Ylioppilaskunnan jäsenmaksu nousee ensi vuonna
Teksti Iikka Sorvali
Kuvitus Suvi Korhonen
LYY:n edustajisto päätti lokakuussa nostaa ylioppilaskunnan jäsenmaksua kuudella eurolla. Korotuksella maksetaan henkilökunnan palkkojen ja hallituksen palkkioiden korotuksia.
”Ei voi olla niin, että matalat jäsenmaksut revitään hallituksen ja työntekijöiden selkänahasta”, huokaa Lapin yliopiston ylioppilaskunnan (LYY) edustajiston puheenjohtaja Pekka Nikumatti.
Hän puhuu edustajiston päätöksestä, jolla nostettiin LYY:n jäsenmaksua kuudella eurolla. Muutos astuu voimaan ensi vuoden alussa, jolloin jäsenmaksu tulee olemaan kokonaisuudessaan 59 euroa.
Kevätlukukauden jäsenmaksun jo maksaneille korotus tulee eteen ensi syksynä.
Jäsenmaksun korottamista valmisteltiin pitkään. Ajatus aloitteeseen heräsi, kun LYY haki sijaista edunvalvonta-asiantuntijalle, kertoo Nikumatti.
”Katsoin keväällä hakuilmoitusta ja ajattelin, että tässä olisi työ, johon voisin joskus itse hakea. Palkka ei kuitenkaan vastannut tehtävän vaatimuksia, ja mietin, haluaisinko valmistumisen jälkeen kuitenkaan hakea paikkaa.”
Työntekijöiden palkkoja päätettiin nostaa asteittain 20 prosenttia. Myös hallituksen jäsenten palkkioita korotetaan. Korotus on tehtävästä riippuen 100–250 euroa kuukaudessa.
Nikumatin mukaan hallituksen palkkioiden korotuksella pyritään vähentämään painetta opintojen suorittamiseen hallitustehtävien ohella. Tarkoitus on helpottaa hallituksen jäsenten kokonaistyömäärää ja siten ehkäistä uupumista.
Päätöksentekoprosessille kritiikkiä Artiklalta
Kuuden euron korotus oli kompromissiratkaisu, johon päädyttiin edustajiston taloustoimikunnassa, kertoo Anniina Simonen Artiklan edustajistoryhmästä. Toimikunta koostuu eri ryhmien edustajista, ja myös Simonen on sen jäsen.
Päätöksentekoprosessissa olisi ollut Simosen mukaan parantamisen varaa.
”Päätös palkka- ja palkkiosuunnitelmasta sitoi kädet taloudellisesti aika pitkäksi aikaa. Artiklassa oltaisiin toivottu parempaa valmisteluprosessia ennen kuin päätös tehtiin.”
Hänen mukaansa pidempi valmistelu olisi mahdollistanut erilaisten vaihtoehtojen pohtimisen, joiden pohjalta palkkojen ja palkkioiden korotusten suuruutta olisi voitu punnita.
Simonen kritisoi päätöksentekoprosessia siitä, että palkkojen ja palkkioiden korotukset hyväksyttiin ennen, kuin oli tietoa siitä, miten ne rahoitettaisiin.
Vaihtoehtoja korotusten maksamiseen olivat Simosen mukaan käytännössä kulujen karsiminen ja jäsenmaksun korotus. Säästökohteita olisivat voineet olla ylioppilaslehti tai henkilökunnan määrä.
LYY:n jäsenmaksu on edelleen alhainen
LYY joutuu etsimään säästökohteita tulevina vuosina jäsenmaksun korotuksesta huolimatta.
Taloustoimikunnan alustavien laskelmien mukaan ensi vuonna palkkojen ja palkkioiden nostosta koituu 7200 euron miinus vuosibudjettiin.
Ensi vuoden talousarvioon onkin Nikumatin mukaan tulossa leikkauksia.
”Talousarviotyöpajoissa alkaa nyt työskentely ja siellä pitää katsoa, mihin voidaan juustohöylää käyttää. Keinot pitää löytää.”
Hänen mukaansa myös uusia korotuksia saattaa olla tiedossa. Nikumatti kuitenkin korostaa, että ei aio sanella tulevaisuuden päätöksiä hänen vuodenvaihteessa loppuvan puheenjohtajapestinsä jälkeen.
LYY:n 59 euroon nouseva jäsenmaksu on alhainen verrattuna muihin saman kokoluokan ylioppilaskuntiin. Vaasassa maksu on 83 euroa, Lappeenrannassa 74 euroa ja Åbo Akademissa 64 euroa.
Hintojen nousu ja taloudellinen epävarmuus vaikeuttavat mahdollisten tulevien korotusten ennustamista. Nikumatti toivoo, että myös tulevaisuudessa ylioppilaskunnan asioita voitaisiin ratkaista empatian kautta.
”Yritin itse asettua hallituksen jäsenten ja työntekijöiden asemaan ja tulin siihen tulokseen että tämä ei ole reilua. Muutos piti saada.”