Teksti Iikka Sorvali
Kuvitus Sari Koukku

 

Ainejärjestössä ja LYY:ssa ei olla tyytyväisiä siihen, miten yliopisto on toteuttanut uudistuksen sosiaalityön lisäpaikkojen avaamisesta Ouluun.

 

Lapin yliopiston sosiaalityön ja kuntoutustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Lyhty ry:n puheenjohtaja Joel Liukkosen puheessa kuuluu huoli, kun hän vastaa puhelimeen. Eletään elokuun alkupuolta, ja uudet opiskelijat aloittavat opintonsa noin viikon päästä.

”Ainejärjestömme on kohta 40-vuotias, ja sen historian suurin uudistus tapahtui yllättäen ja meiltä kysymättä. Tämä on todella ikävää”, hän harmittelee.

Liukkonen kertoo, että kuuli uudistuksesta helmikuussa, kun hänen äitinsä lähetti hänelle asiaa koskevan uutisen.

“Sitten meni aika pitkään, että saatiin yhtään mitään tarkempaa tietoa yliopistolta.”

Liukkosen mukaan Lyhdyn hallitus on erittäin tyytymätön ongelmiin yhteistyössä yliopiston kanssa.

Uudistus tarkoittaa yliopiston hanketta, jossa sosiaalityön sosiaalityön kursseja tarjotaan Rovaniemen lisäksi Oulussa. Opiskelupaikan vastaanottanut opiskelija voi esittää ensisijaisuustoiveen siitä, haluaako hän suorittaa opintonsa Rovaniemellä vai Oulussa.

Lapin yliopistossa syksyllä aloittaneesta 110 opiskelijasta 73 valitsi Oulun. Osa Oulun valinneista opiskelijoista saattaa tehdä opintonsa kokonaan tai osittain etänä jostain muusta kaupungista käsin. Lisäksi jo aiemmin aloittaneet opiskelijat voivat ilmoittautua kurssitoteutuksille Oulussa. Heidän määrästään ei kuitenkaan ole vielä tietoa.

Syyskuun alussa Oulussa johdantokurssilla aloitti 24 opiskelijaa. Tulevien kurssien osalta ei ole tiedossa, kuinka moni opiskelija tulee paikan päälle.

Sosiaalityön aloituspaikkojen lisäämisellä pyritään vastaamaan Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia vaivaavaan sosiaalityöntekijäpulaan, kertoo yhteiskuntatieteiden dekaani Merja Laitinen.

”Se tarve on todellinen. On kyse isosta kaupungista ja ihmisten perusoikeuksista saada tiettyjä palveluita. Kaupungin tasolla on ollut ihan oikea hätä”, Laitinen kuvailee.

”Ainejärjestömme on kohta 40-vuotias, ja sen historian suurin uudistus tapahtui yllättäen ja meiltä kysymättä."
-Joel liukkonen,
Lyhty ry:n puheenjohtaja

 

Suunnittelussa on ollut puutteita

Oulun opintokokonaisuuden suunnittelu aloitettiin jo keväällä 2021, kun Lapin yliopiston rehtoraatti vieraili Oulussa. Yliopiston hallituksessa tehtiin 25. elokuuta 2021 päätös hakea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä (OKM) rahoitusta sosiaalityön opiskelupaikkojen lisäämiseen. OKM:stä saatiin myöntävä rahoituspäätös joulukuussa.

Laitisen mukaan henkilökunnalla oli tiedossa suunnitelma paikkojen avaamisesta Ouluun elokuusta joulukuuhun.

Yliopiston hallituksen opiskelijajäsen Sofia Tuovisen mukaan hallituksen kokouksessa ei tullut ilmi, että opiskelijoita sijoitettaisiin jonnekin muualle kuin Rovaniemelle.

Laitinen ei muista, että opiskelijoiden edustajille olisi ilmoitettu yliopiston aikomuksesta avata paikkoja Ouluun.

”Riskinä olisi ollut, että asiassa tehtäisiin turhaa työtä ennen myönteistä päätöstä.”

Laitinen kertoo, että OKM:n lukuvuoden lopulla tulleet päätökset ovat usein aiemminkin kiristäneet aikatauluja. Hänen mukaansa Oulun opintokokonaisuuden käytännön suunnittelu aloitettiin tammikuussa lomien jälkeen ja asia julkistettiin helmikuussa.

Yhteistyössä yliopiston kanssa on ollut Lapin yliopiston ylioppilaskunnan (LYY) edunvalvonta-asiantuntija Ella Keski-Panulan mukaan puutteita senkin jälkeen, kun opiskelijoita otettiin mukaan suunnitteluun.

Esimerkiksi epävarmuus Oulussa aloittavien opiskelijoiden määrästä on ollut suuri haaste LYY:lle sekä Lyhdylle. Opiskelijaedustajille jäi uudistuksen uutisoinnista kuva, että Oulun ensisijaisuuksien määrä olisi rajattu 20–30 opiskelijaan.

 

Oulussa ei tarjolla samoja palveluita kuin Rovaniemellä

Liukkoselle Oulun ensisijaisuuden valinneiden opiskelijoiden todellinen määrä tuli yllätyksenä.

”Asia selvisi opiskelijoille sattumalta loppukeväällä yliopiston henkilökunnan kanssa järjestetyssä palaverissa.”

Hänen mukaansa tiukka aikataulu sekä uudistuksen puutteet asettavat Oulun opiskelijat Rovaniemellä opiskelevia huonompaan asemaan. Tiedotus Oulussa tarjottavista palveluista tai opiskelun käytännön toteutuksesta ei ole ollut riittävää, kertoo Liukkonen.

Laitisen mukaan Oulun yliopiston tiloja voidaan käyttää vuoden loppuun asti. Vielä ei ole tiedossa, mihin opiskelijat siirtyvät sen jälkeen.

Lapin ja Oulun yliopistojen välillä ei ole sopimusta, joka takaisi sosiaalityön opiskelijoille erityisasemaa Oulun tiloissa. Sosiaalityön opiskelijat eivät saa kulkukortteja, joten heidän tulee käyttää tiloja vain niiden aukioloaikoina. Esimerkiksi sunnuntaisin yliopiston tilat eivät ole auki.

Sosiaalityön opiskelijat voivat käyttää verkkomateriaaleja sekä kaukolainata teoksia Rovaniemeltä. Laitinen vakuuttaa Oulun ammattikorkeakoulun kirjastosta löytyvän laajasti sosiaalialan kirjallisuutta ja että Rovaniemellä on varauduttu kaukolainojen määrän kasvamiseen.

Kuraattoripalveluita Oulussa opiskeleville on tarjolla ainoastaan Rovaniemellä tai etänä.

 

Ainejärjestötoiminnan edellytykset heikolla pohjalla

Myös tuutoroinnin järjestäminen Oulussa on aiheuttanut ongelmia. LYY:ssa huomattiin keväällä tarve paikan päällä oleville tuutoreilla, joten heitä haettiin lisää. LYY:n edunvalvonta-asiantuntija Keski-Panula kertoo, että lisähaussa saatiin kolme tuutoria, joista kaksi on Oulussa.

”Koska tietoa aloittavien opiskelijoiden määrästä ei ollut, tuutoreita haettiin liian vähän”, Keski-Panula avaa tilannetta.

Tuutoroinnin lisäksi Lyhdyssä ja LYY:ssa ollaan huolissaan myös muun toiminnan toteutuksesta Oulussa.

Liukkosen mukaan ainejärjestötoimintaa ei voida järjestää ainakaan syksyn aikana. Kaikki Lyhdyn hallituksen jäsenet asuvat Rovaniemellä, eikä ainejärjestöllä ole resursseja järjestää tapahtumia kahdessa kaupungissa.

”Voisimme pyrkiä siihen, että Oulussa alkaisi omaa ainejärjestö- tai sisarjärjestötoimintaa jollain aikajänteellä, mutta tuskin tänä vuonna. Ainejärjestötoiminta on tehty mahdottomaksi tänä syksynä niin suurelle ihmismäärälle”, Liukkonen kertoo.

Myöskään LYY ei pysty järjestämään Oulussa tapahtumia tai palveluitaan. Tapahtumia ei pystytä Keski-Panulan mukaan tarjoamaan Oulussa, ja Hyvinvointipassin kumppanit ovat Rovaniemen alueella. 

LYY:n muut palvelut ovat opiskelijoiden käytössä mahdollisuuksien mukaan etänä.

 

Opiskelijat haluavat, että virheistä opitaan

Keski-Panulan mukaan on selvää, että uudistuksen suunnittelu ei ole mennyt niin kuin sen olisi pitänyt. Tämä vaikuttaa hänen mukaansa myös opiskelijoiden edunvalvontaan, sillä LYY:lla ja Lyhdyllä ei ole ollut kunnollista mahdollisuutta olla valvomassa opiskelijoiden edun toteutumista.

Myös Liukkosella on palautetta yliopistolle.

”Yliopiston olisi pitänyt olla valmis omaan uudistukseensa, kun sitä alettiin tekemään. Lyhtyyn sekä ylioppilaskuntaan olisi pitänyt olla paremmin yhteydessä ja Oulussa aloittavien opiskelijoiden määrään olisi pitänyt asettaa kiintiö.”

Dekaani Merja Laitinen, oletko huolissasi, että Oulussa opiskelevilla ei ole tarjolla samoja palveluita kuin Rovaniemellä?

“Katsotaan nyt, miten tämä rakentuu. Tiedekunta voi myös tarjota tukea, mikäli syntyy ongelmia. Onhan tiedekunta tukenut ainejärjestöjä poikkeuksellisilla avustuksilla viime keväänä.”

Laitisen mainitsemat raha-avustukset eivät kuitenkaan liity Oulun opintokokonaisuuteen, vaan niitä jaettiin kaikille yhteiskuntatieteiden ainejärjestöille. Lisätuesta Lyhdylle ei ole ollut puhetta.

Laitinen kehuu haastattelun aikana useaan otteeseen yhteistyötä opiskelijaedustajien kanssa. Hän kuitenkin toteaa myös: “Opiskelijat ja Lyhty maalailevat kauheasti kaikkia ongelmia. Asiat eivät suju, heitä ei ole kuultu ja että tämä on lähtökohtaisesti väärin suunniteltu sekä tehty.”

Hänen mielestään olisi kuitenkin tärkeää puhaltaa yhteen hiileen, jotta uusilla opiskelijoilla olisi hyvä aloittaa opintonsa.

Liukkosen puheessa korostuu sen sijaan epävarmuus tulevasta. Hänen mukaansa yliopistolla ei ymmärretä uudistuksen vaikutuksia opiskelijoihin.

”On vaikeaa ymmärtää, miten yliopisto ei ole enempää huolissaan siitä, että niin valtava määrä opiskelijoita aloittaa Oulussa ilman mitään tukirakenteita.”

 

 

Syksyn aikana LYY, Lyhty ja yliopisto ovat jatkaneet keskusteluja saman pöydän ääressä tilanteen selvittämiseksi sekä pohtineet, miten viesti kulkee tulevaisuudessa paremmin.