Kirja, joka ei kulu lukemalla?
Koonnut Lotta Lautala
Kahdeksan ihmistä ja kahdeksan kirjasuositusta. Ainejärjestöjen puheenjohtajat kertovat ajamattomista teoksista, joihin palaavat uudelleen.
Yuval Noah Harari: Sapiens. Ihmisen lyhyt historia. Bazar.
“Hararin teos tiivistää ihmiskunnan historian viiteensataan sivuun. Mutkia vedetään paikoin suoriksi, mutta se tarjoaa siitä huolimatta paljon ajateltavaa. Mitä jos olisi tapahtunut toisin? Miten asiat silloin olisivat tänään?
Kirja on niille, joita kiinnostaa historia, mutta ei niin paljon, että jaksaisivat kahlata kaiken. Toisaalta teos voi toimia lähtölaukauksena asioiden tarkastelemiseen myös syvemmällä tasolla.
Luen monipuolisesti erilaisia kirjoja dekkareista yhteiskunnallisiin aiheisiin. Kun haluan lukea jotain kevyempää, valitsen Anna-Leena Härkösen kolumnikokoelmat. Ne saavat minut nauramaan. Viime vuosien aikana olen myös löytänyt äänikirjojen maailmaan, mitä ilman olisin tuskin koskaan kahlannut esimerkiksi Sinuhe Egyptiläistä läpi.”
Pekka Nikumatti, politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelijoiden Kosmos Buran ry:n vara- puheenjohtaja
Haruki Murakami: Kafka rannalla. Tammi.
“Nuoruudessani rakastin John Greenin kirjoja, ja luin Kaikki viimeiset sanat uudelleen ja uudelleen.
Vuosien varrella huomaan palaavani Kafka rannalla -kirjan pariin. Murakamin teoksen voi avata mistä kohtaa tahansa, ja löytää kauniisti rakennettuja lauseita, joista saa lohtua harmaaseen päivään.
Olen haaveileva ja utelias lukija. Rakastan kirjakauppoja, ja sitä kun voi uppoutua ja tutustua uusiin kirjoihin. Luen harvoin ääni- tai e-kirjoja. En vain osaa uppoutua niihin samalla lailla.
Olen antanut itselleni luvan merkitä pokkareihin lempi lauseitani. Tämä helpottaa lohdun etsimistä kirjoista. En tosin koskaan merkkaisi mitään kovakantiseen kirjaan, ja siksi ostan välillä sekä kovakantisen kirjan, että pokkarin. Yhden merkinnöille ja toisen sitä varten, että saan sen joskus unelmakotini kirjastoon.”
Matilda Kalving, taideaineiden opiskelijoiden TAO ry:n puheenjohtaja
Oskari Saari: Aki Hintsa. Voittamisen anatomia. WSOY.
“Olen lukenut Saaren teoksen, mutta myös kuunnellut sen äänikirjana. Siinä yhdistyvät lempikirjallisuuden lajini eli elämäkerta ja self-help.
Hintsan elämä on ollut tapahtumarikasta ja täynnä oivalluksia. Joka kerta kirjaan palatessa olen löytänyt siitä jotain uutta. Erityisesti Hintsan hyvinvointimalli on tuonut uutta omiin valintoihin riippumatta elämäntilanteesta.
Viime aikoina olen saanut valtavasti inspiraatiota myös monien naisten elämäkerroista.
Lukijana olen kaikki tai ei mitään. Joko hotkaisen kirjan nopeasti tai en lue ollenkaan. Nautin siitä, kun kirjat vievät mukanaan. Luen kuitenkin valitettavan harvoin. Kynnyksenä lukemiselle on hyvän kirjan ja ajan löytäminen.”
Ilona Riihimäki, yleisen kasvatustieteen, aikuiskasvatustieteen ja mediakasvatuksen opiskelijoiden Lastu ry:n puheenjohtaja
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo. WSOY.
“Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo yllätti aikoinaan moniulotteisuudellaan ja nokkeluudellaan. Kirja ei ole ainoastaan romanttinen komedia, vaan käsittelee yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja.
Vaikka kirja on nyt jo yli 200 vuotta vanha, voisivat Austenin hahmot ja ihmissuhdekuviot olla yhtä hyvin tästä ajasta.
Kirjassa on onnellinen loppu, ja palaan siihen, kun tarvitsen piristystä.
Yliopisto on tehnyt minusta viikonloppu- ja lomalukijan. Nautin siitä, että voin lukea tuntikausia kerrallaan kirjan kannesta kanteen, mutta arjessa tällaisia hetkiä on vaikea löytää.”
Sophia Macnamara, oikeustieteen opiskelijoiden Artikla ry:n varapuheenjohtaja
Julia Thurén: Kaikki rahasta. Gummerus.
“Luin kirjan Kaikki rahasta hiljattain, mutta voisin hyvin lukea sen uudestaan. Kirja sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin, ja ajattelen, että jokaisen olisi hyvä lukea se jossain kohtaa elämää.
Sijoittaminen ja säästäminen eivät ole kaikille opiskelijoille ajankohtaisia asioita, mutta kirjasta saa vinkkejä myös yleisesti omaan taloudenhallintaan ja oppeja tulevaisuutta ajatellen.
Pidän Thurénin tavasta kirjoittaa ja myös hänen uusin teos Kaikki kuluttamisesta oli mielenkiintoinen.
Koen olevani kirjastojen suurkuluttaja. Minulta ei löydy montaakaa kirjaa hyllystä, vaan sen sijaan lainaan paljon kirjoja. Luen mieluiten paperisia kirjoja, enkä niinkään ääni- tai e-kirjoja. Eniten tykkään dekkareista, mutta luen myös paljon muutakin kirjallisuutta.”
Kiira Sihvola, matkailututkimuksen opiskelijoiden Jalot Villit ry:n varapuheenjohtaja
Risto Harisalo: Organisaatioteoriat. Tietosanoma.
“Olen palannut Harisalon kirjaan tasaisin väliajoin viime vuosina. Teos käsittelee keskeisiä organisaatioteorioita ja sitä, miten jokainen niistä on yhteyksissä toisiinsa.
Kirjasta legendaarisen tekee se, että meidät laitetaan lukemaan se ensimmäisellä kurssilla, jolloin siitä ei juuri mitään vielä ymmärrä.
Myöhemmin olen käyttänyt kirjaa lähteenä melkein jokaisella kurssilla, joten siihen tulee palattua usein.
Arjessa luen paljon opintoja varten, minkä vuoksi luen muita kirjoja enemmän lomalla. Tykkään lukea kirjoja niiden alkuperäiskielillä, mistä syystä suurin osa kirjahyllyni kirjoista on englanninkielisiä. Lukiessani haluan irrottautua todellisuudesta, ja siksi luen usein fiktiota.”
Siiri Nokkanen, hallintotieteen, johtamisen ja johtamisen psykologian opiskelijoiden Remburssi ry:n puheenjohtaja
Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt. Gummerus.
“Kuuntelin keväällä viime vuonna ilmestyneen Kolun kirjan ja olen saanut siitä paljon lohtua arkeen, jota sävyttävät kiire sekä suorittaminen. Korkeintaan vähän väsynyt onkin tarkka, mutta lohdullinen kuvaus tämän päivän burnout-kulttuurista, jonka uhrina en näe vain itseäni, vaan opiskelijat yleisemmin.
Suosittelen teosta kaikille, jotka kokevat olevansa yksin ajoittaisen uupumuksen kanssa.
En oikeastaan lue kirjoja, mutta kuuntelen niitä aina sopivassa välissä, kuten Kolunkin kirjan.
Jenni Matilainen, sosiaalityön ja kuntoutustieteiden opiskelijoiden Lyhty ry:n puheenjohtaja
Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt. Gummerus.
“Olen lukenut jo muutaman kerran Korkeintaan vähän väsynyt kirjan, vaikka se on ilmestynyt vasta hiljattain. Uskon palaavani siihen vielä monesti tulevaisuudessa.
Kolun tyyli kirjoittaa on oivaltava ja humoristinen. Pidän siitä, että kirja on konkreettinen ja tarjoaa samaistumispintaa. Meistä jokainen voi varmasti allekirjoittaa sen, että kokee toisinaan riittämättömyyden tunnetta.
Luen silloin, kun ehdin. Tykkään eniten lukea juuri ennen nukkumaanmenoa. Silloin saan myös paremmin unta.”
Elisa Hälinen, luokanopettajien ainejärjestö Lapikas ry:n puheenjohtaja