Paremman yhteistyön perässä

Teksti Åsa Niemi

Kuvat Susan Niemi

YTHS on saanut kritiikkiä pitkistä lääkäri- ja hammaslääkärijonoista. Ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien tehtävänä on pitää huolta siitä, että opiskelijat saavat rahoilleen vastinetta YTHS:ltä. Kuka pitää huolta opiskelijoiden oikeuksista, jos edunvalvonta on tehty lähes mahdottomaksi?

”Puolet vastaajista ei kokenut saavansa terveydenhoitomaksulle vastinetta.”

Näin kertoo Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä YTHS:ää koskeva kysely, jonka tekivät Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK. Kyselyyn vastasi noin 4500 opiskelijaa toukokuussa 2023.

Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat kuitenkin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja kiittelivät kyselyssä erikseen YTHS:n henkilökuntaa. Opiskelijoilla ei siis ole ongelmia itse palvelun kanssa, vaan ongelmat kohdistuvat palveluiden saatavuuteen ja pitkiin jonoihin.

Ammattikorkeakoulut siirtyivät YTHS:n palveluihin vuonna 2021. Se on kaksinkertaistanut YTHS:n rahoituksen noin 40 miljoonasta eurosta noin 80 miljoonaan euroon. Samaan aikaan opiskelijoiden määrä tuplaantui.

Pian kolme vuotta jatkunut yhteistyö Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ROTKO:n ja  YTHS:n välillä on ollut paikoittain hankala.

”Meille ongelma ei ole vain hoitoalan resurssit, vaan suurimmat ongelmat tuntuvat kytkeytyvän YTHS:n hallintoon”, kertoo Lapin AMK:n opiskelijakunta ROTKO:n jäsenpalvelu- ja edunvalvonta-asiantuntija Pieta Pyhtinen.

Tätä juttua varten on haastateltu Pyhtisen lisäksi ROTKO:n hallituksen sosiaalipoliittista vastaavaa Leevi Viljasta, vertaisohjauksen asiantuntijaa Niina Piispasta sekä toiminnanjohtajaa Elina Holmia.

Pyhtinen aloitti työt ROTKO:lla vuoden 2022 alkupuolella, jolloin YTHS ei ollut kenenkään työntekijän pääasiallisena vastuuna. YTHS:stä tuli Pieta Pyhtisen vastuualue ja kaverikseen hän sai vuoden 2023 alussa ROTKO:n hallituksen sosiaalipoliittisen vastaavan Leevi Viljasen.

Pyhtinen ja Viljanen kohtasivat suuria haasteita heti alusta asti yrittäessään huolehtia opiskelijoiden edusta.

”Jokainen opiskelija maksaa saman maksun, joten kaikilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet hoitoon”, Pyhtinen kertoo.

 

Palveluiden heikko saatavuus

Lapin AMK:ssa on vähän alle 6000 opiskelijaa kolmessa eri toimipisteessä: Kemissä, Torniossa ja Rovaniemellä. Opiskelijoista 40 prosenttia eli noin 2500 opiskelijaa opiskelee Kemin ja Tornion toimipisteissä.

Rovaniemen toimipisteen YTHS-palvelut sijaitsevat AMK:n lähellä yliopistolla. Kemissä ja Torniossa tilanne on kuitenkin jo monimutkaisempi ja hankalampi. Kemissä AMK sijaitsee muutaman kilometrin päässä Kemin keskustasta. Terveydenhoitajan palvelut ovat AMK:n viereisen ammattikoulun tiloissa, mutta lääkäri ja hammaslääkäri ovat Kemin keskustassa. YTHS on ostanut keskustan palvelut Terveystalolta ja Coronarialta. Torniossa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Kemistä, on laboratoriopalvelut.

”Hypoteettisessa tilanteessa Tornion toimipisteen opiskelija joutuisi siis kulkemaan ensin Torniosta Kemiin terveydenhoitajan vastaanotolle, sitten takaisin Tornioon laboratorioon, takaisin Kemiin lääkärin vastaanotolle ja lopuksi vielä kotiin Tornioon. Helpompaa olisi vain käyttää paikallista terveyskeskusta”, Pyhtinen pohtii.

Välimatka Kemin ja Tornion välillä on pitkä. Kaupunkien välinen julkinen liikenne on lähinnä linja-autojen varassa, eikä niitäkään kulje paljon.

”Linja-autoja ei kulje kovin usein, eivätkä ne kaikki pysähdy koululla.”

 

”Myöhemmin selvisi, että YTHS oli pyytänyt Kelaa muuttamaan saavutettavuuskriteereitä ja Kela teki niin”

Kela on säätänyt opiskelijoiden turvaksi YTHS:lle saavutettavuuskriteerit, jotka määrittelevät, kuinka nopeasti, kuinka usein ja millä hinnalla koululta pääsee YTHS:n palveluihin.

Pyhtinen huomasi pian aloitettuaan työt, että nämä saavutettavuuskriteerit eivät täyty Kemin ja Tornion alueella. Opiskelijat eivät päässeet kulkemaan YTHS:n palvelupisteille tarpeeksi usein. Hän lähti viemään asiaa heti eteenpäin.

”Selvitin asiaa ensin YTHS:ltä, mistä minut lopulta ohjattiin Kelalle. Kysyin sitten asiaa Kelalta ja yhteydenottoni jälkeen Kelan työntekijä kysyi asiaa YTHS:ltä. Vastaus oli, että he olivat katsoneet julkisen liikenteen aikatauluja netistä, ja ne täyttävät saavutettavuuskriteerit. Näin ei kuitenkaan ollut. Vuoroja kulki päivittäin noin 15, niin kuin YTHS kertoikin, mutta niistä vain murto-osa kulkee YTHS:n palvelupisteiden ohi.”

Pyhtisellä oli vielä asian selvittely kesken, kunnes tuli joulukuu 2022. Eräs Lapin AMK:n opiskelija soitteli silloin YTHS:lle omista asioistaan, ja sattumalta puhelun aikana tuli ilmi, että saavutettavuuskriteerit ovat muuttuneet. Opiskelijan kautta tieto saavutti myös ROTKO:n.

”Myöhemmin selvisi, että YTHS oli pyytänyt Kelaa muuttamaan saavutettavuuskriteereitä ja Kela teki niin”, Viljanen selventää.

Kelan terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskuksen erikoissuunnittelija Mari Stenberg kertoo, että saavutettavuuskriteereitä piti muuttaa, koska tarvittiin mahdollisuus palveluiden joustoon.

 ”Tietyillä paikkakunnilla opiskelijat opiskelevat pääasiassa tai kokonaan etänä ja YTHS:n palveluiden käyttö kyseisillä paikkakunnilla oli ollut vähäistä tai olematonta. YTHS:n palveluiden järjestämiselle aiemmassa muodossa ei ole ollut enää riittäviä perusteita. Aiemmat palvelutuotannon kriteerit osoittautuivat siis käytännössä epätarkoituksenmukaisiksi.”

Stenberg kuitenkin toteaa, että saavutettavuuskriteereistä pidetään huolta opiskelijoiden etua ajatellen.

”Opiskelijamääriä ja mahdollisia palveluverkon muutostarpeita seurataan aktiivisesti”.

Kysyimme YTHS:ltä, miksi palvelut ovat jakautuneet näin epätasaisesti kahden kaupungin välille. YTHS:n pohjoisen alueen aluejohtaja Juha Tiainen vastasi kysymykseen kertomalla Kemin ja Tornion palvelupisteistä.

”Rakennamme palvelupisteverkostomme niin, että palvelumme ovat saatavilla saavutettavuusvelvoitteiden mukaisesti, mutta myös opiskelijamäärät ja palvelun kysyntä huomioiden. Tarjoamme Tornion opiskelijoille YTHS:n palvelut Kemistä ja Kemissä meillä on oma yleis- ja mielenterveyden palvelupiste, ja ostopalvelu tukee tämän palvelupisteen palveluja. Toisaalta YTHS:n laboratoriopalveluita tuottava kumppanimme SynLab sijaitsee Torniossa ja palvelee myös Kemin opiskelijoita. On hyvä muistaa, että 70 % YTHS:n asiakkaiden asioinnista tapahtuu etänä, eli digitaaliset palvelut saavuttavat asiakkaat paikasta riippumatta. Saavutettavuuskriteerien mukainen palveluverkosto ja siihen liittyvät muutokset hyväksytetään aina Kelalla.”

Aiemmin YTHS:n palvelupisteelle piti päästä kulkemaan koululta kerran tunnissa ja matka-aika sai olla 45 minuuttia. Nyt kuitenkin perille pitää päästä enää 3 kertaa päivässä ja matka-aika saa olla 90 minuuttia. Saavutettavuuskriteereiden muutos ei ole vaikuttanut palveluihin Kemi-Tornion alueella.

”Uudet kriteerit täyttyvät meillä, mutta ei tämä ole meidän alueen opiskelijoiden edun mukaista”, Pyhtinen toteaa.

 

 

Ongelmia tiedotuksessa

Kukaan ei ole tiedottanut tähänkään päivään mennessä ROTKO:a YTHS:n saavutettavuuskriteereiden muutoksista. Pyhtinen selvitteli asiaa ja sai tietää, että YTHS:n olisi pitänyt tiedottaa muutoksista. Pohjoisella alueella tieto ei kulkenut.

YTHS:n pohjoisen alueen aluejohtaja Tiaisen mukaan muutos on käsitelty pohjoisen alueellisessa johtokunnassa.

”Siinä on jäsenenä ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien edustajia sekä korkeakoulujen edustajia. Sama malli toimii kaikilla YTHS:n alueilla.”

Johtokunnan kokoukset ovat aiheuttaneet ongelmia ROTKO:lle jo kauan. Pyhtinen aloitti työt YTHS:n parissa vuonna 2022, jolloin hänelle selvisi, että pohjoisen alueen opiskelijakunnilla ei ole puhe- ja läsnäolo-oikeutta YTHS:n johtokunnan kokouksissa.

Pohjoisella alueella on neljä opiskelijakuntaa, joista aina kahdella vuorollaan on vuoden ajan oikeus käydä kokouksissa. Tätä kutsutaan rotaatiovuoroksi. Joka vuosi siis kaksi opiskelijakuntaa on kokouksessa ja kaksi muuta jäävät ulkopuolelle, sillä heillä ei ole puhe- ja läsnäolo-oikeutta.

YTHS:n Tiaisen mukaan puhe- ja läsnäolo-oikeuksista on keskusteltu, mutta päätöstä ei ole tehty.

”Puhe- ja läsnäolo-oikeudella voi siis olla jäseniä johtokunnissa, sitä ei ole kielletty. Johtokunta itse päättää ottaako jäseniä niillä oikeuksilla. Pohjoisen alueen johtokunnassa ei ole yhtään puhe- ja läsnäolo oikeudella olevaa, vaan kaikki ovat varsinaisia jäseniä. Ammattikorkeakoulujen osalta on ollut rotaatio varsinaisen kokousedustajan osalta. Toki tällä kokousedustajalla on velvollisuus informoida myös muut oppilaskunnat, jotka eivät ole kokouksessa.”

Pyhtisen ja Viljasen mukaan olisi kuitenkin tärkeää, että kaikki pääsisivät mukaan kokouksiin.

”Puhe- ja läsnäolo-oikeus on tärkeä, sillä sen avulla YTHS:n tieto saavuttaa varmasti kaikki, eikä kukaan jää pimentoon. Oikeuden avulla myös me voimme viedä opiskelijoita koskevaa tietoa ja opiskelijoiden antamaa palautetta sinnepäin. Ilman oikeutta tiedot kulkevat monien ihmisten kautta. Rikkinäinen puhelin on aina huono viestintätapa”, Pyhtinen kertoo.

Pyhtinen selvitti puhe- ja läsnäolo-oikeuden puuttumista monesta eri paikasta ja lopulta selvisi, että oikeudesta ollaan luopumassa kokonaan kaikilla alueilla.

Suomen Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK:n sosiaalipolitiikan asiantuntija Ninni Kuparinen kertoo, että alueellisten johtokuntien puhe- ja läsnäolo-oikeudet ovat juuri nyt suurennuslasin alla. Niitä on pitänyt lopettaa sen takia, että YTHS:llä huomattiin, että vaitiolovelvollisuuteen liittyy ongelmia.

”Alueellisten johtokuntien puhe- ja läsnäolo-oikeuksia on useammalla alueella rajoitettu. Opiskelijajärjestöjen osallistaminen näiden johtokuntien toimintaan turvataan myös jatkossa. Meillä on SAMOK:n ja YTHS:n välillä tästä erittäin hyvällä yhteistyöllä ja yhteisellä tavoitteella työ käynnissä”, Kuparinen kertoo.

Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa selkeää järjestelyä, miten tieto kulkee YTHS:n alueellisista johtokunnista kaikille alueen opiskelijakunnille. Tiedotukseen liittyviä ongelmia on kaikilla alueilla. Asiasta käydään kuitenkin tällä hetkellä keskustelua.

“Teemme tällä hetkellä uusia valtakunnallisia sääntöjä, jotka mahdollistavat kaikille alueille niille parhaan mahdollisen toimintatavan.”

 

Opiskeluympäristön tarkastus

Yksi YTHS:n tehtävistä on edistää opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvointia. Opiskeluympäristöt tarkastetaan kolmen vuoden välein ja niitä seurataan vuosittain. Nyt 2023 tarkastus tehtiin ensimmäisen kerran Lapin AMK:n toimipisteisiin. Tarkastukseen liittyen tehdään ensin ennakkokysely opiskelijoille, josta saatujen tietojen kanssa terveystarkastaja käy kiertämässä koulut läpi.

Opiskelijoille lähetettiin ennakkokysely viime keväänä, mutta kyselyssä oli suuria epäkohtia.

”Kysely oli tehty yliopistopohjaisesti. Kyselyssä puhuttiin esimerkiksi ylioppilaskunnista”, Pyhtinen kertoo.

”Kyselyyn vastaava opiskelija ei voinut eritellä kyselyssä, puhuuko hän Rovaniemen, Kemin vai Tornion toimipisteestä. Kysyimme asiaa YTHS:ltä ja meille sanottiin, että kaupunkeja ei ole mahdollista eritellä. Paikkakunnat ovat kuulemma niin pieniä, että yksilön identiteettisuoja häviää, jos kyselyssä kysytään paikkakuntia”, Viljanen muistelee.

Lopulta tilanne saatiin ratkaistua niin, että jokaiselle toimipisteelle tehtiin omat kyselyt. Kysely oli edelleen yliopistopohjainen, ja sellaiseksi se jäi. Seuraava ongelma olikin sitten jo terveystarkastukseen osallistuville toimijoille lähetetty ennakkokysely. ROTKO:kaan ei voinut eritellä kyselyssä paikkakuntaa.

”Saimme vastauksen, että vastatkaa parhaimman mukaan. Eihän parhaan koulumme tilat kerro mitään oikeasta tilanteesta”, Viljanen toteaa.

”Toimipisteet ovat erilaisia, eikä niitä voi käsitellä nippuna. Esimerkiksi Tornion toimipiste ei ole esteetön, siellä on korkeita kynnyksiä ja painavia väliovia eikä siellä ole automaattiovia. Jos kyselyihin vastattaisiin vain parhaimman mukaan, niin Tornio jäisi aivan huomiotta”, Pyhtinen kuvailee.

Pyhtinen ja Viljanen kuulivat, että monissa paikoissa on pitänyt vastata päinvastoin huonoimman mukaan. Näin kyselyn vastaukset eivät ole valtakunnallisesti vertailukelpoisia, vaikka niitä vertailuun käytetäänkin.

Syyskuussa 2023 oli jo kauan odotettu viikko, kun terveystarkastajat saapuivat kiertämään toimipisteitä. Kemissä ja Torniossa odotus vaihtui epäuskoon, kun selvisi, että terveystarkastajilla ei ole aiemmin tehdyn ennakkokyselyn tuloksia. Ennakkokyselyjen tietoja tarvittaisiin, jotta terveystarkastajat voisivat todeta opiskelijoita huolettavat asiat.

”Kiersimme terveystarkastajien kanssa Kemissä, mutta olihan kierros erilainen”, Viljanen kertoo verraten kierrosta Rovaniemen kierrokseen, jolla terveystarkastajilla oli ennakkokyselyn tiedot.

Kierrosten jälkeen Pyhtinen ja Viljanen saivat koulun kiinteistöpäälliköltä tiedon, miksi ennakkokyselyiden tiedot eivät olleet kierrokset tekevillä terveystarkastajilla käytössä.

”YTHS:n tarkoitus oli ollut referoida kyselyn tiedoista lyhyempi tiedosto, eikä sitä ollut ehditty tehdä ajoissa, vaikka kysely oli tehty jo keväällä. Referointi tehtiin muutama päivä terveystarkastajien kierrosten jälkeen.”

YTHS:n Tiainen kuitenkin kertoo, että kyselyn tulokset käsitellään vasta tarkastuskierroksen jälkeen tapahtuvassa tarkastustilaisuudessa, jossa terveystarkastaja on mukana.

”On totta, että kyselyn tulokset eivät ole esimerkiksi terveystarkastajan käytössä hänen tehdessään omaa tarkistustaan. Tarkastustilaisuudessa voi sitten nousta kyselynkin pohjalta esiin asioita, jotka liittyvät terveystarkastajan vastuulla oleviin asioihin”.

Tiaisen mukaan mahdolliset toimenpiteet riippuvat aina tarkastuksessa tehdyistä havainnoista. Toimenpiteitä käsitellään yhteistyössä korkeakoulun kanssa.

 

Toivo paremmasta yhteistyöstä

Pian kolmen vuoden taival YTHS:n kanssa ei ole ollut helppo ROTKO:lle. Opiskelijakunnalla on aito huoli siitä, saavatko opiskelijat rahoilleen vastinetta. Heidän kätensä opiskelijoiden edun valvontaan ovat sidotut, tai ainakin köysi on ranteiden ympärillä.

Opiskelijoiden etujen puolustaminen on lähes mahdotonta, kun ROTKO:n on vaikea saada tietoa ja vastauksia YTHS:ltä. ROTKO:n pitäisi pystyä viemään opiskelijoiden huolia YTHS:n tietoon ja YTHS:n muutoksia opiskelijoiden tietoon.

SAMOK:n Ninni Kuparisen mukaan alku on tuottanut ongelmia monilla muillakin alueilla, mutta ratkaisuja kehitetään jatkuvasti.

“Yhteistyö on alkanut ihan hyvin, mutta eroja on alueittain. Osalla niistä paikkakunnista, joissa YTHS on palvellut jo aiemmin yliopisto-opiskelijoita, on havaittavissa eroja siinä, miten yhteistyötä tehdään ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan kanssa verrattuna yhteistyöhön yliopiston ja ylioppilaskunnan kanssa. Vanhoja toimintatapoja oli ymmärrettävästi aluksi vaikea muuttaa.”

Kuparinen kertoo myös, että tiedotuksellisista ongelmista huolimatta YTHS on parantanut opiskelijoiden terveydenhuoltoa.

“Nyt palvelut ovat lähes yhdenvertaisia kaikkialla Suomessa, mikä on iso muutos aiempaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden kohdalla. Aiemmin sekä palveluiden laadussa että niiden saatavuudessa on ollut isoja eroja.”

ROTKO on myös tyytyväinen YTHS:n palveluiden laatuun, mutta toivoisi, että tiedotukseen ja hallintoonkin liittyvät ongelmat saataisiin ratkaistua mahdollisimman pian.

”Haluamme vain tehdä yhteistyötä YTHS:n kanssa opiskelijoiden parhaaksi”, ROTKO:n asiantuntija Piispanen sanoo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *