Eikö mikään ole enää omaa?

Teksti ja kuvat Janne-Matti Lamminen

Ensin menivät polkupyörät, Airbnb vei asunnot, nyt on tullut autojen vuoro. Tänä talvena Das toi yhteistyössä Planbilin kanssa opiskelijoiden käyttöön kolme yhteiskäyttöautoa. Lapin ylioppilaslehti päätti ottaa selvää, mistä alustatalouden uusimmassa ilmiössä on kyse.

Kimppa-auto, kolhoosiauto, viralliselta nimeltään myös yhteiskäyttöauto, on joskus yhteisesti omistettu ja aina yhteisesti käytetty auto. Yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat harrastaneet autojen jakamista, nyt yhteiskäyttöautoista ovat kiinnostuneet myös taloyhtiöt, yritykset – ja Das. Asiaa avaa auton ratista Planbilin toimitusjohtaja Arttu Annola, joka kertoo että korona on lisännyt autojen kysyntää. Perinteiseen vuokra-autoon verrattuna yhteiskäyttöautot ovat helposti saatavilla sijaintinsa ja ympärivuorokautisen varauksen ansiosta. Kaupunkikanavan haastattelussa hän kutsuuk yhtiötä “Autojen Airbnb:ksi”.

Kimppa-auto, kolhoosiauto, viralliselta nimeltään myös yhteiskäyttöauto, on joskus yhteisesti omistettu ja aina yhteisesti käytetty auto.

Rovaniemellä pilottikokeilu alkoi marraskuun 2020, ja se kestää puoli vuotta. Sen jälkeen nähdään jatkuuko palvelu. Autot sijaitsevat Ylikorvantiellä, Kuntotiellä ja Ratakadulla ja niitä saavat vuokrata opiskelijoiden lisäksi muutkin kansalaiset. Vuokraus toimii näin: Aluksi nettisovellukseen pitää lähettää kuva omasta ajokortistaan (jonka hyväksymistä toimitus joutui odottamaan muutaman päivän), samalla luottorekisteri tarkistetaan. Varatessa tarvitsee valita vain itselle sopiva aika, maksaa ja sitten henkilöauton saakin jo käyttöönsä. Auton ovet avautuvat tekstiviestillä. Ajon jälkeen auto pitää tankata ja palauttaa ottopaikkaan. Kuulostaa helpolta.

Satoja euroja ja kilometrejä

Entä rahat? Emme ole Kuluttaja-lehti, mutta vilkaisemme. Opiskelijoilla ei perinteisesti ole ollut varaa omaan autoon. Tähän ovat vaikuttaneet kustannukset, jotka ovat keskivertoautoilla noin 200–500 euroa kuukaudessa. Yhteiskäyttöauto maksaa seitsemän euroa tunnilta, kuitenkin tuntihinta laskee mitä pidemmäksi aikaa auton varaa, viikko on 219 euroa. Autot ovat vakuutettu kasko-, liikenne- ja petosvakuutuksilla, ja niitä huolletaan ja siivotaan säännöllisesti. Tällöin autoilun kuluista maksettavaksi jää vain polttoaine.

Yhteiskäyttöautoista ovat kiinnostuneet erityisesti kaupungit: päästövähennysten lisäksi kiinnostusta herättää parkkipaikkojen vähentäminen ja ruuhkien pienentäminen.

Rovaniemi ei ole erityisen tunnettu ruuhkistaan, eikä pitkien välimatkojen Lappi ole muutenkaan yhteiskäyttöautoilun käsikirjasta. Planbilin datasta kuitenkin selviää, että autoilla on ehditty vierailemaan niin Oulussa, Levillä kuin Ylläkselläkin. (Ei Haaparantaa. nuuskaus kriisissä?) Varausten pituudet ovat liikkuneet puolesta tunnista kymmeneen päivään.

Vaikeinta on aloittaa

Yhteiskäyttöautojen historia ei ole ruusuinen. Suomessa autoja on kokeiltu niin Keskon kuin Osuuspankin toimesta. Keskon nettisivulla ilmestyy vain vanha virheviesti. Yle taas uutisoi vuoden 2020 alussa, kuinka OP:n kolme vuotta pystyssä ollut palvelu lakkautettiin. Pääkaupunkiseudulla toimineessa kokeilussa oli mukana jopa 30 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Lopettamisen syystä ollaan vaitonaisia. Pieniä onnistumisia on silti myös näkyvissä. Vuonna 2014 aloittanut Ekorent vuokrasi sähköisiä yhteiskäyttöautoja käytettäväksi ympäri maata, myös Rovaniemelle rakennetuissa uusissa taloyhtiöissä. Palvelu ei ehtinyt olemaan kuitenkaan kauaa pystyssä, sillä Ekorent lopetti toimintansa syyskuussa 2019. Yhtiö kertoo viimeisessä tiedotteessaan, että taloyhtiöissä jokainen auto on tuottanut voittoa. Kasvu ja volyymi eivät kuitenkaan ole olleet haetun mukaisia. Poikkeuksen tekee 24rent, joka on voitollinen autojen kylmävuokraamisessa, se toimii ympäri Suomen ja omistaa lähes 600 autoa.

Rekisteröityneitä käyttäjiä on ehtinyt tulla Rovaniemelle noin kolmesataa. Annola kertoo lisäksi, että yhdellä yhteiskäyttöautolla pystytään korvaamaan “puolenkymmentä” autoa liikenteestä. Hän uskoo tulevaan, “autokulttuurimme on muutettavissa, jos vertaa vuoden takaiseen huomattavasti enemmän on käyttöä ja kysyntää ”.

Alkaako tästä liikkumisen uusi aika? Sen päättävät autoilijat.

Juttua varten on haastateltu Planbilin toimitusjohtaja Arttu Annolan lisäksi Domus Artica -säätiön palvelupäällikkö Kati Itkosta.