Tekoäly ihmisen tukena

Teksti Åsa Niemi
Kuvitus Suvi Korhonen

Tekoälyt ovat muuttaneet maailmaa pysyvästi jo nyt. Niiden vastuulliseen ja eettiseen käyttämiseen tarvitaan kuitenkin osaamista, kuten digitaalista lukutaitoa ja kritiikkiä.

”Tekoäly on sähköä vastaavaa tulevaisuuden teknologiaa. Siitä tulee niin itsestäänselvyys, että emme edes huomaa sen olevan olemassa”, Gray Scott, tekoälyasiantuntija.
Tämä oli yksi tekoäly Chat GPT:n vastauksista, jonka sain, kun kysyin “Miten kannattaa aloittaa lehtijuttu, joka kertoo tekoälystä?”. Chat GPT:n antaman vastauksen jälkeen tarkistin, kuka Gray Scott on, ja onko hän oikeasti sanonut tekoälyn kertomalla tavalla. Kysyin Chat GPT:ltä, miten sitaatti menisi englanniksi, mutta se kertoikin sitaatin olevan mahdollisesti fiktiivinen.
“Valitettavasti minulla ei ole suoraa pääsyä internetiin tai ulkoisiin tietokantoihin tarkistaakseni tätä tietoa. Tietoni mukaan Gray Scottin lainaus tekoälystä voi olla fiktiivinen, ja en löydä sille suoraa lähdettä.”
Kymmenien Google-hakujen jälkeenkään en löytänyt ikinä tätä lainausta, mutta päädyin todella syvälle tekoälyn maailmaan tekno-optimistiksi nimitetyn Scottin puheiden avulla.
Tekoälyt ovat muuttaneet maailmaa. Scottin mukaan kyse on muuten evoluutiosta: kaikki, mitä me ihmisinä olemme, ja miten evoluutio on muokannut meitä, tulee näkymään tekoälyissä.
Snapchatin tekoälyn My AI:n kanssa voi käydä keskusteluja vaikka säästä tai parisuhdeongelmista, ja Chat GPT osaa vastata kysymyksiin, referoida tutkimuksia ja kirjoittaa runoja. Tekoäly osaa myös luoda graafisesti melkein kaiken, mitä käsket, paitsi ihmiskäsiä, ainakin mikäli internetin meemejä on uskominen.
Lapin yliopiston opettajat Satu-Maarit Korte ja Mari Maasilta ovat perehtyneet tekoälyyn ja antoivat yhdessä haastattelun Lapin ylioppilaslehdelle.
“Viime vuosina nopeasti kehittynyt tekoäly on älykäs digitaalinen teknologia, jolla on kyky ratkaista ongelmia, tehdä laskutoimintoja ja arvioita. Sillä on myös kyky oppia uusia asioita, tarkoituksenaan nopeuttaa ja helpottaa ihmisten elämää ja työskentelyä. Tämä digitaalinen teknologia on jo muuttanut radikaalisti ihmisten tapaa elää, oppia ja työskennellä. Tästä hyviä esimerkkejä arkielämästä ovat robotti-imurit ja -ruohonleikkurit. Siksi nyky-yhteiskunta vaatii moninaisia perustaitoja ja kriittistä ajattelua teknologian eettiseen ja mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen”, Korte ja Maasilta kertovat.
Korte kiinnostui tekoälystä jo 90-luvulla ja meinasikin aloittaa alan opinnot.

“Ostin silloin Tekoälyn ensyklopedian (Hyvönen, Karanta ja Syrjänen, 1993), joka on mielenkiintoista luettavaa tänäkin päivänä.”
Maasilta taas on tutustunut tekoälyyn viime vuosina.
“Minä opiskelin tekoälyn perusteet Helsingin yliopiston ja Minna Learnin tarjoaman MOOC-kurssin kautta, muistaakseni 2020 tai 2021. Suosittelen kurssia kaikille muillekin, samoin kuin samojen toimijoiden Tekoälyn etiikka -kurssia, jotka kuuluvat mielestäni jo yleissivistykseen.”

Vuosi sitten Chat GPT:n julkaisun myötä monien organisaatioiden piti alkaa keksimään tapoja suhtautua tekoälyyn.

Vuosi sitten Chat GPT:n julkaisun myötä monien organisaatioiden piti alkaa keksimään tapoja suhtautua tekoälyyn. Useat Ylen dokumentit kertovat siitä, miten tekoäly muuttaa työelämää, ja saksalainen Das Erste teki dokumentin siitä, miten tekoälyn tekemä tutkimus saatiin julkaistua. Tutkimuksen julkaisi epätieteellinen julkaisija, eikä tekoälyn kirjoittama tutkimus varmasti kestäisi vertaisarviointia, mutta esimerkki näyttää, miten tekoäly voi tehdä uskottavan kuuloista tutkimusta.
Kaikkien saataville tuli siis uusi palvelu, joka tekee monenlaisia asioita ihmisten puolesta.
“Tekoälyä voidaan helposti käyttää opinnoissa ja myös tutkimuksissa väärin esimerkiksi siten, että kirjoittamistehtävä annetaan tekoälylle”, Korte ja Maasilta sanovat.
Eettisesti ja vastuullisesti käytettynä tekoälystä voi kuitenkin olla myös hyötyä niin työelämässä, opinnoissa kuin tieteen tekemisessäkin.
“Oikein käytettynä, se voi esimerkiksi auttaa nopeassa tiedon etsimisessä ja sen kuvailun ilmaisemisessa eri tavoin, sekä tietojen automaattisessa ja nopeassa analysoimisessa”
Tutkijoille tekoälystä voi olla paljon hyötyä ja se voi antaa mahdollisuuksia tehdä tutkimusta nopeammin ja mahdollisesti tarkemmin.
“Tieteessä se voi auttaa erittäin suurien tietomäärien analyysissä ja löytämään tuloksista yhteyksiä tai piileviä asioita, jotka taas auttavat tutkijaa tekemään uusia havaintoja. Tekoäly voi auttaa lääketieteen, fysiikan ja kemian aloilla esimerkiksi analysoimaan molekyylien toimintaa ja kemiallisia rakenteita. Sen avulla on laskettu ja tehty ennustuksia COVID-19-viruksen ja kasvihuoneilmiön leviämisestä”, Korte ja Maasilta paljastavat.

Yliopistot ja muut korkeakoulut joutuivat muiden organisaatioiden tavoin miettimään linjauksiaan tekoälyn käyttöön viime vuonna. Lapin yliopiston tavoin Helsingin, Turun, Vaasan, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot sekä Aalto-yliopisto rohkaisevat tekoälyn käyttöön opinnoissa, mutta kaikki myös antavat opettajille mahdollisuuden rajoittaa sen käyttöä. Oulun yliopiston linjaus on vasta tulossa, mutta näillä näkymin sen linjaus on samanlainen kuin muidenkin yliopistojen.
Lapin yliopiston tekoälylinjaus löytyy Lapin yliopiston verkkosivuilta.
“Olisi ollut typerää kieltää sen hyödyntäminen, koska tulevaisuuden työelämässä taitoa tullaan tarvitsemaan. Lapin yliopiston tekoälylinjaus painottaa kriittistä ja reflektiivistä otetta tekoälyn hyödyntämisessä. Sen käyttö sallitaan, kunhan opintosuorituksen yhteydessä kuvataan, miten tekoälyä on hyödynnetty eikä sen avulla tuotettua sisältöä esitetä opiskelijan itse tuottamana.”
Maasilta ja Korte allekirjoittavat, että tekoälyä voi hyödyntää opiskelussa.
“Sitä voi hyödyntää esimerkiksi kielten oppimisessa, sillä tekoälyä käyttävät kieltenoppimissovellukset voivat antaa reaaliaikaista palautetta ja tarjota käännöstukea. Muutkin tekoälyllä varustetut oppimisalustat voivat antaa opiskelijoille palautetta ja ohjata heitä kehittymään haluamaansa suuntaan.”
Esimerkiksi Chat GPT-sovellukselle voi antaa oman tekstin ja pyytää sitä tarkistamaan sen kielioppia. Lisäksi Chat GPT:ltä voi kysyä kysymyksiä, mutta jutun alussa antamani esimerkin tavoin, tieto ei välttämättä ole totta ja se pitää tarkistaa.
Tekoälyt voivat auttaa myös tyhjän paperin pelossa ja siltä voi saada ideoita omaan kirjoittamiseen. Kysyn itse monesti Chat GPT:ltä apua esimerkiksi otsikoiden keksimiseen, mutta en ole koskaan käyttänyt suoraan Chat GPT:n antamaa otsikkoa. Vaihtoehtojen lukeminen kuitenkin voi auttaa luovan blokin ylittämiseen.
Myös opettajat voivat hyödyntää tekoälyä opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa.
“Opettaja pystyy suunnittelemaan ja muokkaamaan opetusta, jotta oppimisesta tulee mielekkäämpää ja tehokkaampaa. Oppimisessa kaikilla tasoilla tekoäly voi olla suuri tuki yksilöllistämisessä ja oppijoiden oppimateriaalien eriyttämisessä. Tekoäly myös moninaistaa oppimateriaaleja esimerkiksi virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden avulla. Vähän vanhemmat oppijat voivat hyötyä esimerkiksi chatbox:n virtuaalisesta avustuksesta etsiessään tietoa vaikkapa yliopiston tai kirjaston tietokannasta.”

“Tekoäly herättää paljon pelkoa muun muassa siitä, että koneet tulevat viemään työpaikkamme tai koneet ottavat vallan yhteiskunnassa”

-Maasilta ja Korte

Tekoälyjen käyttö vaatii kuitenkin kriittistä lukutaitoa. Korte ja Maasilta kertovat, että tekoälyn käyttöön liittyy vääristymiä ja valeinformaatiota, jotka pitää osata huomioida ja ymmärtää. Ihmisten täytyy siis oppia digitaalista lukutaitoa.
“Digitaalinen lukutaito on kykyä etsiä, analysoida ja arvioida kriittisesti, käyttää, jalostaa ja tuottaa uutta tietoa erilaisia teknologioita käyttäen.
Digitaaliseen lukutaitoon kuuluu myös tekoälyn lukutaito.
“Tekoälyn lukutaito voidaan määritellä yksilön kyvyksi käyttää tekoälyä hyödyksi työssään ja/tai vapaa-ajallaan, kriittisesti arvioida sen käyttöä ja tuottamaa tulosta, sekä kommunikoida tekoälyn kanssa subjektiivisena ja itsenäisenä ihmisenä. Tekoälyn lukutaitoon sisältyy esimerkiksi sellaisia asioita kuin että ymmärtää, mitä on koneoppiminen, mihin tarkoituksiin sitä käytetään, miten se on kehittynyt ja osaa arvioida siihen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja suojella henkilökohtaisia tietojaan.”

Lapin yliopistolla järjestetään tekoälyjen käyttöä käsittelevä kurssi Global Media Education. Se on mediakasvatuksen opintoihin kuuluva viiden opintopisteen kurssi, joka toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä esimerkiksi Hongkongin kasvatustieteellisen yliopiston professorin Siu Cheung Kongin kanssa.
Hän on tekoälyn johtavia asiantuntijoita maailmanlaajuisesti.
Global Media Education eli GloMEd-kurssi on tarkoitettu maisteriopiskelijoille, mutta tänä vuonna sinne pääsevät mukaan myös kandidaatinvaiheen opiskelijat. Korte ja Maasilta kertovat, että kurssi avattiin useammille opiskelijoille, sillä harvoin Lapin yliopistolle tulee luennoimaan kansainvälisiä huippuasiantuntijoita. Kurssi on avoin siis kaikille Lapin yliopiston opiskelijoille.
“Tänä vuonna kurssi on ajoitettu alkamaan niin, että hongkongilaiset opettajat ovat Suomessa vierailulla ja pääsevät toteuttamaan opetuksen osittain lähiopetuksena. Osa opetuksesta on etäopetusta ja osa lähiopetusta sen mukaan, onko kurssin opettaja Suomesta vai jostain muualta maailmalta. Mukana on esimerkiksi myös brasilialainen Sao Paolon yliopiston professori Agnaldo Arraio, joka on kehittänyt videoiden käyttöä opetuksessa yhdessä mosambikilaisten opettajien kanssa. Me suomalaiset opettajat tarjoamme näkökulmia mm. poronhoidon ammatillisen koulutuksen hybridiopetuksen mahdollisuuksiin ja faktantarkistuksen opetukseen omiin tutkimushankkeisiimme pohjautuen.”
Tekoälyn käytön opettelu on tärkeää, sillä maailma ja teknologia kehittyvät jatkuvasti.
“Tekoäly herättää paljon pelkoa muun muassa siitä, että koneet tulevat viemään työpaikkamme tai koneet ottavat vallan yhteiskunnassa. Tiedon avulla voimme suitsia näitä pelkoja ja tehdä eettisesti kestäviä ratkaisuja siitä, millaisia asioita tekoälyn avulla kannattaa tehdä, ja millaisissa asioissa ihminen on taas parempi käyttöliittymä.”