Kierrätysvinkeistä yhteisölliseen vastuullisuuteen
Teksti Milla Suutari
Kuvitus Sari Koukku
Ympäristöystävällisyyden ja vastuullisuuden huomioiminen on olennainen osa 2020-luvun organisaatioiden toimintaa. Tämä näkyy myös ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen toiminnassa, mutta millä tavoin?
Ilmastokriisi ja sen vaatimat toimenpiteet eivät ole ohitettavissa ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen työssä, sillä toiminnan vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä vaaditaan lähes jokaiselta tavoitteelliselta ihmisten yhteenliittymältä.
Tasa-arvo, ympäristöystävällisyys, kumppanuus ja hallinta ovat iskusanoja, jotka vilisevät organisaatioiden laatimissa strategioissa. Myös vastuullisuus osataan jakaa taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin lokeroihin, mutta konkreettisessa toteutuksessa on usein parantamisen varaa.
LYY ja ainejärjestöt vihreällä asialla
Lapin yliopiston ylioppilaskunnalla eli LYY:llä on keskeinen rooli yliopistoyhteisön kestävän kehityksen toiminnassa.
Esimerkiksi LYY:n organisoimalla jaostotoiminnalla on tärkeä asema ylioppilaskunnan ja opiskelijajärjestöjen toiminnassa, sillä monet toimeenpantavat asiat esivalmistellaan sen kautta.
Kullakin ainejärjestöillä on hallituksissaan ympäristövastaava, joka vastaa järjestötoiminnan ympäristöystävällisyydestä ja osallistuu ympäristöjaoston kokouksiin. Jaoston tehtävänä on lisätä opiskelijoiden ympäristötietoutta erilaisten tempausten ja tapahtumien avulla.
Syksyllä yliopistolla vietettiin LYY:n organisoimaa Vastuullisuusviikkoa. Se järjestettiin osana Suomen ylioppilaskuntien liiton Kestävyys kannattaa, kannata kestävyyttä -hanketta, jonka tavoitteena on haastaa opiskelijat pohtimaan omia kulutustottumuksiaan sekä tehdä tutuksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Viikon aikana yliopistolla nähtiin kirppistelyä, vastuullisuuspaneeli, erilaisia kuluttamista pohtivia työpajoja sekä hävikkisitsit.
Vastuullisuudesta viestiminen on toiminnan ydin
LYY:n ja ainejärjestöjen ympäristötoiminta konkretisoituu opiskelijoille usein viestinnän kautta.
Kuluneen vuoden aikana sosiaalisessa mediassa on voinut törmätä muun muassa Arjen vastuulliset valinnat -kampanjaan. Kampanja toteutettiin yhteistyössä opiskelija-asuntoja vuokraavan Domus Arctica -säätiön kanssa, ja siinä jaettiin vinkkejä esimerkiksi asumiseen liittyen.
Asuminen ja ruoantuotanto muodostavat suuren osan kuluttajien hiilijalanjäljestä. Selaillessani ainejärjestöjen sosiaalisen median tilejä, Jalot Villit vinkkaavat ”elämään pienesti”. Tunnen piston sydämessäni, sillä olen juuri muuttanut tilavaan kaksioon, vaikka asun yksin.
“Koen, että opiskelijat ovat jo valmiiksi halukkaita edesauttamaan kestävien valintojen vahvistumista ympäristössämme”, toteaa LYY:n ympäristövastaava Siiri Peuraniemi.
Yliopistoympäristössä vastuullisuudesta on kyettävä kommunikoimaan opiskelijoita kiinnostavalla tavalla. Niksipirkkamaiset vinkit arjen valintojen vastuullisuuden lisäämiseksi ovat leppoisa ja helposti lähestyttävä keino herätellä pohtimaan omia kulutustottumuksia.
“Henkilökohtainen näkemykseni vastuullisuusviestinnän vaikutuksesta on se, että kun tietoisuus vastuullisuudesta sekä sen puutteesta lisääntyy opiskelijoiden keskuudessa, myös halu vaikuttaa asioihin omassa elämässä ja yliopistoyhteisössä lisääntyy”, sanoo Peuraniemi.
Viestinnän tulisi löytää myös ne, jotka suhtautuvat ympäristöasioihin neutraalisti, varauksellisesti tai jopa kielteisesti.
Tästä syystä positiivisuuden säilyttäminen on tärkeää, vaikka ekologinen kriisi on vakava aihe, ja se vaatii tietämisen ja olemisen mullistamista.
Tutkija Donna Harawayn mukaan ympäristökeskustelu kaipaa lannistavien ja kyynisyyteen taipuvien tarinoiden rinnalle enemmän iloa ja puhetta mahdollisuuksista mahdottomuuksien sijaan. Vastuullisuuden sisällyttäminen osaksi opiskelijatapahtumia on toimiva keino lisätä opiskelijoiden ympäristötietoisuutta. Tärkeää on yhdessä tekeminen.
Organisaatiot ohjaavat ihmisten toimintaa
Yliopisto on kriittisen ajattelun pelikenttä. Aikaansa seuraavien, uteliaiden nuorten mielten uskoisi siis kaipaavan enemmän kuin vinkkejä vesihanan sulkemisesta tai valojen sammuttamisesta.
Arjen vastuulliset valinnat -kampanjassa onnistuttiin pohtimaan vaikuttamista myös ympäristötekona. Kesän kynnyksellä käsillä olivat kunnallisvaalit, jossa menestyneet ovat siirtyneet kaupungin- ja kunnanvaltuustoihin päättämään esimerkiksi kuntien hankinnoista.
Aikaansa seuraavien, uteliaiden nuorten mielten uskoisi siis kaipaavan enemmän kuin vinkkejä vesihanan sulkemisesta tai valojen sammuttamisesta.
Myös ylioppilaskunnan edustajistovaaleissa äänestäminen on ympäristöteko. Edustajisto päättää organisaation suuntaviivat, jotka konkretisoituvat yhteistyössä LYY:n ja ainejärjestöjen kanssa.
”Yksi ihminen ei voi muuttaa koko maailmaa”, argumentoi elintasostaan tinkimätön. Nykyään tätä argumenttia kuulee onneksi yhä harvemmin.
Se on muuttunut yleisesti hyväksyttävämpään muotoon, jonka mukaan yksi ihminen ei voi muuttaa koko maailmaa, mutta jokainen voi tehdä jotain. Jaetussa tilassa ja todellisuudessa elävät ihmiset vaikuttavat lähes jokaisella teollaan ja toiminnallaan suorasti tai epäsuorasti muihin yksilöihin.
Tilat voivat joko mahdollistaa tai rajoittaa yksilöiden valintoja.
Opiskelijaelämä ei tapahdu pelkästään luentosaleissa ja kirjaston lukulamppujen alla, vaan myös kampuksen ravintoloissa, opiskelijatapahtumissa sekä opiskelija-asunnoissa. Jotta opiskelija voi toteuttaa vastuullista elämäntyyliä, tulee kyseisten tilojen tarjota mahdollisuus vastuullisten valintojen tekemiseen.
Organisaatiot ohjaavat ihmisten toimintaa. Vaikka yksilöiden on tärkeää kiinnittää huomiota omiin kulutustottumuksiinsa, on organisaatioiden ensisijaisen tärkeää arvioida oman toimintansa vastuullisuutta ja toteuttaa sitä. Esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutusten arviointi on kuluttajille vaikeaa, jollei organisaatio tee niitä itse näkyviksi.
Arjen vastuulliset valinnat -kampanjassa haluttiin tuoda esiin yritysten ja järjestöjen rooli vastuullisten vaihtoehtojen tarjoamisessa. LYY ja ainejärjestöt haastettiin kertomaan oman toimintansa ympäristövastuusta.
Peuraniemi kertoo hiilineutraaliutta tavoittelevan LYY:n arvioivan hiilijalanjälkeään muun muassa hankintojen, tapahtumien ja matkustamisen osalta. Edustustilaisuuksiin matkustetaan julkisin liikennevälinein maata pitkin.
Peuraniemi lisää, että tänä vuonna LYY on toiminnassaan halunnut kiinnittää enemmän huomiota myös muihin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin, kuten sosiaaliseen vastuullisuuteen.
Tuotetilauksissa tämä näkyy vastuullisesti sertifioitujen toimittajien suosimisena. Lisäksi LYY on ilmoittautunut Fairtrade@work-työpaikaksi, jonka myötä se on sitoutunut valitsemaan hankinnoissaan mahdollisuuksien mukaan Reilun kaupan tuotteita.
Milloin Lovisasta saa vegaanista ruokaa?
Lähden hyvissä ajoin yliopistolle, jotta ehdin käydä lounaalla Lovisassa.
Samaan aikaan YLE uutisoi Helsingin kaupungin lopettavan liharuoan tarjoilemisen tilaisuuksissaan. Tästä eteenpäin kahvinjuojat saavat kuppeihinsa pelkästään kauramaitoa.
On perjantai ja yliopistolla on hiljaista.
Vilkaisu ruokalistaan ei vakuuta: tonnikalasalaattia ja kinkku-pekonipastaa.
Vaikka olen kasvisruokapainotteinen sekasyöjä, pelkkä mielikuva possua-possun-päälle-pastasta saa minut hikoilemaan. Kohdallani kyse on lähinnä makutottumuksista, enkä voi olla pohtimatta, millaisia ajatuksia päivän ruokalista mahtaa herättää vegaaneissa kanssaopiskelijoissa.
Lovisan kasvisruoka on puhuttanut opiskelijoita jo pitkään.
On hienoa, että ravintola panostaa ”lappilaiseen likiruokaan” ja raaka-aineiden kotimaisuuteen. Voiko kahvilaa kuitenkaan todella kutsua ”Meidän Lovisaksi”, jos suuri osa opiskelijoista jätetään ”me”-ryhmän ulkopuolelle ruokavalionsa takia?
Kasvisruokavaihtoehtojen lisääminen olisi helppo tapa auttaa opiskelijoita ympäristöystävällisten valintojen tekemisessä. Kasvis- ja vegaaniruokailijoiden määrän kasvaessa jatkuvasti, kyse ei ole pelkästään vastuullisen valinnan mahdollistamisesta, vaan myös asiakaspalvelun kehittämisestä.
Ravintolatoiminnan kehittämiseen vaikuttavat käytännölliset tekijät. Harvoin on kyse siitä, etteikö ravintola haluaisi toteuttaa lounastajiensa toiveita ja pienentää hiilijalanjälkeään.
Lovisan lounasruokaa ei valmisteta paikan päällä puutteellisten tilojen vuoksi, vaan se ostetaan toiselta yritykseltä. Ravintolan on myös vaikeaa arvioida oman kasvisruokansa todellista menekkiä, kun kampuksella on useampia ravintoloita.
Vastuullisuus vaatii yhteistyötä
Yksilön valinnoilla on merkitystä, mutta ilman laajempaa eri organisaatioiden kanssa tapahtuvaa yhteistyötä elämän eri osa-alueiden ekologisaatio ei ole mahdollista.
Ympäristönäkökulman tulisi ohjata kaikkea toimintaa, sillä ilman ympäristöä ei ole taloutta eikä sosiaalista. Vastuullisuuden periaatteet tulisi tehdä LYY:n ja ainejärjestöjen toiminnassa näkyviksi vuoden jokaisena viikkona.
Vastuullisuuden periaatteet tulisi tehdä LYY:n ja ainejärjestöjen toiminnassa näkyviksi vuoden jokaisena viikkona.
Yliopiston ja sen organisaatioiden on kyettävä tarkastelemaan kriittisesti yksilökeskeistä kulttuuriaan, sillä vastuullisuus on ennen kaikkea yhteisöllisyyttä. Tuhansia vuosia vanha lausahdus siitä, ettei kukaan ole saari pitää paikkansa edelleen.