Huoleton huone – Hyvinvointia taiteen keinoin

Teksti Marjaana Sivonen
Kuvat Huoleton huone -työryhmä

Etäopinnot. Kurssikertymä. Stressi. Väsymys. Ahdistus. Uni ei tule. Yksinäisyys. Huoli huomisesta. Kaikki ovet kiinni. Missään ei näe ketään eikä minnekään pääse. Seinät kaatuu päälle. Apua! En jaksa.”

Jo toista lukuvuotta jatkuneet poikkeusolot ovat koetelleet opiskelijoiden jaksamista ja yksinäinen etäpuurtaminen on väistämättä vaikuttanut opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen. Kun Lapin yliopiston Arktisen muotoiluprojektin kurssi käynnistyi syksyllä, projektiryhmä nimeltä Huoleton huone halusi tarttua tähän aiheeseen.

Samaa nimeä käyttänyt ryhmä oli ollut toiminnassa jo viime talvena ja kehitellyt silloin ajatusta yliopistorakennukseen konkreettisesti sijoitettavasta hiljaisesta tilasta, jonne opiskelijoiden olisi helppo pujahtaa päivän mittaan lepäämään ja rauhoittumaan.

Koska yliopistorakennus oli nyt koko talven vain rajoitetusti käytössä, oli tarpeen lähestyä aihetta uudesta näkökulmasta. Teimme taustatutkimusta luomalla Miro-alustalle narratiivin kuvitteellisen opiskelijan kohtaamista vaikeista tilanteista ja mietimme, miten näihin ongelmiin voisi puuttua. Sitten tapasimme korkeakoulukuraattori Paula Perttusen ja juttelimme mielenterveyskysymyksistä. Koimme, että yliopistolla on tarjota monia tukimuotoja, mutta tieto niistä on hankalasti hajallaan eikä välttämättä tavoita kaikkia. Päätimme koota kaiken saatavilla olevan tiedon yhteen esitteeseen, jota voitaisiin jatkossa jakaa kätevästi sekä printtinä että sähköisenä versiona yliopiston nettisivujen kautta.

Tiedätkö sen tunteen, kun ajatukset pyörivät päässä yhtä ja samaa kehää uudestaan ja uudestaan? Olet liian väsynyt tekemään mitään, mutta et pysty rauhoittumaankaan niin, että saisit nukuttua. Moni ryhmäläisistä oli kokenut, että kuvatun kaltaista sisäistä stressiä voi helpottaa harjoittelemalla tietoista läsnäoloa, aktivoimalla eri aisteja ja tekemällä taidetta. Erityisen paljon apua voi saada tuntoaistin aktivoimisesta, olipa kyseessä sitten taidetekstiilin solmeilu, villasukan neulominen tai sormien upottaminen saveen.

Päätimme siksi Huoleton huone -tiimissä tarjota sekä itsellemme että muille opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla taiteen tekemistä ja käsitöitä keinoina lievittää stressiä. Totesimme, että paras keino tähän olisi järjestää yhteinen taidenäyttely. Ne opiskelijat, jotka asuvat Rovaniemellä, kokoontuivat ensin pilottityöpajaan rakentamaan kierrätysmateriaaleista aistilaattoja, jotka koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi ja näyttelyn pääteokseksi. Jokainen sai käyttää juuri niitä materiaaleja ja tekniikoita, joiden koki eniten puhuttelevan itseään.

Sen jälkeen järjestimme yhteisöllisen savityöpajan, johon lähetimme avoimen sähköpostikutsun kaikille yliopiston opiskelijoille. Paja kiinnosti ilahduttavan monia. Paikan päällä jokaiselle osallistujalle annettiin pala savea, josta sai muotoilla haluamallaan tavalla omia tunteita kuvaavan veistoksen.

Aiempina vuosina on ollut helppoa unohtaa, miten tärkeää on tavata toisia opiskelijoita päivän mittaan kahvitauoilla ja muina vapaahetkinä yliopiston tiloissa. Nyt työpajamme tarjosi vastaavanlaisen tilaisuuden hengähtää ja vaihtaa kuulumisia, mikä on kaikessa yksinkertaisuudessaan juuri sitä arjen vertaistukea, mikä auttaa jaksamaan. Osallistujien täyttämän kyselylomakkeen mukaan yleisimmät pajassa koetut tunteet olivat rauhallisuus, huvi ja helpotus. Muita kommentteja olivat esimerkiksi:

”Tuli sellainen olo, että on saanut jotain aikaiseksi/valmiiksi.”

”Ihan mukavan rento hetki saven parissa. Rento aloitus päivään.”

”Oli kivaa irrottautua suorittamisen tunteesta hetkeksi, jota muut kurssit usein aiheuttavat.”

”Mukava tapa rentoutua muiden kurssien yms. paineista (plus yliopistolle ei ole päässyt käymään paljoa tänä lukuvuonna.)”

”Tuli rauhallinen ja tasapainoinen olo.”

”Savipaja auttoi pysähtymään ja hyväksymään oman olotilan.”

”Auttoi, kiva että sai hetken vain intensiivisesti keskittyä yhteen juttuun ilman keskeytyksiä.”

Kaikki kyselyyn vastanneet olivat myös valmiita osallistumaan vastaavaan pajaan toistekin. Nämä tulokset tukevat ajatusta siitä, että jonkin materiaalin työstäminen käsityönä on terapeuttista, ja että yhteisöllisille työpajahetkille voisi olla jatkossakin tarvetta.

Projektin huippuhetki oli, kun tiimimme rakensi Huoleton huone -näyttelyn Galleria Kopioon, ja saimme nähdä, miten talven mittaan Teams-yhteyden äärellä visioidut ajatukset kiteytyivät konkreettiseen muotoon. Aistitaulun ja savityöpajassa syntyneiden teosten lisäksi esillä oli myös ryhmäläisten henkilökohtaisia töitä. Jos et päässyt paikalle, voit edelleen tutustua näyttelyyn virtuaalisesti Instagramissa @huoletonhuone2021.

Näyttelykävijät saivat halutessaan vastata pieneen kyselyyn, jossa kartoitettiin näyttelyn herättämiä tunteita. Sen perusteella vierailijat kokivat erityisesti mielenkiintoa, esteettisyyden arvostusta, rauhallisuutta ja ihailua.

Meille tiimiläisille kulunut talvi tarjosi hyvän tilaisuuden opetella projektinhallintaa ja yhteistyön tekemistä sekä kasvokkain että etänä. Saimme hyödyntää olemassa olevia taitoja ja oppia uutta. Kuten Aistitauluun kootut neliöt, mekin olimme jokainen tärkeänä palasena suuremmassa kokonaisuudessa. Ensi vuonna työ jatkuu seuraavan kurssin ja uusien opiskelijoiden voimin. Tervetuloa mukaan!