Teksti Åsa Niemi

Kuvitus Santeri Kinnunen

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto keskustelee jälleen ylioppilaslehteen kohdistuvista leikkauksista sekä sen lopettamisesta. Saman edustajiston oma työryhmä päätti jo aiemmin, että lehti on tärkeä eikä sitä lopeteta. Syynä uusille uhkauksille on yllätyksenä tullut budjettivaje. 

LYYn talous on yllättäen noin 25 000 euroa miinuksella ja lehti on suoraan leikkauslinjalla. 

Keskiviikkona 15.11. iltapäivällä alkoi edustajiston kokous, jossa oli ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin jokainen edustaja paikalla. Kokouksessa keskusteltiin taloudesta ja päätettiin ensi vuoden jäsenmaksuista.  

LYYn edustajisto hyväksyi jo viime keväänä noin 8 000 euroa miinukselle jäävän talousarvion. Myöhemmin keväällä kuitenkin LYYn henkilökunnalle ja edustajistolle selvisi, että LYYn talous on 16 480 euroa enemmän miinuksella kuin luultiin. Syynä tälle on pääasiassa se, että kirjanpitäjä oli jaksottanut LYYn jäsenmaksut väärin. Kirjanpitäjän vaihtumisen takia on myös ollut haasteita saada ajantasaisia tietoja taloudesta. Tilanne on vakava, ja edustajisto haluaa korjata tilanteen nopeasti.  

Keväällä asiaan ei ehditty puuttua ja edustajisto jäi kesälomalle. Asiaan palattiin uudelleen lokakuun lopussa. LYYn hallituksen puheenjohtaja Viljo Vuorimäki teki talousesityksen, jonka tavoitteena on saada LYYn talous plussalle ensi vuonna. Sen mukaan monista palveluista leikattaisiin vähän ja jäsenmaksuja korotettaisiin neljällä eurolla. Tässä esityksessä ylioppilaskunnan tarjoamista palveluista ei kuitenkaan luovuttaisi kokonaan. Lehden julkaisu vähennettäisiin kahteen kertaan vuodessa. 

Keskiviikkoisessa edustajiston kokouksessa oli paljon kiihkeitä puheenvuoroja niin lehden säilyttämisen puolesta kuin sitä vastaankin. 

Lehden säilyttämisen kannalla ollut edustaja Pekka Nikumatti on pettynyt siihen, että lehdestä väännetään taas. Hän muistuttaa, että lehden tulevaisuudesta on keskustelu jo monesti. 

”Edellinen edustajisto asetti ylioppilasmediatyöryhmän, joka teki kyselyn ylioppilaslehdestä. Sen mukaan suurin osa opiskelijoista pitää palvelua tärkeänä. Nykyinen edustajisto jatkoi saman työryhmän toimintaa ja teki täsmälleen saman johtopäätöksen viime vuonna. Mikäli lehti nyt leikataan tulevasta talousarviosta, asettaisi se edustajiston päätöksenteon todella epäjohdonmukaiseksi.” 

”Tuntuu siltä, että nyt halutaan vain yhdestä kuluerästä eroon miettimättä pidemmälle sen vaikutuksia”, Nikumatti pohtii. 

Mutta mitä Nikumatin mielestä LYYn taloudelle sitten pitäisi tehdä? 

”Hallituksen puheenjohtaja oli luonut tässä tilanteessa kestävän ratkaisun, joka perustui kompromissiin. Tuossa kaikki olisivat menettäneet jonkin verran suhteellisen tasapuolisesti. Ylioppilaslehdelle se olisi tarkoittanut julkaisujen vähentämistä kahteen vuodessa. Sekin olisi ollut kipeä ratkaisu, mutta ei olisi kuitenkaan lopettanut koko julkaisua.” 

Ylioppilaslehti on yksi palvelu muiden ylioppilaskunnan tarjoamien palvelujen joukossa. Muita tällaisia palveluita ovat esimerkiksi tapahtumat sekä lakisääteinen edunvalvonta. 

”Ylioppilaslehti on erittäin laadukas palvelu, joka on lisäksi osa edunvalvontaa. Lehden lopettaminen olisi myös sekä kulttuurisesti että sosiaalisesti köyhdyttävä ratkaisu”, Nikumatti kuvailee. 

Nikumatti olisi halunnut puhua lehdestä jostain muustakin näkökulmasta kuin pelkästään taloudellisesta. 

”Lehden vastustajat tarkastelevat asiaa ainoastaan talouden diskurssin kautta, mikä ei toimi. Olisin kuullut mielelläni muitakin perusteluita, mutta niitä ei esitetty. On järjetöntä, kuinka talous kerta toisensa jälkeen jyrää perusteluissa kaiken muun ylitse vieläpä niin, että sitä kutsutaan vastuulliseksi. Ylioppilaslehden lopettaminen olisi minusta kaukana vastuullisesta toiminnasta.” 

Edustajiston kokouksissa ei käy erityisen usein Lapin yliopiston opiskelijoita, joten ylioppilaslehti on ainoa väline, joka kertoo kriittisesti edustajistossa tapahtuvia asioita opiskelijoille. 

”Ylioppilaslehdellä on tärkeä rooli toimia vallan vahtikoirana, mikä on itsestään selvä asia. Tämän vuoksi päätös lopettamisesta olisi myös demokratian vastainen.” 

Hallituksen talousesitystä vastusti edustaja Elina Kuula. Hän kertoo, että Artiklassa on tehty arvovalinta, jonka mukaan opiskelijoita ei voida laittaa LYYn huonon taloustilanteen maksajiksi. 

”Mielestäni talous pitää saada tasapainoon sopeuttamalla toimintaa. Olemme esittäneet ratkaisuiksi ylioppilaslehden toimintojen siirtämistä pois ylioppilaskunnalta, henkilöstörakenteen tarkastelua sekä yritysyhteistyön kehittämistä.” 

Kuula korostaa, että hän tai Artiklan edustajistoryhmä eivät ole esittänet lehden lopettamista, vaan haluavat turvata sen jatkuvuuden sillä, että sen toimittaminen siirrettäisiin opiskelijoiden perustamalle yhdistykselle, joka myös rahoittaisi sen. 

”Meidän on pohdittava, millä tavalla lehteä jatkossa tehdään ja millä panostuksella. Lehden tekemiseen käytetään paljon rahaa ja siksi se nousee budjettikeskusteluissa yleensä esiin”, Kuula toteaa. 

Kuulan ehdottamassa yhdistyksessä lehti ei siis olisi enää jäsenpalvelu, vaan ylioppilaskunnasta ja yliopistosta irrallinen. Sitä pitäisi myös tehdä vapaaehtoisvoimin. Lehden toiminnasta yhdistyksenä ei ole mitään takeita. 

Hallituksen puheenjohtaja on saanut lehden tekijöiltä tiedon, että laadukkaan lehden tekeminen vaatii omistautumista ja pitkiä työviikkoja, eikä sitä ole mahdollista tehdä opiskelujen ja muiden töiden ohella. 

Kuula ei pidä lehden asemaa vallan vahtikoirana välttämättömänä, sillä ylioppilaskunnat ja edustajistoryhmät viestivät aktiivisesti tapahtumista. 

Viestintä ja journalismi eivät ole sama asia. 

 

 

”Ylioppilaslehden lopettamisesta ei ole tietenkään tehty vielä lopullista päätöstä, mutta tilanne näyttää lehden kannalta tällä hetkellä erittäin pahalta”

- Pekka Nikumatti

 

Yhteiskuntatieteiden tohtori ja vapaa toimittaja Pasi Kivioja on väitellyt Tampereella journalistiikan tohtoriksi aiheenaan mediakentän muutos. Hänen yrityksenänsä Viestintäluotsi on myös julkaissut Ylioppilaslehdet 2020 -selvityksen. 

”Journalismin perustehtävä on olla kriittinen”, Kivioja sanoo. 

Journalistit paneutuvat asioihin kriittisesti ja heidän toimintaansa ohjaavat ohjeet ja säännöt. Viestinnän tehtävä taas on viedä yrityksen tai organisaation viesti niiden haluamalla tavalla yleisölle. Se on kritiikitöntä sekä puolueellista. 

Kivioja kertoo, että heidän tekemänsä selvityksen perusteella ylioppilaslehden tärkein arvo onkin olla kriittinen vallan vahtikoira. 

”Ylioppilaslehti voi olla purevan kriittinen, ja siinä tehtävässä sen pitää purra myös omaa nilkkaansa. Sen pitää vahtia ylioppilaskuntaa, joka on myös sen rahoittaja.” 

Kiviojan mukaan ylioppilaslehdet pitävät opiskelijoiden asioita esillä, mitä aluemedia ei tee samalla tavalla. 

”Se muodostaa ja ylläpitää elinvoimaista yhteisöä kampuksella.” 

Lehden jutut ovat myös tehokkaampia viestinvälittäjiä kuin yliopistojen ja ylioppilaskuntien viestintä sekä tiedotus. 

”Ylioppilaslehdet kertovat asiat journalistisesti. Sanoma menee ymmärrettävämmin perille, kun se on kiinnostavammin kerrottu.” 

”Tällaisia arvoja on vaikea saada esille kyselyissä ja tutkimuksissa. Sen huomaa vasta sitten, jos lehti lopetetaan ja sitä ei ole olemassa enää.” 

Ylioppilaslehtiä on ollut olemassa vuosikymmeniä, mutta lähivuosina monet ylioppilaslehdet ovat olleet lopetusuhan alla Lapin ylioppilaslehden tavoin. Ylioppilaslehtien hätä johtuu laajemmasta median murroksesta. 

”Rahoituspohjan kaventuminen selittää niin ylioppilaslehtien kuin muidenkin lehtien ongelmia. Ylioppilaslehdet saavat tuottonsa ylioppilaskunnilta sekä mainonnasta, mutta mainonta on kaventunut ja sitä kautta resurssit pienentyneet”, Kivioja kertoo. 

Ylioppilaslehtien kohdalla kyse on myös ylioppilaskuntien tekemistä poliittisista päätöksistä. 

”Ylioppilaslehdet ovat jatkuvasti veitsenterällä. Ylioppilaslehteä tarkastellaan vuosittain ja se nähdään entistä enemmän kulueränä ja säästökohteena. Journalismin arvo ei ole ylioppilaskunnille samalla tavalla itsestäänselvyys kuin lehtien tekijöille ja journalisteille.” 

Hallituksen enemmistö kannatti jäsenmaksun korottamista, mutta edustajisto päätti kokouksessa äänin 12–8, että sitä ei koroteta. Jos jäsenmaksua olisi korotettu, talousarvioon olisi vuodelle 2024 saatu 8000–8400 euroa lisää. Nyt se summa pitää löytää jostain muualta. 

”Ylioppilaslehden lopettamisesta ei ole tietenkään tehty vielä lopullista päätöstä, mutta tilanne näyttää lehden kannalta tällä hetkellä erittäin pahalta”, edustaja Nikumatti toteaa. 

Ensi vuoden talousarviosta päätetään edustajiston kokouksessa torstaina 30.11. klo 16.15.