Uhka vai mahdollisuus?

Teksti Amanda Hekkala
Kuvat Sari Koukku

 

Vaihto-opiskelu voi olla maailmoja avaava kokemus tai puurtavaa taapertamista vieraan maan vuokra-asuntomarkkinoilla. Kolme vaihtoon lähtenyttä opiskelijaa kertoo kokemuksistaan uudessa ympäristössä.

 

Lapin yliopistosta voi lähteä vaihtoon useaan kohteeseen, joko vaihto-ohjelman tai itsenäisen suunnittelun avulla. Koti- ja kohdeyliopisto sekä erilaiset vaihto-ohjelmat tarjoavat niin taloudellista apua kuin käytännön vinkkejä.

Tätä juttua varten haastateltiin eri tiedekunnista opiskelijoita, jotka ovat olleet vaihdossa ympäri maailmaa. He kertoivat sopeutumisesta uuteen maahan ja hyppäämisestä opiskelijakulttuurista toiseen. 

Opiskelijoiden toiveena oli, että vaihdosta kerrottaisiin enemmän jo opintojen alussa, jotta sen voisi suunnitella sujuvammin ja suoritetut opinnot voisi hyväksilukea omaan tutkintoon vaivattomammin. 

“Opinnoissa tulisi olla selkeästi tilaa kansainvälistymiselle, ettei valmistuminen myöhästyisi vaihdon takia”, sanoo juttuun haastateltu kasvatustieteiden opiskelija Siiri Peuraniemi

Hän haaveili opiskelusta ulkomailla opintojensa alusta asti. Haave toteutui lopulta Linköpingissä, Ruotsissa.

 

Vaihtoprosessi alkaa usein kohteiden tarkastelulla sekä hakulomakkeen täyttämisellä SoleMove-järjestelmässä. 

Haastateltujen opiskelijoiden mukaan järjestelmä on kömpelö. Sitä ollaan kuitenkin pian päivittämässä palautteen perusteella. 

Italian Parmassa vaihdossa olleet politiikkatieteiden ja sosiologian opiskelijat Jenni Katermaa ja Taru Keikkonen kohtasivat ongelmia lomakkeiden kanssa. Opintosuunnitelman tekemistä hankaloittivat esimerkiksi sen täyttämiseen annetut risteävät ohjeet koti- ja kohdeyliopiston puolelta.

“Tuntui, etteivät Lapin yliopisto ja Parman yliopisto toimineet yhdessä”, Katermaa sanoo.

“Parmasta ei myöskään kerrottu selkeitä päivämääriä eikä ohjeita hakupapereiden lähettämiseen. Olisinkin toivonut, että joku, jolla on kokemusta olisi kertonut tarkemmin hakuprosessista”, Keikkonen komppaa.

Moni haastateltava oli täyttänyt vaadittuja hakulomakkeita yhdessä muiden hakijoiden kanssa. Vertaistuki oli helpottanut epäselvyyden ja turhautumisen keskellä sekä auttanut ymmärtämään, ettei ole ainoa, joka kokee vaikeuksia prosessin alkuvaiheessa. 

“Kysyin paljon apua Jenniltä. Jos olisin lähtenyt yksin, niin olisin kyllä ollut pulassa”, Keikkonen sanoo. 

Lapin yliopisto järjestää kaksi kertaa viikossa kyselytunnin, jossa opiskelijat voivat kysyä vaihtoon liittyviä kysymyksiä paikan päällä tai etänä. Yhteyttä voi ottaa myös muulloin, vaikkakin haastateltavat kokivat kansainvälistymispalveluiden olevan kiireisiä. Kaikki olivat kuitenkin lopulta saaneet vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin – joskin pienellä viiveellä. 

Erilaisten ohjeistusten ja vertaistuen lisäksi opiskelija saa vaihtoon apurahan, jonka suuruus riippuu kohdemaasta. 

“Vaatii opiskelijalta jonkinlaista taloudellista puskuria esimerkiksi kohdemaahan matkustamiseen. Apurahan saa yleensä ensimmäisen kuukauden jälkeen, kun kaikki paperit ovat kunnossa”, Peuraniemi mainitsee. 

Suurin osa haastatelluista opiskelijoista oli varautunut vaihtoon taloudellisesti jo pitkään ennen lähtöä tekemällä töitä ja säästämällä, jotta apurahan voisi käyttää matkustamiseen. 

“Vaihto on paljon muutakin kuin opiskelua. Tavoitteenani oli matkustaa vaihdon aikana, joten halusin ottaa apurahasta hyödyn irti näkemällä uusia paikkoja Ruotsissa ja sen lähistöllä”, Peuraniemi kertoo.

Opiskelijan taloutta tukee vaihdon aikana myös Kelan myöntämä korotettu opintotuki, johon sisältyy asumistuki. Opiskelija voi myös nostaa vaihtojaksolle opintolainan samoilla ehdoilla kuin kotimaassa suoritettaviin opintoihin.

Rahaa kuluu matkustamisen lisäksi esimerkiksi asunnon hankkimiseen. Vaihtokohteesta riippuen kohdeyliopistolta saa käytännön järjestelyihin apua, jonka kattavuus on kuitenkin maa- ja kaupunkikohtaista.

“Linköping tarjosi asuntoja paikalliselta DAS:ilta, jolla oli kiintiömäärä asuntoja vaihtareille. Sieltä otin asunnon, mutta sopimus alkoi kuukausi saapumiseni jälkeen. Tuli pieni paniikki, miten majoitus hoituu.”

Peuraniemellä kävi kuitenkin tuuri, sillä hän löysi asunnon Facebookin kautta ensimmäiseksi kuukaudeksi. 

Sen sijaan Katermaalla ja Keikkosella ei ollut yhtä hyvä onni matkassa. 

He etsivät yhteistä asuntoa vuokrasivustojen ja Facebookin kautta sekä pyysivät apua Parman yliopistolta. Etsintöjen aikana he asuivat hotelleissa ja Airbnb-asunnoissa, jotka tulivat lopulta kalliiksi. 

Asunnon etsiminen vei vieraassa ympäristössä voimavaroja henkisesti sekä taloudellisesti. Lopulta Katermaa ja Keikkonen näkivät parhaaksi vaihtoehdoksi palata Suomeen suunniteltua aiemmin.

“Oli epävarma olo talouden suhteen, koska emme tienneet etukäteen, paljonko rahaa tulee menemään hotellissa asumiseen. Lopulta siihen meni melkein vajaan kuukauden aikana kaikki rahat, jotka olimme varanneet asumiseen puolen vuoden ajalle”, Katermaa summaa.

 

Peuraniemi oli asennoitunut vaihtoon niin, että yllätyksiä tulee. 

“Kaikkea ei voi tietää etukäteen, joten ajattelin, että itse pitää selvittää tiedot esimerkiksi asuntoon ja talouteen liittyen. Jotkut asiat selvisi vähän viime tingassa tai puolivahingossa. En kuitenkaan koe, että vastuu olisi ollut yliopistolla”, Peuraniemi sanoo. 

Katermaa ja Keikkonen kokivat kohdemaan vaihtotoimiston tarjoaman avun suppeaksi ja ympäripyöreäksi. 

“Ainakin kerran viikossa Parman yliopistolta tuli päivitetty sähköposti koskien opiskelua. Tieto ei ollut yhdessä paikkaa tai yhtenäistä”, Katermaa kertoo. 

Opiskelijoiden kokemukset kohdeyliopiston tarjoamasta avusta olivat hyvin erilaisia. Ennen vaihtoa opiskelija voi kuitenkin valmistautua monin eri tavoin. Esimerkiksi entisten vaihto-opiskelijoiden kokemuksia voi lukea useiden eri ainejärjestöjen nettisivuilta.

Osa opiskelijoista oli saanut myös apua toisilta vaihtareilta saatuaan heidän yhteystietonsa Lapin yliopiston kansainvälistymispalveluista. Tätä kautta vaihtui nimenomaan hiljaista tietoa opiskelijoiden kesken.  

Haastateltujen opiskelijoiden mukaan kuitenkin suurin apu oli avoin mieli ja ennakkoluulottomuus, jotka auttoivat ymmärtämään ja omaksumaan paikallisia käytäntöjä. 

Monelle opiskelijalle vaihto-opiskelu tarjoaa ensimmäisen mahdollisuuden muuttaa ulkomaille, ja samalla se tarkoittaa pidempää yhtäjaksoista oleskelua kaukana perheestä, ystävistä ja tutuista tavoista. Opiskelijan on hyvä varautua etukäteen esimerkiksi kulttuurishokkiin. 

Takaisin Suomeen palaaminen voi aiheuttaa käänteisen kulttuurishokin, joka tarkoittaa sopeutumista kotimaan tapoihin pitkään ulkomailla vietetyn ajan jälkeen.

Kuitenkin ulkomailla vietetty aika voi auttaa ymmärtämään kulttuurien kohtaamisia ja maahanmuuttoa, mikä on arvokasta esimerkiksi kasvatustieteilijälle, summaa Peuraniemi. 

 

Juttua varten haastateltiin myös muita vaihto-opiskelijoita eri tiedekunnista. 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *