KISSAKALENTERIYHDISTYKSELLÄ EDUSTAJISTOON

Teksti Åsa Niemi
Kuva Santeri Kinnunen

Edustajistovaalit lähestyvät syksyllä, mutta mitä edustajisto tarkalleen ottaen tekee ja miksi? Keskustelimme asiasta LYY:n edustajiston tämänhetkisen puheenjohtajan kanssa.

Yliopistolla on vaikea opiskella huomaamatta ylioppilaskuntia ja niiden toimintaa. Ylioppilaskunnan olemassaolon huomaa ylioppilaskunnan jäsenmaksusta jo ennen lukuvuoden alkamista ja yliopistolla näkyvillä ovat ainakin tapahtumat. Mutta miksi ylioppilaskunnille maksetaan?

“Ylioppilaskunnan tärkein tehtävä on huolehtia opiskelijoiden edunvalvonnasta”, vielä hetken Lapin ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtajana toimiva Jesse Häyhä kertoo.

Ylioppilaskunnat huolehtivat opiskelijoiden edunvalvonnasta esimerkiksi lobbaamalla eli yrittämällä vaikuttaa päättäjiin niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.

“Vaikutamme päättäjiin yhdessä muiden ylioppilaskuntien kanssa. Käymme myös aktiivista keskustelua yliopiston kanssa ja etsimme sieltä väyliä, joiden kautta pystymme helpottamaan kaikkien elämää.”

Lapin ylioppilaskunta LYY järjestää myös tapahtumia, hyvinvointipalveluita ja -tapahtumia sekä kustantaa tämänkin lehden.

“Ylioppilaskunta on opiskelijoita varten”, Häyhä summaa.

LYY muodostuu edustajistosta, hallituksesta ja työntekijöistä. Edustajistossa on 20 edustajaa ja se valitaan vaaleilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Edustajisto on ylin päättävä elin ja se päättää esimerkiksi ylioppilaskunnan taloudesta ja muista isoista suuntaviivoista.

“Jos olemme yksimielisesti sitä mieltä, että yliopiston pihaan on rakennettava oma tivoli, niin sitten se periaatteessa tapahtuisi. Toki siinä voisi kyseenalaistaa jo hyvän hallinnon periaatteet ja muuta, mutta päätöksenä voisimme tehdä sen”, Häyhä naurahtaa.

Häyhän mukaan edustajistolla menee paljon aikaa edunvalvonnasta huolehtimiseen. Se ei ole näkyvää, vaan tapahtuu varjoissa.

“Jos ylioppilaskuntia ei olisi, niin näkymättömissä tapahtuva edunvalvonta saattaisi siirtyä ainejärjestöille. Jos ylioppilaskunta yhtäkkiä katoaisi, niin pelkään, että opiskelijoiden etuja ja oikeuksia lähdettäisiin polkemaan. Me taistelemme opiskelijoiden oikeuksien puolesta.”

Piilossa tapahtuvan edunvalvontatyön lisäksi edustajistossa kehitetään ylioppilaskuntaa.

“Tällä kaudella olemme päättäneet jatkaa ylioppilaslehteä ja teimme LYY:stä kasvipohjaisen ylioppilaskunnan. Lisäksi inhimillistimme hallituksen ja työntekijöiden palkkioita, jonka seurauksena jäsenmaksua nostettiin kuudella eurolla.”

Sinustako edustaja?

“Edustajisto on väylä, mitä kautta yliopiston ja ylioppilaskunnan ongelmiin voidaan oikeasti puuttua. Meillä kuluu paljon aikaa perustoiminnan ylläpitoon, mutta me viemme myös ylioppilaskuntaa eteenpäin. Jos on epäkohtia, niin niitä voidaan muuttaa. Jos jokin vaivaa mieltä, niin sille voidaan tehdä jotain”, Häyhä kuvailee.

Edustajistoon haetaan uudet edustajat vaaleilla tämän vuoden loppupuolella.

“Edustajistoon voi hakea kuka vain. Siellä on meitä tavallisia opiskelijoita.”

Edustajat eivät saa palkkaa, lukuun ottamatta puheenjohtajan 120 euron suuruista palkkiota, joka maksetaan 9 kertaa vuodessa.

Ehdokkaat tarvitsevat kuitenkin taakseen valitsijayhdistyksen. Yhdistyksiä on monenlaisia, esimerkiksi poliittisia, ainejärjestöjä sekä ainejärjestörajat ylittäviä, kuten tällä hetkellä toimiva YTK:n superlista. Valitsijayhdistyksiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi oman ainejärjestön kautta.

Valitsijayhdistyksen voi perustaa myös itse. Siinä pitää olla vähintään kaksi jäsentä, mutta muita vaikuttavia rajoituksia ei ole.

”Eli esimerkiksi jos olette päättäneet kaverin kanssa haluta, että jokaiselle opiskelijalle tulee jakaa ilmaiset kissakalenterit, niin ei muutakuin valitsijayhdistystä pystyyn ja asettumaan ehdolle vaaleihin, näin karrikoidusti sanoen.”