Teksti Åsa Niemi
Kuvitus Alexander pentinpuro

 

Lehden talous ja painokulut herättivät keskustelua opiskelijoiden kesken. Keräsimme Jodelista muutaman suosituimman kriittisen viestin, joista korjaamme lehteä koskevia väittämiä.

 

Elokuun 30. päivä Lapin yliopiston ylioppilaskunta piti Jodelissa Ask Me Anything -tapahtuman, jonka aikana ihmiset pääsivät kysymään asioita LYY:n henkilökunnalta anonyymisti. Kysymyksiä kertyi paljon, ja sovelluksessa heräsi laajemminkin keskustelua ylioppilaslehdestä. Keskustelua käytiin lehden puolesta ja sitä vastaan. Keräsimme suosituimpia kriittisiä kommentteja, joissa olevat väärät tiedot haluamme korjata oikeiksi.

Vastaan kommentteihin itse päätoimittajana, ja LYY:n pääsihteeri Miikka Keränen on tarkastanut LYY:tä koskevat tiedot jutusta.

 

 

 

 

 

 

 

VASTAUS:

Lehteen on mennyt tänä vuonna noin 21 000 euroa. Lehden kulut ovat yhteensä noin 31 000 euroa ja se on saanut mainostuloja kolmesta ensimmäisestä lehdestä noin 10 000 euroa. Mainostulot eivät mene suoraan lehdelle, vaan LYY:lle. 

Mistä kulut sitten koostuvat?

Lehden parissa työskentelee kirjoittajia, kuvittajia ja muita lehden tekijöitä sekä LYY:n palkkaamat päätoimittaja, viestintäasiantuntija ja yrityssuhdevastaava. Kaikkien palkat ja palkkiot ovat vuodessa yhteensä noin 25 000 euroa.

Painokulut vaihtelevat lehden sivumäärän ja painomäärän mukaan. Tämän vuoden painokulut ovat yhteensä noin 5000 euroa. Lisäksi lehden julisteisiin menee aina noin 40 euroa per lehti, eli vuodessa yhteensä 160 euroa.

Jaan lehdet itse kouluille ja kaupungille, mutta noin 10 lehteä pitää aina postittaa tekijöille, haastateltaville sekä muille ylioppilaslehdille. Postimerkit ovat kalliita, joten postitukseen menee noin 50 euroa per lehti eli yhteensä 200 euroa vuodessa. Kirjekuorien yksittäistä hintaa on vaikea laskea, mutta se ei ole montaa euroa.

Lehti julkaistaan aina myös digitaalisena. Digilehti julkaistaan Lehtiluukussa, jonka hinta on 100 euroa vuosi.

Lisäksi lehti on Kulttilehtien jäsen, jonka kautta lehti kuuluu Julkisen sanan neuvostoon eli JSN:ään. Sen jäsenyys on todella tärkeä lehden luotettavuuden kannalta. Kulttilehden kautta voimme myös osallistua koulutuksiin ja saamme muun muassa näkyvyyttä sekä edunvalvontaa. Kultin jäsenyys maksaa 110 euroa vuodessa.

Näistä tulee yhteensä noin 25 000 euroa vuodessa.

 

 

 

 

 

 

 

VASTAUS:

Paperia ei tietenkään tule tuhlata ilmastokriisin takia, ja lehteä painetaankin mahdollisimman tarkasti sen verran, kun sitä luetaan. Yleensä lehteä on painettu 700 kappaletta, mutta esimerkiksi vaalipainos oli isompi.

Seuraan lehden lukijamääriä ja fyysisten lehtien vientiä. Kaupungilla olevista jakelupisteistä on yleensä mennyt kaikki lehdet, ja yliopistolta lehtiä tulee takaisin muutamia kymmeniä. Fyysisiä lehtiä siis menee ainakin yli 600 kappaletta ja lisäksi lehteä voi lukea netissä. Lehtiluukku-palvelussa viimeisintä lehteä on luettu noin 300 kertaa, jonka lisäksi ylioppilaslehden omilla nettisivulla voi käydä lukemassa juttuja, mutta niitä tilastoja emme tiedä.

Lehden tarkkaa lukijamäärää on kuitenkin mahdotonta laskea, sillä monet lukevat fyysistä lehteä, mutta eivät ota sitä mukaan kotiin. Olen esimerkiksi kuullut, että Kauppayhtiö-ravintolassa useat eri ihmiset lukevat lehteä päivittäin, mutta harva ottaa sitä kotiin.

Somesisältö olisi hyvin erilaista kuin ylioppilaslehden sisältö, ja sitä varten pitäisi muuttaa lehden sisältöä ja tekemistä huomattavasti. Esimerkiksi tamperelainen RARE Media julkaisee journalismia vain somessa ja verkkosivuilla. Heillä on kuitenkin hyvät verkkosivut, joilla jutut voidaan julkaista. Lisäksi sellaisen sisällön tuottamiseen tarvitaan välineitä, kuten kameroita, videokameroita ja äänityslaitteita, joita meillä ei ole.

Lehden painoon menee vuosittain noin 5000 euroa, emmekä me saa todellakaan sillä rahalla tehtyä kunnollisia verkkosivuja tai ostettua kunnollisia audiovisuaalisen sisällön tekemiseen tarvittavia välineitä. Meidän olisi kuitenkin todella tärkeää panostaa digitaalisuuteen, sillä journalismi ja media yleensäkin menevät siihen suuntaan.

 

 

 

 

 

 

 

VASTAUS:

Edustajisto päättää talousarviossa, mihin rahat käytetään. Jos lehti lopetettaisiin, niin luultavasti lehteen menevää summaa ei yhtäkkiä lisättäisi johonkin toiseen asiaan, kuten tapahtumiin. Säästöllä vähennettäisiin esimerkiksi alijäämää. Edustajistolla on valta ja vastuu ohjata LYYn taloutta myös strategisesti. Uusi edustajisto valitaan 

marraskuun alussa, ja he pääsevät tekemään sitten vuoden 2025 ja 2026 talousarvioita. Edustajistovaaleissa voi äänestää 2.11.–8.11.

On tietenkin mielipidekysymys, että onko lehti turha vai ei. Niin kuin aiemmassa vastauksessa kerroin, lehteä luetaan. Se on tärkeä monille opiskelijoille ja paikallisille. Lehti palvelee myös kaikkia opiskelijoita olemalla kriittinen ja kuvaamalla opiskelijoiden elämää Lapissa ja Rovaniemellä. Parhaimmillaan lehti rakentaa myös yhteisöllisyyttä. LYY ja Lapin yliopistokin toki seuraavat meidän opiskelijoiden tilannetta, mutta toisin kuin niillä, lehdellä on mahdollisuus olla kriittinen opiskelijayhteisöä, ylioppilaskuntaa ja yliopistoa kohtaan. Muita medioita ei kiinnosta samalla tavalla Lapin yliopiston opiskelijoiden tilanne, kuin meidän omaa ylioppilaslehteämme.

Ylioppilaslehti on arvokas myös alueellisesti, sillä Lappi tarvitsee kriittistä mediaa. Lapissa ei ole vastaavaa julkaisua, joka päästäisi opiskelijat ääneen. Valtakunnallisestikin sellaisia julkaisuja on vähän. 

Kaksi viimeisintä edustajistoa ovat aloittaneet kautensa selvittämällä Lapin ylioppilaslehden tarvetta ja budjettia. Kumpikin edustajisto on aikanaan päätynyt tulokseen, että lehti tulee säilyttää.

Lisäksi lehti on sen tekijöille arvokas, sillä koulumme opiskelija voi tähdätä journalistiseen uraan, ja ainakin omakohtaisen kokemukseni mukaan opiskelijalehdessä toimiminen avaa hyvin ovia kesätyöpaikkoihin ja journalismin pariin.

 

 

 

 

 

 

 

VASTAUS:

Edustajisto voisi päättää lahjoituksista tai muista hyväntekeväisyyksistä nykyistä avokätisemmin, mutta se ei ole kovin todennäköistä. Rahoja käytetään LYY:n oman talouden korjaamiseen ja Lapin yliopiston opiskelijoihin.

 

Juttua on muokattu lokakuussa. Jutussa ei ollut huomioitu työnantajakuluja, jotka olivat noin kuusi tuhatta euroa.