Orbánista Orpoon osa 1/2

Teksti Åsa Niemi
Kuvitus Sari Koukku

Demokratia on vaarassa. Kyse on kansainvälisestä ilmiöstä, sillä etnonationalistiset populistipuolueet ovat nousussa koko Euroopassa ja ne muuttavat demokratian pelisääntöjä. Suomi ei ole poikkeus, ja meidän täytyy toimia kansalaisina, journalisteina ja tutkijoina turvataksemme demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuus Suomessa.

“Jos se tapahtuu Unkarissa, niin kuin se on tapahtunut Puolassakin, niin voisiko se tapahtua Suomessakin? Miksei? Se on häiritsevä ajatus.”
Näin Lapin yliopiston lehtori Mika Luoma-aho kuvailee ajatuksiaan, kun kysyn, pitääkö meidän Suomessa tehdä jotain, ettemme lähde Unkarin tielle. Euroopan parlamentti sanoi vuonna 2022, että Unkaria ei voida pitää enää täytenä demokratiana. Sen yhteydessä puhutaan usein demokratian romahduksesta ja lehdistönvapauden katoamisesta. Unkarin pääministeri Viktor Orbán on saavuttanut diktaattorimaisen aseman Unkarissa Fidesz-puolueensa kanssa.
Mutta mitä Unkarissa oikeastaan tapahtui?
2000-luvun alkupuolella Orbán ei ollut vielä päässyt valtaan, ja Luoma-aho vieraili ensimmäistä kertaa politiikantutkijana Unkarissa. Hän matkusti vuosittain järjestettävään politiikantutkijoiden ECPR-konferenssiin Budapestiin. Suuri syy matkalle oli kuitenkin rautaesiripun murtumisen jälkeen Budapestiin perustettu Central European University eli CEU.
“Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen mietittiin, miten itäeurooppalaiset maat saadaan integroitua Eurooppaan ja päädyttiin perustamaan CEU. Se on aivan upea yliopisto Budapestin keskustassa. Rakastuin Budapestiin siellä”, Luoma-aho muistelee.
“Siellä oli lämmintä ja halpaa. Tuntui ihanan suomalaiselta, kun ympärillä näkyi Nokian tehtaita ja koko maa tuntui suomalaiselta. Ruoka oli hyvää ja tuntui, että täällä kaikki saavat olla, miten haluavat.”
Luoma-ahon kokema todellisuus häiriintyi, kun vuoden 2008 rahoituskriisi iski erityisen voimakkaasti Unkariin ja pian Nokian tehtaat olivatkin jo historiaa. Vuonna 2010 Orbánin Fidesz-puolue voitti kaksi kolmasosaa Unkarin parlamentin paikoista ja Orbánin hallintokausi alkoi.
“Fidesz on ehkä lähimpänä Suomen kokoomuksen oikeistosiipeä. Se on oikealla oleva konservatiivipuolue, jossa on kristinuskon mausteita, populismia sekä
ulkomaalaisvastaisuutta.”
Orbán sai heti mahdollisuuden muuttaa perustuslakia, sillä Unkarissa siihen vaaditaan Fideszin saamat kaksi kolmasosaa parlamentin paikoista.
“Orbán osasi jo aikaisin käyttää hyväkseen rikkinäistä vaalijärjestelmää. Jos jossain häntä pitää ihailla, niin hän on kova ja taitava hallintomies. Hän osaa pelin säännöt todella hyvin.”
Heti aluksi Orbán alkoi tehdä perustuslaillisia muutoksia, joiden avulla hän ja hänen puolueensa pysyisivät mahdollisimman helposti vallassa. Hän esimerkiksi muutti vaalipiirejä niin, että Fidesz saa mahdollisimman paljon ääniä.
“Hän laittoi vastustajan äänestäjät yhteen isoon vaalipiiriin ja omat moneen pieneen niin, että Fidesz saa enemmän paikkoja kuin muut.”
Orbán tunnetaan erityisestä poliittisesta manööveristään nimeltään Riikinkukontanssi.
“Kun Orbán laittaa aluilleen jonkin hänen valtaansa ylläpitävän perustuslaillisen muutoksen, hän laittaa samaan aikaan aluilleen jonkin aivan päättömän lain jostain aivan omituisesta asiasta, mitä kukaan ei voi hyväksyä. Hyvä esimerkki tästä on Unkarin tupakkalaki. Orbán sanoi, että unkarilaiset tupakoivat liikaa ja tupakat pitää siirtää pieniin kauppoihin, joissa on vaikeat aukioloajat ja keltamustat teipit ikkunoissa, eikä sisälle näe. Laki raivostutti ihmisiä jolloin media kirjoitti siitä, eikä niistä oikeista asioista, mitä samalla tehtiin.”
Orbánin valtaannousun jälkeen Luoma-aho kävi usein Budapestissä. Hän loi koronapandemiaan asti uraa kansainvälisesti, toimitti kirjoja ja sai hyviä ystäviä. Monet konferenssit olivat Unkarissa. Hän myös tutustui paljon unkarilaisiin tutkijoihin.
Vuonna 2017 Orbán sulki CEU-yliopiston. Hän päätti, että kaikkien yliopistojen Unkarissa täytyy olla unkarilaisia ja CEU oli amerikkalaisomisteinen.
“Orbánin mielestä oli liian vaarallista, että Unkarin suurin ja rikkain yliopisto on sellainen, jota hän ei voi ohjailla. Hän alkoi luomaan puheissaan kuvaa CEU:sta yliopistona, jossa koulutetaan vain anarkisteja ja terroristeja. Hän puhui pakolaistutkimuskursseista, joiden avulla halutaan pakolaisia Unkariin ja naistutkimuskursseista,
joilla halutaan homoja maahan.”
Orbán voitti eikä CEU voinut toimia enää laillisesti Unkarissa. Unkarin suurin yliopisto siirrettiin Wieniin, lukuun ottamatta yhtä demokratian tutkimuslaitosta. CEU:n rehtori Michael Ignatieff on sanonut, että CEU:n pakkosiirto todistaa, miksi tutkimuksen asema on tärkeä.
“Tiede on ollut vähän hankalassa asemassa suhteessa valtaa pitäviin jo Galileosta asti. Galileo sanoi, että aurinko on keskellä ja kaikki pyörii sen ympärillä, mikä pitääkin paikkaansa. Hän kuitenkin joutui puheistaan ongelmiin 1500-luvulla. CEU oli yhteiskuntatieteellinen ja poliittinen, ja Orbán piti sitä vihollisenaan”, Luoma-aho pohtii.
Koronapandemian jälkeen Luoma-ahon projektit ovat hidastuneet ja hänen viimeisin kerta Unkarissa oli vuonna 2019.
“Viimeisen kerran kävin Unkarissa ennen koronaa Pázmány Péterin katolisen yliopiston seminaarissa. Minulla oli lyhyt puhe ja kalvosarja, jonka otsikossa mainittiin Trump, Johnson ja Orbán. Lähetin sen yliopistolle jo etukäteen ja sain vastauksen, jossa pyydettiin ottamaan Orbán pois, ettemme turhaa kiinnittäisi huomiota.”
Unkarissa järjestettiin vaalit viimeksi vuonna 2022. Silloin Orbán hyödynsi taas omaa poliittista manööveriään, riikinkukontanssia. Hän kiinnitti ihmisten huomion muualle vaalien alla.
“Aina ennen vaaleja Orbán keksii jotain sosiaalietuuksia, joita jaetaan vaalivuonna. Vuonna 2022 Orbánin hallinto maksoi eläkeläisille yhden ylimääräisen eläkekuukauden ja vapautti alle 25-vuotiaat tuloverosta. Ääniä saadaan näin lahjomalla.”
Viime vuoden Unkarin vaaleissa koko muu puoluekenttä nousi Fidesziä vastaan. Kaikki muut puolueet yhdistyivät yhdeksi rintamaksi, mutta eivät silti voittaneet vaaleja, vaan Fidesz on edelleen hallituspuolue. Oppositiossa on nyt yleinen ajatus, että näillä pelisäännöillä he eivät voi koskaan voittaa.
“Miltä se Suomessa tuntuisi, jos esimerkiksi perussuomalaiset voittaisivat vaalit, vähän muuttaisivat sääntöjä, ja sitten ne olisivat tästä eteenpäin aina hallituksessa? Se olisi aivan kauheaa”, Luoma-aho pudistelee päätään.

Pelin säännöt ovat muuttuneet

Monille on tuttu tarina demokratian alkuaskeleista Antiikin Kreikassa. Ateenan torilla Kreikan vapaat miehet totesivat, että valta kuuluu heille kaikille ja kansa hallitsee itse itseään. Luoma-ahon mukaan nykyajan demokratiassa on osia historiasta, mutta se on saanut oman merkityksensä nykyajan kontekstissa.
“Yhtäkkiä se ei tarkoitakaan, että me kansalaiset hallitsemme itse itseämme ja tätä maata, vaan se tarkoittaa, että me kansalaiset valitsemme sellaisen porukan hallitsemaan meitä pelin kautta, jotka sitten ovat siellä parlamentissa meinä, kansana. Miten sinne parlamenttiin sitten pääsee edustamaan kansaa? Voi olla joko tehnyt uran puolueiden kautta tai ajanut rallin MM-mestaruuden tai voi olla vaikka missi. Demokratiaan on kidnapattu jotain historiasta ja määritelty se uudelleen.”
Demokratia on jatkanut muutostaan ajan mukana. Toinen maailmansota ja holokausti määrittelivät demokratiaa pitkään.
“Toinen maailmansota ja holokausti on nyt tietyllä tavalla unohtunut, eikä niitä tarvitse enää kunnioittaa sillä tavalla, kun vielä viime vuosituhannen lopussa. Silloin oli suuria pyhiä kertomuksia ja jos halusit politiikkaan, sinun piti olla niiden määrittelemillä alueilla. Et saanut kyseenalaistaa holokaustia tai olla natsi, se oli ehdotonta. Nyt ne on unohtunut riittävästi, että on kerääntynyt porukka, joka ei halua pyhittää näitä suuria kertomuksia samalla tavalla kuin ennen”.
Luoma-aho löytää jalkapallosta osuvan esimerkin kuvaamaan viime vuosien poliittista muutosta.
“Viimeisten vuosikymmenien aikana jalkapallon pelaaminen on muuttunut kokonaan. Nykyään pelataan positiointipeliä, jossa kaikilla on tietty alue ja tehtävä pelikentällä. Ensin muutamat valmentajat alkoivat pelaamaan positiointipeliä ja he voittivat aina muut. He toivat uuden tehokkaan tavan pelata ja muutkin alkoivat pelaamaan tällä uudella tavalla, koska sillä pärjäsi vanhoille joukkueille. Meillä on demokratiassa menossa samanlainen juttu. On keksitty uusi tapa pelata parlamentarismia, perustaa puolueita ja mennä vaaleihin. Se on ollut tosi tehokas. Nyt eri maiden puolueet omaksuvat tällaista pelityyliä ja saavat vaaleissa voittoja. Tämän pelityylin avaimia ovat populismi, rasismi ja etnonationalismi”, Luoma-aho summaa.

“Totuudella on vain välinearvo”

Helsingin yliopiston oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden emeritusprofessori Jukka Kekkonen ajoittaa oikeistopopulismin nousun suunnilleen Donald Trumpin kauden alkuun vuoteen 2015.
Populismilla tarkoitetaan politiikkaa, jossa kyseenalaistetaan eliittiä eli valtaapitäviä ihmisiä. Vallankäyttäjien kritisointi on välttämätöntä demokratialle, mutta populismiin kuuluu myös piirteitä, jotka voivat olla demokratian vastaisia.
“Populismissa haetaan sellaisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka keskittävät valtaa johtajille. Lisäksi pyritään nakertamaan niitä poliittisia instituutioita, jotka estävät populististen päämäärien toteutumista. Jos oikeuslaitokselta ei tule sellaisia päätöksiä, joita halutaan, niin lakkaa kunnioitus oikeuslaitosta kohtaan. Jos media kirjoittaa populisteja vastaan jollain tavalla, niin uhriudutaan ja samalla väheksytään riippumatonta mediaa. Ongelmiin haetaan myös aina syntipukkeja, joita ovat nykyään ennen kaikkea maahanmuuttajat, mutta monet muutkin.”
Oikeistopopulismi on muuttanut politiikkaa ja muutokset ovat heijastuneet myös Suomeen. Kekkonen kertoo, että Suomen hallituspolitiikkaan on tullut uusia, meille tuntemattomia elementtejä, kuten populistista retoriikkaa.
“Populistisessa retoriikassa totuudella on vain välinearvo. Retoriikassa esille nousee kaksoisviestintä, virheelliset vertaukset ja historian vääristely”, Kekkonen kuvailee.
“Suomessa perussuomalaiset edustavat oikeistopopulismia, mutta se on vahvistunut myös kokoomuksessa merkittävästi.”
Populistiselle demokratialle tyypillinen väistöliike on sanoa, ettei mikään ole muuttunut ja näin asiat ovat aina olleet. Kekkonen kuitenkin muistuttaa, että politiikassa on todella tapahtunut murros, jota ei ole vielä edes analysoitu riittävästi.
Unkarissa populistinen ajattelu on jo mennyt läpi monin osin. Syntipukkiajattelun mukaisesti ulkomaalaisista on saatu syyllisiä yhteiskunnallisiin ongelmiin, vaikka tutkimustietoa ongelmien syistä ei ole olemassa tai sitä luetaan valikoivasti. Jos oikeuslaitos hidastaa Fideszin uudistuksia, niin uudistuksilla isketään oikeuslaitokseen.
Oikeistopopulistiset puolueet ovat saaneet vaalivoittoja muuallakin Euroopassa, kuin Unkarissa, Ruotsissa ja Suomessa.

“Puola ja Turkki ovat menneet samaan suuntaan, osittain ainakin Slovakiakin, ja Bulgariassa sekä Romaniassa on myös isoja vaikeuksia. Viimeisimpänä Israel on lähtenyt oikeusvaltiota murentavaan suuntaan. Siellä korkeimman oikeuden asemaa yritetään ratkaisevasti heikentää. Muuallakin Etelä-Euroopassa on paljon puolueita, jotka ovat äärioikeistolaisia ja populistisia. Niillä kaikilla on sama agenda. Euroopan parlamentissa nämä eri maiden puolueet ruokkivat toisiaan ja ovat tavallaan kuin yhtä perhettä.”
Kekkonen kehottaa tutkimaan ja tarkkailemaan aina sitä, kenen liittolaisia eri poliittiset ryhmät ovat.
“Aikaisemmin populistit peukuttivat Turkkiakin, ainakin osa heistä, mutta sitä on vaikea peukuttaa, kun maan pääuskonto on islam. Populistit peukuttivat myös Vlamidir Putinia ja se on hyvä muistaa. Putin on myös tukenut aktiivisesti näitä Etelä-Euroopan oikeistopopulistisia ja äärioikeiston puolueita.”

“Turkkilainen sananlasku kertoo, että jos klovni muuttaa palatsiin, hän ei muutu siellä sulttaaniksi, vaan palatsi muuttuu sirkukseksi.”

– MIKA LUOMA-AHO

Orpon hallituksen yhdenvertaisuusloukkaukset

Mika Luoma-ahon mielestä Suomen tämänhetkinen hallitus on vaarallinen, sillä mikäli hallitus vielä jatkaa olemassaoloaan, niin äärioikeistoa aletaan pitämään hallituskelpoisena puolueena.
“Turkkilainen sananlasku kertoo, että jos klovni muuttaa palatsiin, hän ei muutu siellä sulttaaniksi, vaan palatsi muuttuu sirkukseksi.”
Perussuomalaiset eivät ole olleet hallituksessa sen jälkeen, kun puolue jakautui vuonna 2017. Sen jälkeisiä perussuomalaisia ei ole pidetty hallituskelpoisena puolueena ennen uusinta Petteri Orpon kokoamaa hallitusta. Jukka Kekkonen arvelee, että se johtuu kokoomuksen
hallitustavoitteista.

“Uusi hallitusohjelma on ideologinen, puhdasta vanhakantaista luokkapolitiikkaa: köyhiltä pois, rikkaille lisää.”

– JUKKA KEKKONEN

“Kokoomus haluaa ajaa läpi tietyt ideologiset muutokset, jotka heikentävät AY-liikettä. Kaikki me olemme sitä mieltä, että Suomi velkaantuu liikaa ja liian nopeasti, ja että jotain pitää tehdä, mutta vaalikampanja miltei puhtaalla velkapopulismilla ja muutamien miljardien heitoilla ei ollut tyylikäs. Uusi hallitusohjelma on ideologinen, puhdasta vanhakantaista luokkapolitiikkaa: köyhiltä pois, rikkaille lisää.”
Kekkonen kertoo, että kritisoi monista asioista myös Sanna Marinin hallitusta, mutta kiittelee sitä siitä, että se pysäytti ideologisen yksityistämisen ja uusliberalistisen politiikan etenemisen. Hän arvelee sen olevan yksi syy, miksi Marin sai niin paljon törkyä niskaansa.”
“Nyt yritetään palata Juha Sipilän, Alexander Stubbin ja Jyrki Kataisen ideologiseen politiikkaan, jossa yksityistämisen ensisijaisuus julkisen vallan asioiden hoitoon nähden on aina jotenkin kiistaton. Mielestäni näissä asioissa pitäisi olla pragmaattinen. Ei vain yksityistä eikä vain julkista, vaan pitäisi hakea tasapainoa. Demokratia perustuu aina kompromisseihin ja parhaimmillaan aitoon konsensukseen.”
Suomen hallitus on joutunut lyhyessä ajassa useaan kriisiin perussuomalaisten ministereiden rasistisen tekstien takia.
“Kaikki yhdenvertaisuuden loukkaukset ovat mielestäni pahoja oikeusvaltion kannalta. Rasismi on ääriesimerkki tästä.”
Kekkonen kaipaa keskustelua sananvapaudesta ja siitä, mitä se oikeasti tarkoittaa.
“Tiettyjen perussuomalaisten ministereiden ja Eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon edustamilla mielipiteillä ei pitäisi olla mitään asiaa keskeisiin päätöksentekoelimiin. Eduskunnassa heidän tulee tietenkin olla, kun heidät on äänestetty sinne, mutta ei eduskunnan puhemieheksi pitäisi valita henkilöä, joka avoimesti halveksii meidän perusarvojamme.”
Kekkonen muistuttaa, että meidän liberaaliin demokraattiseen oikeusvaltioomme kuuluvat ihmisoikeudet ihan ydinasiana.
“Kaikki arvot eivät ole yhtä arvokkaita. Me olemme sitoutuneet yhdenvertaisuuteen EU:n, YK:n ja Suomen perustuslaissa.”

Tämä oli kaksiosaisen jutun ensimmäinen osa. Osassa kaksi kerromme, miksi populismi on noussut, miksei politiikan uusiin huolestuttaviin piirteisiin ole puututtu aiemmin, kenen pitäisi toimia nyt ja mikä tieteen asema tässä kaikessa on?