Edustajistovaalit: Joka kolmatta kiinnosti

Teksti Inka Komonen ja Lotta Lautala
Kuva Sampsa Hannonen

Marraskuun alussa käydyt edustajistovaalit eivät tälläkään kertaa herättäneet sen suurempaa vaalihuumaa.

Muutamia julisteita oli kiinnitetty sinne tänne, ja vaalien alla oleviin tapahtumiin osallistui saman verran opiskelijoita kuin perjantai-iltapäivän luennoille. 

Suurin osa vaaleihin liittyvästä keskustelusta käytiin sosiaalisessa mediassa. Myös LYY:n toimesta järjestettiin ylioppilaskunnan historian ensimmäinen somepaneeli. 

Vaatimattomasta huumasta huolimatta äänestysprosentti nousi hieman vuodesta 2019 ja oli parempi kuin valtakunnallinen keskiarvo. 

Minne hävisivät listat ja ehdokkaat?

Ennen vaaleja keskustelua herätti listojen sekä ehdokasmäärien merkittävä lasku. Ehdolle asettui 76 opiskelijaa, kuudelta eri listalta, kun edellisissä vaaleissa ehdokkaita oli 104 ja listoja 11.

“Asiaa selittää suurelta osin korona. Voimme kuitenkin olla iloisia siitä, että äänestysprosentti nousi, vaikka ehdokkaita oli vähemmän ja äänestäjiä enemmän. Nousu oli hyvin maltillista, mutta pelkäsimme roimaa laskua”, kommentoi keskusvaalilautakunnan sihteeri ja pääsihterin sijainen Miikka Keränen.

Tämän syksyn vaaleissa erityisesti puoluepoliittiset listat – Vasen, Rovaniemen Demariopiskelijat, F! ja Akateemiset kansallismieliset – loistivat poissaolollaan. 

“Vaikuttaisi siltä, että ainejärjestölistat ovat olleet äänestäjille tutumpia kuin poliittiset. Molemmille on kuitenkin edelleen kysyntää, sillä kaikki ehdokkaita asettaneet listat saivat ehdokkaitaan läpi.” 

Muutoksia tapahtui myös perinteisten tiedekuntalistojen joukossa, kun pois jättäytyi kasvatustieteilijöiden lista, Lastukas. 

“KTK:sta tulevien ehdokkaiden vähäisyys lienee asia, jota on syytä pohtia LYY:n tasolla laajemminkin”, Keränen toteaa.

Hyvinvointi puhututti

Edustajistovaalit käytiin vastuullisuusviikon yhteydessä, mikä näkyi ympäristöön ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvänä keskusteluna. 

Vastuullisuuspaneeliin osallistuneet ehdokkaat komppasivat toisiaan ja totesivat, että LYY:n täytyy olla suunnannäyttäjä kestävän kehityksen toimissa. Suurempien linjojen lisäksi ehdokkaat painottivat, että LYY:n tulisi tehdä vastuulliset valinnat helpoksi opiskelijoille. Yhtenä esimerkkinä esiin nousi kasvisruoan tarjonta.

Myös korona-aika näkyi vaalikeskusteluissa puheena etäopetuksesta ja sen kehittämisestä. Lähes yhtä mieltä oltiin siitä, että jokaisella opiskelijalla täytyy olla mahdollisuus lähiopetukseen, mutta sen rinnalla on tulevaisuudessa huomioitava laajemmin erilaiset opiskelumuodot.

Yksi vaalien selvästi suurimmista teemoista oli mielenterveys, joka yhdisti valittuja edustajia vaalikonevastauksissa. Kaikki olivat sitä mieltä, että yliopistoyhteisössä tulisi olla enemmän resursseja mielenterveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen. 

Taideopiskelijat aktivoituivat

Edustajiston suureksi ryhmäksi Artiklan rinnalle nousi taiteiden tiedekunnan opiskelijoiden TAO-lista, jonka paikkamäärä on kasvanut tasaisesti viimeisissä vaaleissa. Vuoden 2019 vaaleissa TAO-lista nosti paikkoja kahdesta neljään ja nyt neljästä kuuteen.

Vaalien todellinen äänihai Susan Seppälä löytyi myös TAO-listalta.

Suurin voittaja myös valtakunnallisesti oli taidealojen opiskelijat ja Taideyliopiston ylioppilaskunta, joka erottui selvästi muista ylioppilaskunnista äänestysprosentin kohotessa 47,68 prosenttiin.

Ehdolla olevista listoista ainoa, joka menetti paikkojaan oli Vihertävät. Listan paikkamäärä laski kahdesta edustajasta yhteen. Kamppailu viimeisestä edaattoripaikasta oli tiukka ja Vihertävät hävisivät sen täpärästi TAO-listalle. Keskustaopiskelijoiden Neliapila säilytti kaksi paikkaa ja samoin Kokoomus yhden paikkansa.

Enää tarvitaan konkretiaa 

Nähtäväksi jää, miten vaaliteemat ja keskustelut näkyvät kaksivuotisen edustajistokauden aikana. 

Joulukuussa toimintansa aloittava uusi edustajisto pääsee heti suurten kysymysten äärelle. Pöydällä on niin seuraavan vuoden talousarvio kuin uuden pääsihteerin valinta.