaan on epäselvää, mistä oppiaineessa on todellisuudessa kysymys. Esimerkiksi kasvatustieteen opinnoissa moni pohtii, miksi tällaista opetetaan. Kurssin jälkeen opiskelijat ovat tulleet kertomaan Naskalille oivaltaneensa, miksi näistä asioista puhutaan. 

“On hienoa, että avoimesti myönnetään, että on ennakkoluuloja. Sitten otetaan vastaan uutta tietoa ja lähdetään kommunikoimaan. Kaikkien yliopisto-opintojen perusideahan on, että uskaltaa kyseenalaistaa sen oman aikaisemman ajattelunsa”, Naskali pohtii. 

Lapin yliopisto on myös saanut valtakunnallista kiitosta työstään sukupuolentutkimuksen edistämisestä osana opettajankoulutusta. Kasvatusalalla esimerkiksi sukupuolen moninaisuuden huomioiminen opetuksessa on yksi ajankohtaisimpia teemoja. 

Lyhyessä ajassa on menty eteenpäin ja tässä Lapin yliopisto on Naskalin mukaan ollut edelläkävijä. 

“Opetus- ja kulttuuriministeriössä näihin asioihin on havahduttu uudella tavalla. On vahva näkemys siitä, että opettaja ei oikeastaan voi toimia koulussa ilman tietoa esimerkiksi sukupuolen ja seksuaalisuuden monimuotoisuudesta”, hän sanoo.  

Tästä huolimatta Lapin yliopisto on edelleen ainoa yliopisto Suomessa, jossa osana tutkintoa on aiheeseen keskittynyt oma kurssi. 

Syvällisiä aiheita on hankala tiivistää yhden kurssin aikana ja tämän tiedostaa myös Naskali. Hän toteaa, ettei kenestäkään kurssin aikana tule asiantuntijaa. Tavoitteena on sen sijaan, että opiskelijat olisivat kertaalleen miettineet asiat läpi, eikä kenenkään tarvitsisi hämmentyä esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi ei koe kuuluvansa oletettuun sukupuoleensa.  

Vastoin yleistä uskomusta, sukupuolentutkimus ei keskity pelkästään sukupuoleen, vaan tarkastelun kohteena ovat myös muun muassa seksuaalisuus, rotu, luokka, kansallisuus, etninen tausta, ruumiin koko, uskonto, kieli ja vammaisuus.  

Julkisessa keskustelussa sukupuolentutkimuksesta piirtyy kuitenkin edelleen varsin kapea kuva, joka värittyy ideologisuuden ja epätieteellisyyden kritiikillä. Naskali pitää tätä erikoisena, sillä sukupuolentutkimuksen vahvuus on ollut juuri teorioissa, joita voi soveltaa hyvin erilaisista näkökulmista eri tieteenaloilla:  

“Oppiaine on mennyt kovaa vauhtia teoreettisesti eteenpäin, ja tänä päivänä esimerkiksi luonnontieteet hyödyntävät yhä enemmissä määrin feminististä teoriaa. Esimerkiksi fyysikko Karen Barad on kehittänyt materiaalista feminismiä, jonka alla on kehitetty paljon teoreettisia käsitteitä ja tutkimusmenetelmiä. Tällä hetkellä puhutaan paljon poikkitieteellisyydestä ja sukupuolentutkimus on ollut  tieteenalana sellainen koko historiansa ajan.”  

Vastuullinen arktinen korkeakouluyhteisö? 

Lapin yliopisto on arktisena tieteen keskuksena tärkeässä asemassa antamassa ääntä Lapin luonnolle ja ihmisille, pohjoiselle tieteelle ja taiteelle. Sukupuolentutkimuksella on ollut tässä tehtävässä merkittävä rooli. 

“Sukupuolentutkimuksella on ehdottomasti merkitystä koko arktisen alueen tutkimuksessa. Sitä on hyödynnetty alueen elinkeinoelämän ja toimintojen tarkastelussa. Esimerkiksi pohdittaessa Lappia poismuuttoalueena, voidaan kysyä, ketkä lähtevät ja ketkä jäävät ja mitä se merkitsee yhteisön elinvoimaisuudelle? Feminististä teoriaa on hyödynnetty myös laajasti alkuperäiskansatutkimuksessa”, pohtii Naskali.  

Lapin korkeakoulukonsernin strategia 2030 visioi luovasta edelläkävijyydestä ja vastuullisesta arktisesta korkeakouluyhteisöstä. Strategisten painopisteiden alla puhutaan muun muassa tulevaisuuden palveluista, tasa-arvoisesta koulutuksesta sekä arktisen ympäristön sosiaalisesta ja kulttuurisesta muutoksesta.  

Strategiaa pohdittaessa tullaan samanaikaisesti vastanneeksi kysymykseen “mitä me haluamme olla”? Ajan hengessä mielikuvia ideoidaan työpajoissa ja tulevaisuutta visioidaan samalla kun mietitään omaa ainutlaatuisuutta arktisena tieteen keskuksena.  

Usein keskustelusta unohtuu, että profiilia luodaan koulutustarjonnalla ja sen painoalueilla. Sukupuolentutkimuksen heikentäminen on herättänyt keskustelua siitä, millainen on Lapin yliopiston “minäkuva”. Sukupuolentutkimusta puoltavan adressin kommenteissa aihetta ihmetellään seuraavasti:  

“Sukupuolentutkimus on tärkeä osa Lapin yliopiston monitieteistä arktisen tutkimuksen profiilia...” 

“Sen (sukupuolentutkimuksen) kaventaminen ajassa, jossa yliopiston tutkimuksellinen profiloituminen on keskeistä, vie kyseenalaiseen suuntaan.”  

“... asettaa kyseenalaiseksi yliopiston sitoutumisen omiin arvoihinsa ja strategiaansa.” 

Kritiikissä korostuu erityisesti sukupuolentutkimuksen merkitys paikallisesti, tässä ajassa.  

Maailma kääntää suuntaa 

Puola ja Turkki ovat aikeissa vetäytyä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta Istanbulin sopimuksesta perustellen päätöstä sopimuksen sisältämillä ”ideologisilla elementeillä”. YK:n tasa-arvojärjestön raportti kertoo perheväkivallan lisääntyneen useassa maassa koronapandemian aikana. Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti kehitysmaissa asuvia tyttöjä. Seta ry raportoi Suomen olevan ainoa Pohjoismaa, joka vaati sukupuoltaan korjaavalta sterilisaatiota. Black lives matter -protestit ovat nostaneet mustiin kohdistuvan syrjinnän esiin ympäri maailmaa. Euroopan perusoikeusviraston kyselyn mukaan 63 prosenttia vastanneista afrikkalaistaustaisista maahanmuuttajista on kokenut rasistista häirintää viimeisen vuoden aikana Suomessa.  

Ajankohtainen uutisvirta kylmää. Uutiset kytkeytyvät tiukasti ihmiskunnan ydinkysymyksiin; kysymyksiin sukupuolesta, seksuaalisuudesta, luokasta ja rodusta. Kysymyksiin vallasta ja hierarkioista,.Teemoihin, joissa tutkimusyhteisön on oltava jatkuvasti hereillä. Tasa-arvo ei näytäkään kulkevan positiivisena janana kohti huippua ja vakiintuvan sinne, vaan se aaltoilee edestakaisin. 

“Aikanaan ajattelin, että tasa-arvo on ikään kuin vanhentunut käsite ja että olisimme valmiita siirtymään muihin kysymyksiin. Tämä maailman muutos on kuitenkin päässyt säikäyttämään, kun liikettä tapahtuu myös toiseen suuntaan ihan Euroopankin tasolla. Myös Suomessa on voimia, jotka pyrkivät aktiivisesti palauttamaan tällaista hyvin perinteistä biologista ymmärrystä sukupuolesta ja kieltävät sukupuolittuneet merkitykset sekä niihin liittyvän vallankäytön niin rakenteiden kuin yksilönkin tasolla yhteiskunnassa”, Naskali sanoo. 

Tasa-arvokysymykset ovat olleet vahvasti pinnalla viime aikoina Suomen poliittisessa keskustelussa. Sanna Marinin hallitus on linjannut intersektionaalisen feminismin uuden tasa-arvo-ohjelman kantavaksi teemaksi. Käsite on herättänyt paljon epäluuloja. Intersektionaalisen feminismin lähtökohtana on tunnistaa eri syrjinnän muodot, omat etuoikeudet ja rakenteellinen eriarvoisuus. Ihmisen yhteiskunnalliseen asemaan vaikuttavat monet eri taustatekijät, ei pelkästään sukupuoli, ja useampi tekijä voi kasaantua samalle ihmiselle.  

Yhdenvertaisuuskysymykset ovat vahvasti läsnä myös tämän päivän työelämässä: 

“Tästä on tullut nyt hyvin ajankohtaista. Kaikki työelämä on niin kansainvälistynyt, että on aika vaikea tänä päivänä toimia työmarkkinoilla tuntematta näitä kysymyksiä. Oikeastaan kaikilla aloilla tarvitaan ymmärrystä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Erityisesti sosiaali- ja kasvatusalalla, mutta samalla lailla näistä teemoista on tullut välttämättömiä myös yritysmaailmassa”, Naskali sanoo. 

Sukupuolentutkimuksen tulevaisuus 

Sukupuolentutkimuksen kohtalo on ajankohtainen kysymys tiedemaailmassa. Unkarin hallitus on kieltänyt sukupuolentutkimuksen opetuksen yliopistoissa vedoten tutkimuksen turhuuteen, ideologisuuteen ja taloudelliseen kannattamattomuuteen. Pääministeri Orbánin linjan mukaan tarpeettomaan tutkimukseen suunnatut varat tulisi käyttää Unkarin taloutta palveleviin aloihin. Myös Romania on kieltämässä oppiaineen opetuksen. Heijasteleeko Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen leikkaustoimet yleistä asenneilmapiirin muutosta Suomessa tai Euroopassa?  

Sukupuolentutkimuksen kohtalo on ajankohtainen kysymys tiedemaailmassa. Unkarin hallitus on kieltänyt sukupuolentutkimuksen opetuksen yliopistoissa vedoten tutkimuksen turhuuteen, ideologisuuteen ja taloudelliseen kannattamattomuuteen.

“Henkilöt, jotka siitä päättivät eivät varmaankaan nähneet siinä sellaista yhteyttä lainkaan. Mutta jos katsoo kauempaa… Ovatko nämä muutokset ikään kuin osa samaa hienovaraista liikehdintää, jolle olemme osin sokeita? Yleensä ihmiset, jotka elävät jossakin ajassa eivät tietenkään näe sitä omaa aikaansa kovin selvästi, mitä siinä on tapahtumassa”, pohtii Naskali.  

Lapin yliopisto on luvannut, että sukupuolentutkimus jatkuu tavalla tai toisella. Toinen asia on se, millä tavoin lupaus lunastetaan.