IHMISET TARVITSEVAT TOISIAAN
Päätoimittaja Åsa Niemi
Lähiaikoina politiikassa on kuohunut: oikeistopuolueet ovat nousussa ympäri Eurooppaa ja Suomessakin siirryttiin Sanna Marinin aamupaloista kokoomuksen eriarvoistaviin leikkauslistoihin sekä perussuomalaisten yhdenvertaisuuden loukkauksiin. Kaikesta huolimatta hallituspuolueiden kannattajat eivät helposta hetkahda, ainakaan Helsingin Sanomien ja Ylen mielipidemittausten mukaan.
Käsittelen jutussa Orbánista Orpoon uudenlaista Suomeen rantautunutta poliittista ilmiötä, populismia. Populismi vaarantaa koko demokratian retoriikkansa avulla, joka on kärjistävää ja valheellista. Internet on sille oivallinen alusta.
Sosiaalisessa mediassa on helppo löytää samanmielisiä ihmisiä, ja algoritmit pitävät huolta, että silmille osuu vain omien mielipiteiden mukaisia juttuja. Jenni Katermaa käsittelee tämän lehden jutussa Toreilta someen – poliittinen aktivismi algoritmien armoilla, miten sosiaalisessa mediassa on helpompi päästä osallistumaan politiikkaan, mutta tiedot voivat olla kärjistäviä tai jopa valheellisia. Hertta Huovila jatkaa Katermaan juttua pohtiessaan poliittisten meemien asemaa kolumnissaan Uutisvirrassa meemien varassa. Meemit saattavat olla harhaanjohtavia, ja niitä levitetään samanmielisten ihmisten yhteisöissä.
Algoritmien ja meemien armoilla vaarana on myös kuplautuminen. Silloin ihmiset keskustelevat sellaisessa ympäristössä, jossa kaikki ovat samanmielisiä. Mukaavahan se on, mutta ihminen tarvitsee muita ihmisiä kyseenalaistamaan omaa ajatteluaan, sillä muuten ihmisen kuva todellisuudesta voi vääristyä. Vääristynyt kuva todellisuudesta on vaarana yhteiskunnille ja demokratialle.
Ihmiset tarvitsevat keskusteluun toisia ihmisiä, jotta voi huomata kritiikkiä kestämättömiä ristiriitaisuuksia omissa ajatuksissaan ja korjata niitä.
Kasvotusten kuplautuminen ei ole samanlainen riski, sillä harvassa paikassa on vain samanmielisiä ihmisiä. Miro Sarola kertoo jutussa Kulttuuritoiminta yhdistää opiskelijoita Helsingin yliopiston raskaan musiikin seurasta. Sarolan jutusta selviää myös, mitä yhdistyksiä Lapin yliopistolla on ja miten voimme itse perustaa oman yhdistyksemme. Jutussa “Vaihtoehtoisille ihmisille ei ole tilaa olla vaihtoehtoisia” Jenna Nylund kertoo, että vaikka Lapin yliopisto ei erityisemmin tarjoa vaihtoehtoista kulttuurillista yhteisötoimintaa, niin Lapista löytyy innokkaita tekijöitä ja inspiroivia yhteisöjä.
Kulttuuri kerää paljon erilaisia ja eri lähtökohdista tulevia ihmisiä yhteen, joilla on kaikilla monenlaista tietoa. Kulttuuri innostaa ja antaa inspiraatiota sekä päästää erilaiset ihmiset keskustelemaan. Itä-Suomen yliopiston professorin Arto O. Salosen sanoja lainaten:
“Kun erilaisten ihmisten välille syntyy yhteys, voidaan saada näkymä toisenlaiseen. Voidaan päästä rakentamaan sellaista tulevaisuuden näkymää, joka on tavoittelemisen arvoinen ja realistinen.”
Tarvitsemme siis ihmisiä ja avointa keskustelua ymmärtääksemme maailmaa ja ollaksemme parhaita versioita itsestämme.