Nykyisen edustajiston viimeisessä kokouksessa neuvotellaan kymmenien tuhansien eurojen leikkauksista. Edustajistoryhmien puheenjohtajat kertovat, mitä ylioppilaskunnan taloudelle ja lehdelle tulisi tehdä.

Teksti Inka Komonen ja Lotta Lautala

Tänään 30. marraskuuta Lapin yliopiston ylioppilaskunnan nykyinen edustajisto tekee päätöksen vuoden 2024 talousarviosta. Hallitus on tehnyt edustajistolle pohjaesityksen, jossa on yli kymmenen eri leikkauskohdetta. Esityksen mukaan leikattavaa löytyy muun muassa henkilöstökuluista, hallitustoiminnasta, matkakorvauksista ja edustuskuluista. Yksi hallituksen suunnittelemista leikkauskohteista on myös Lapin ylioppilaslehti, jonka osalta on ehdotettu vuotuisen julkaisumäärän laskemista neljästä kahteen. Asiasta on uutisoinut myös Journalisti.

Hallituksen jäsen Roope Rantala teki Artiklan ryhmän puolesta tiistain 28.11. hallituksen kokouksessa vastaesityksen, jossa lehti ei enää toimisi ylioppilaskunnan alla, eikä ylioppilaskunta kustantaisi sitä. Sen sijaan lehdelle perustettaisiin yhdistys, joka saisi 5000 euroa projektiavustusta. Tarkemmin ryhmä ei ole julkisesti avannut, miten tämä käytännössä toteutettaisiin tai miten lehti olisi enää kutsuttavissa Lapin ylioppilaslehdeksi. 

“Artiklan ehdotus tarkoittaisi lehden loppumista. Ei ole olemassa mitään toimivaa suunnitelmaa, miten lehteä alettaisiin yhtäkkiä tekemään yhdistyksenä ja millä rahoituksella”, sanoo Lapin ylioppilaslehden päätoimittaja Åsa Niemi.

Aiemmin Lapin ylioppilaslehti uutisoi, että ylioppilaskunnan talous olisi tämän vuoden osalta arviolta noin 25 000 euroa miinuksella. Moni edustajistoryhmien puheenjohtajista kertoo tilanteen tulleen yllätyksenä. Hallituksen puheenjohtajan Viljo Vuorimäen mukaan edustajistoa on informoitu suuresta alijäämästä jo keväällä. 

Tämän vuoden tammikuussa edustajisto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion noin 8 000 euron alijäämällä. Tämä arvio on ylittymässä noin 17 000 eurolla. Jos vuosi 2024 jatkuisi nykyisten menojen ja tulojen osalta ennallaan, voisi se päättyä 50 000 euroa alijäämäiseksi. Hallituksen tekemä talousarvioesitys on merkitty ylijäämäiseksi. Tämä tarkoittaa menojen karsimista.

“Tässä kohtaa on pyritty tasapainottamaan taloutta nimenomaan leikkaamalla. Kun jäsenmaksut eivät nousseet, niin se ei antanut paljoa ilmaa hallitukselle”, Vuorimäki sanoo.

Edustajistoryhmien puheenjohtajien näkemykset ylioppilaskunnan talouden hallinnasta eroavat toisistaan. Lapin ylioppilaslehti kysyi edustajistoryhmien puheenjohtajilta ylioppilaskunnan taloudesta ja lehden tulevaisuudesta, joka on ollut leikkauskeskusteluissa vahvasti esillä. Edaattoreiden haastattelut on tehty ennen tiistaita 28.11. 

Edustajistoryhmä Artiklan puheenjohtaja Jenna Tuominen ei suostunut haastatteluun, joten listalta on haastateltu Freya Barrowia. Muut haastattelut ovat ryhmien puheenjohtajilta: Pekka Nikumatti YTK:n Superlistalta, Riikka Isotalo TAO-listalta, Juho Alasaarela, Neliapilalta, Aurora Lehtosaari Kokoomukselta, Miika Moilanen Vihertäviltä. 

MILLOIN EDUSTAJISTO ON SAANUT TIETÄÄ NOIN 24 000 EURON SUURUISESTA ALIJÄÄMÄSTÄ? 

MM, VIHERTÄVÄT: Käsitykseni on, että näin suuresta alijäämästä ei ole ennen kesää tiedetty edustajistossa. Emme ole muutenkaan saaneet tarkempia tietoja talouteen liittyen kuin vasta tässä ihan loppusyksystä. Toki vieläkään emme ole täysin kartalla. 

 

AL, KOKOOMUS: Itse varmaan vasta syksyllä tajusin asian. En ole ainakaan perehtynyt siihen ennen kesää. Näistä asioista pitäisi infota heti, kun ne aiheutuvat ja selkeällä tavalla. Tuosta olisi hallitus voinut laittaa ehkä paremmin viestiä edustajiston suuntaan.

RI, TAO-LISTA: On mahdollista, että siitä ilmoitettiin ennen kesää. En muista tällaisia yksittäisiä asioita. Siinä on ollut kaikenlaista säätöä liittyen juuri kirjanpitäjän vaihdoksiin ja muihin. Oudolta se kieltämättä kuulostaa, että nyt vasta ihan kauden lopussa käsitellään tätä. En syytä yksittäisiä henkilöitä, mutta uskon, että asiat olisi voitu hoitaa paremmin.

 

PN, YTK:N SUPERLISTA: Tämä 24 000 euron lovi tuli kyllä yllätyksenä tänä syksynä. On tiedetty, että tämä vuosi tulee menemään miinukselle, ja se on hyväksytty. Tästä johtuen itselleni on ollut päivänselvää koko ajan se, että sopeuttamistoimien ja säästöjen ohella tulee myös nostaa jäsenmaksua.

FB, ARTIKLA: On ollut pitkään tiedossa, että budjetti on alijäämäinen. Meillä ei ole tarkkoja lukuja vieläkään siitä, mihin rahaa menee ja kuinka paljon. Olemme pitkään edustajistossa puhuneet ja valittaneet siitä, että meille tulee todella myöhään tietoa ja budjetteja. Kun tarkkoja lukuja ei ole tullut aiemmin, emme ole voineet reagoida mitenkään erityisen proaktiivisesti. 

 

JA, NELIAPILA: On mahdollista, että siitä on jonkinlainen maininta ollut puheissa ennen kesää. En kuitenkaan muista, että siitä olisi mitään virallista selontekoa meille annettu. Harmillista on se, ettemme vieläkään tiedä tarkkoja lukuja alijäämästä. Se voi heittää vielä tuhansilla euroilla. 

 

MITEN EDUSTAJISTO ON KÄSITELLYT YLIOPPILASKUNNAN TALOUTTA TÄMÄN VUODEN AIKANA?

 

AL, KOKOOMUS: Siellä on ollut niitä joitain lisätalousarvioita. En ole mitenkään erityisemmin perehtynyt asiaan, mutta ainakin itselleni tuli yllätyksenä tällainen virhe. En tiedä, olisiko ollut puolin ja toisin jotain, mistä olisi pitänyt yrittää olla vähän paremmin perillä. Jälkikäteen on aina vähän vaikea sanoa, mitä olisi voinut tehdä paremmin. Tietysti mitään tällaista virhettä ei olisi pitänyt alunperinkään aiheutua. 

 

RI, TAO-LISTA: Vähän vaihtelevasti. Olen itse ollut taloustyöryhmässä, jossa taloutta on käsitelty aina silloin tällöin. Teemana talous ei kuitenkaan ole ollut mikään pääaihe tänä vuonna. LYY:n taloudellinen tilanne ei sinänsä ole huono eli mihinkään konkurssiin ei olla menossa. Olisimme kuitenkin voineet olla edustajistona vaativampia sen suhteen, että kaikki asiat oikeasti tulevat meidän tietoon. 

 

PK, YTK:N SUPERLISTA: Mielestäni edustajiston ei kuulu mikromanageerata päivittäistoimintaa. Taloutta hoitaa pääsihteeri yhdessä hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen talousvastaavan kanssa. Edustajisto on kuitenkin ylintä päätäntävaltaa käyttävä toimija ja olisimme voineet vaatia ajantasaisempaa tietoa. 

 

FB, ARTIKLA: Taloudesta on ollut vaikea keskustella, kun ei ole ollut tarkkoja lukuja. Olemme pohtineet lehden tulevaisuutta ja budjettia, työntekijöiden työaikaa sekä avustuksia. Sitten ovat nämä sauna ja vujut. Sanoisin, että yleisesti taloutta ei ole hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Toki edustajistolla on oma vastuunsa, mutta hallitus on viime kädessä se, joka siitä vastaa.

 

JA, NELIAPILA: Ilmeisesti väärän datan pohjalta, jos tässä vaiheessa saadaan eri lukuja. Tämä pakottaa meidät ihan erilaisiin toimenpiteisiin kuin viime keväänä. Mielestäni keskustelukulttuuri edustajiston kesken on ollut hyvää. On hienoa, että ryhmät pystyvät keskustelemaan keskenään – oli se virallisesti tai kokoustauoilla. Siellä ei tappele ihmiset, vaan asiat.

 

MM, VIHERTÄVÄT: En ole itse mikään ekspertti talousasioissa, mutta on näitä asioita väännetty. Viimeisimpien kokousten aikana olemme päässeet konkreettisesti pääsihteerin ja hallituksen puheenjohtajan toimesta keskustelemaan, miten saamme taloutta tasapainotettua nyt ja tulevaisuudessa. 

MITÄ MUITA SÄÄSTÖKOHTEITA RYHMÄNNE ON PITÄNYT ESILLÄ KUIN LEHDESTÄ LEIKKAAMISTA? 

 

RI, TAO-LISTA: Listamme yksi pääarvoista on kulttuuri, jota myös lehti edustaa. Lehdestä leikkaaminen ei ole meille vaihtoehto, ja olemme miettineet muita vaihtoehtoja, kuten muutosneuvotteluita. Samalla olemme yrittäneet lähestyä kysymystä sitä kautta, mistä ylioppilaskunta saisi enemmän rahaa. Esimerkiksi mainosmyyntiä lisäämällä lehti maksaisi paremmin itse itsensä.  

 

PK, YTK:N SUPERLISTA: Nyt pitäisi miettiä, miten ylioppilaskunnalle saataisiin enemmän tuloja, esimerkiksi yritysyhteistyöllä. En ymmärrä, mistä vielä voidaan tehostaa, säästää ja leikata vähentämättä henkilökuntaa. Jäsenmaksun noston ei myöskään pitäisi olla mikään pyhä lehmä. Jotkut selittävät, että jäsenmaksu on niin kallis. Ei ole. Se on edelleen samankokoisista ylioppilaskunnista pienin. 

 

FB, ARTIKLA: Meillä on tällä hetkellä kaksi palvelua, hyvinvointipassi ja lehti, jotka ovat meille todella kalliita. Nämä ovat vähän niin kuin suurennuslinssin alla, kun ne ovat niin näkyviä palveluita. Kuitenkaan mikään palvelu ei saa mennä under the raidar. Olemme myös miettineet, että olisiko leikkausten ohella mahdollista parantaa tätä tulopuolta. Esimerkiksi tehostettaisiin yritysyhteistyötä. 

 

JA, NELIAPILA: Lähtökohtaisesti pitää koittaa löytää ratkaisu, jossa lehti pystytään säilyttämään. On mahdollista – tämä on nyt toiveajattelua, kun mikään ei ole tässä vaiheessa varmaa… Kuvitellaan tällainen hypoteettinen tilanne, jossa lehdelle saataisiin koulun puolesta tai muuta kautta ulkopuolista rahoitusta, niin eihän se silloin tarkoita, että lehti lakkautetaan. Se ei vaan silloin olisi enää LYY:n budjetissa. Todennäköisesti tässä tullaan tarvitsemaan useampi vaihtoehto, että pääsemme oikeasti sellaiselle talouspohjalle, että tämä firma kannattaa. 

 

MM, VIHERTÄVÄT: Vihertäville on ollut jo vuosien ajan selvää, että lehteä puolustetaan. Edellisessä kokouksessa äänestimme niin sanotun kompromissiratkaisun puolesta, jossa lehti olisi ilmestynyt kahdesti vuodessa. Se ei ole tietenkään tavoiteltava julkaisutahti missään nimessä. Taloustilanteen kohentuessa pitäisi tietenkin mahdollisimman pian alkaa miettimään, miten lehteen saadaan jälleen laitettua enemmän resursseja. 

 

AL, KOKOOMUS: Emme ole pitäneet esillä muita vaihtoehtoja. Kokoomus lähtee siitä, että ylioppilaskuntien jäsenyyden ei pitäisi olla pakollinen. Jos se on pakollinen, niin silloin kaikki palvelut pitäisi olla minimissään eli emme alun alkujaan kannata ylioppilaslehteä.

 

EDUSTAJISTO PÄÄTTI VIIME VUONNA LEHDEN JATKAMISESTA NYKYISELLÄ MALLILLAAN YKSIMIELISESTI. NYT SAMA EDUSTAJISTO ON LEIKKAAMASSA LEHDESTÄ. MITEN JOHDONMUKAISENA NÄET TEIDÄN TOIMINNAN? 

 

PK, YTK:N SUPERLISTA: Täysin epäjohdonmukaisena etenkin jos lehdestä luovutaan kokonaan. Viime vuonna minua muistutettiin edustajiston puheenjohtajana hyvän hallinnon periaatteista ja oikeudenmukaisuudesta. Miksi ne nyt lentävät roskiin tässä tilanteessa? Ihan kuin lehti uhrattaisiin tällaisella talouden alttarilla. Se talous on vain yksi perustelu, että tästä voidaan nyt luopua. Ei. Olemme tehneet kahdesti periaatepäätöksen lehden jatkamisen puolesta. 

 

FB, ARTIKLA: Toivon, että lehteä ei jouduta lopettamaan, eikä sitä tässä esitetä. Taloudellinen tilanne on todella heikko maailmanlaajuisesti, mutta myös LYY:n tasolla. Emme haluaisi laittaa opiskelijoita tämän taloustilanteen maksajaksi. Ihan jo sen takia, että opiskelijat elävät jo köyhyysrajalla. Muutaman euron nosto – mutta jos se on muutaman euron nosto vuosittain, niin se onkin jo todella iso summa rahaa. 

 

JA, NELIAPILA: Näen sen johdonmukaisena, enkä suoraan sanottuna ymmärrä tätä argumenttia yhtään. Olen kuullut monesta paikkaa, että lehden jatkamisesta on tehty periaatepäätös. On tehty – se on totta. Silloin tieto taloudellisesta tilanteesta oli eri, joten näitä ei ole mielekästä verrata keskenään. 

 

MM, VIHERTÄVÄT: Epäjohdonmukaisena tietysti. Ei ole järkeä, että lehden yllä on jatkuva epätietoisuus ja se on aina tulilinjalla. Olemme sopineet yhdessä siitä, että lehti on arvokas osa ylioppilaskuntaa. Emme voi sitä yhtäkkiä muuttaa, jos aiemmin on annettu työrauha. 

 

AL, KOKOOMUS: Lähtötilanne ei ole millään lailla sama kuin mitä se oli viime vuonna. Jostakin säästö pitää saada. Totta kai se on harmi, että ylioppilaslehti lähtee. Ymmärrän, että siellä on varmasti innokasta porukkaa, ettei ole siitä kyse. Eihän se koskaan ole mukavaa tehdä tällaisia päätöksiä, mutta joskus joudutaan tekemään päätöksiä, mitkä eivät ole kaikille suotuisia. Jos jollakin on kiinnostusta lähteä tekemään vapaaehtoistoiminnan muodossa ylioppilaslehteä tai pistämään somea isommalle, niin tietysti sellainen on aina sallittua. Emme ehkä kuitenkaan voi lähteä kustantamaan tuollaista opiskelijoiden rahalla ja nostaa jäsenmaksuja kattoon.

 

RI, TAO-LISTA: Edustajiston toiminta ei ole johdonmukaista. Mielestäni on käsittämätöntä ja hieman huvittavaa, että ensin tehdään periaatteellinen päätös lehden toiminnan jatkamisesta, mutta ei sitouduta sen rahoitukseen. Päätöstä ei toki olla vielä tehty, mutta jäsenmaksua ei esimerkiksi voitu nostaa. 

 

MIKÄ ON MUUTTUNUT NIIN RADIKAALISTI, ETTÄ LEHTI PITÄISI JUURI NYT 40 VUODEN JÄLKEEN LOPETTAA TAI SIITÄ PITÄISI LEIKATA?

FB, ARTIKLA: Toivon, että lehteä ei jouduta lopettamaan, eikä sitä tässä esitetä. Taloudellinen tilanne on todella heikko maailmanlaajuisesti, mutta myös LYY:n tasolla. Emme haluaisi laittaa opiskelijoita tämän taloustilanteen maksajaksi. Ihan jo sen takia, että opiskelijat elävät jo köyhyysrajalla. Muutaman euron nosto – mutta jos se on muutaman euron nosto vuosittain, niin se onkin jo todella iso summa rahaa. 

JA, NELIAPILA: Taloudellinen tilanne on huono. Olemme tekemässä tappiota noin 25 000 euroa. Tämä ei ole mikään valtion talous, mitä pyöritämme. Täällä sellainen vasara ja sirppi -politiikka ei oikein toimi, että elämme loputtomasti velaksi. Vuosittaista vaihtelua voi olla, mutta lähtökohta pitää olla se, että tehdään plussaa tai vähintään nollatulos. Kukaan meistä edustajista ei vihaa lehteä eli se ei ole se pointti tässä taustalla, mutta lehti olisi hyvä saada muun rahoituksen piiriin. Karu fakta on se, että se on liian kallis LYY:lle. 

 

MM, VIHERTÄVÄT: Tietenkin taloustilanne, jonka seuranta ei ole ollut tarpeeksi hyvää. Se ei ole toiminut niin kuin sen pitäisi toimia eli niin että tulot ja menot olisivat mahdollisimman tasapainossa. Toki tämä maailmantilanne, inflaatio ja kaikki muutkin asiat ovat vaikuttaneet tilanteeseen.

AL, KOKOOMUS: Kannatan pakkojäsenyydestä luopumista. On mielestäni vain hyvä juttu, jos sinänsä “turhista” kuluista karsitaan. Kun on kuitenkin vähän lukijoita, niin en näe sitä lehteä välttämättömyytenä ylioppilaskunnalle. Se, että sillä on ollut pitkä perinne, niin se ei ole mielestäni peruste pitää sitä yllä. Jos ylioppilaskunnan jäsenyys olisi kokonaan vapaaehtoinen, niin silloin tietysti voi olla lehti, jos jäsenet haluavat siitä maksaa.

RI, TAO-LISTA: En ole varma, miksi ihmiset ajattelevat, että sen kustantaminen pitäisi lopettaa juuri nyt. Luulen, että se johtuu osittain siitä, että edustajistossa ovat eri ihmiset. Iso osa tähänkin edustajistoon alunperin valituista on valmistunut tai muista syistä jättänyt edustajiston toiminnan. Moni myös näkee taloudellisen tilanteen erilaisena kuin esimerkiksi viime vuonna. Silloin oletettiin, että asiat menevät eri tavalla ja olimme edustajistossa optimistia sen suhteen, että rahaa tulisi enemmän. 

PK, YTK:N SUPERLISTA: Tätähän kaikki perustelevat ainoastaan talouden diskurssin kautta, mikä on hyvin tyypillistä puhetta nykyaikana. Talousargumenttia pidetään niin vahvana, että sen perusteella voidaan tehdä mitä vain. Aika monelle lehdestä luopuminen on myös ideologinen valinta. Jos olet lehteä vastaan, olet demokratiaa vastaan. 

KUINKA PALJON OLETTE RYHMÄNNE KESKEN MIETTINEET, MITÄ TAPAHTUU, JOS LEHDEN RAHOITUS AJETAAN ALAS?

JA, NELIAPILA: Tahtotila on, että lehti säilyy. Kokouksessa haemme kollektiivista viisautta, että mikä siihen on para tapa. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi se, että koulu tai joku sikarikas miljonääri haluaa rahoittaa tai lehti perustaa oman yhdistyksen. Näitä ratkaisujahan on monia. Sitä lopullista ei tiedä kukaa tässä vaiheessa.

Jossain käytettiin tätä vallan vahtikoira esimerkkiä, niin näkisin, että se toteutuisi paljon paremmin, jos lehti olisi aidosti itsenäinen toimija. Eli lehti ei olisi LYY:n alla. Näin voitaisiin olla puhtaasti kriittisiä ylioppilaskuntaa ja sen toimijoita kohtaan. Olisihan se huvittavaa, jos Petteri Orpo olisi esimerkiksi Helsingin Sanomien päätoimittajan esimies.

MM, VIHERTÄVÄT: Vihertävien yksi tärkeimpiä arvoja ja teemoja on ollut tämän lehden hyvinvointi monta vuotta. Tulemme tekemään kaikkemme, ettei mitään radikaalimpaa muutosta, leikkausta tai alasajoa jouduttaisi tekemään. Se on vähintäänkin meidän tavoite. 

AL, KOKOOMUS: En ole asiaa erityisen paljoa miettinyt. Loppupeleissä en usko, että se tulee olemaan näkyvä muutos opiskelijoille – tai ehkä puhun oikeustieteiden tiedekunnan puolesta. En hirveästi tiedä ihmisiä, jotka sitä lukisivat tai jotka olisivat kiinnostuneita siitä. Totta kai heille, jotka sitä lukevat ja haluavat tehdä, niin varmasti se on heille iso ja harmillinen muutos. Aina ei voi kaikkia miellyttää ja joskus pitää tehdä vähän vaikeitakin päätöksiä, niin se on vain huono säkä heille täytyy sanoa. Mitä tulee edustajiston toiminnan valvomiseen, niin kuka tahansa jäsen voi tulla edustajiston kokoukseen valvomaan meidän toimintaa.

RI, TAO-LISTA: Emme ole kovin paljon miettineet asiaa, vaikka se tuntuu valitettavasti hyvinkin mahdolliselta skenaariolta. Henkilökohtaisesti näen, että LYY:n palvelut heikentyvät entisestään. Lehti on yksi ainoista palveluista, joka tavoittaa myös etänä olevat opiskelijat. Olisi traagista ja typerää, jos se nyt lakkautetaan, kun monta kertaa on päätetty lehden jatkosta. En haluaisi itse olla siinä joukossa, joka näin päättää. Lehden järjestäminen yhdistystoiminnan kautta kuulostaa ajatuksena ihan hauskalta, mutta siihen liittyy paljon ongelmia. Esimerkiksi LYY:llä on hyvin erilaiset resurssit kustantaa lehteä. Tällöin se on myös Lapin ylioppilaslehti, joka toimii LYY:n alla.

PK, YTK:N SUPERLISTA: Meidän ryhmä jakautuu tässä asiassa aika voimakkaasti eli emme ole päässeet asiassa yhteisymmärrykseen. Kolmen ryhmämme edaattorin mielipide muuttui taloudellisista syistä lehteä vastaan. Se tuli minulle täytenä yllätyksenä, koska olemme olleet aikaisemmin ryhmänä ylioppilaslehden tukena. 

Artiklasta Elina Kuula sanoi pokkana, että he pelastavat ylioppilaslehden muuttamalla sen yhdistykseksi. Näin lehti voitaisiin leikata yhtäkkiä vain talousarviosta pois. Ei käy. Ei meillä ole tällä hetkellä mitään tietoa siitä, miten yhdistystoiminta käytännössä toteutettaisiin. Rahoituksen pois ottaminen ilman perusteellisia selvityksiä ei ole järkevää päätöksentekoa.

FB, ARTIKLA: Ollaan pohdittu mahdollisia vaikutuksia. Ei ole kristallipalloa, niin en osaa sanoa, miltä lehden toiminta näyttäisi yhdistysmuodossa. Siinä voisi olla esimerkiksi LYY:n projektiavustus tai jos lehteen saataisiin mainoksia myytyä. Voisiko se olla samantyyppinen kuin Radio Säteily? Ymmärrän, että Radio Säteily toimii vain muutaman viikon vuodessa. 

Tämä ei ole yhden illan päätös, että sormia napsauttamalla yhdistys pystyyn ja sormia napsauttamalla saadaan yhdistykseen henkilöitä, jotka olisivat sitten motivoituneita lähtemään uudistamaan lehteä tällaiseen suuntaan. 

 

Edustajiston kokoukset ovat kaikille Lapin yliopiston ylioppilaskunnan jäsenille avoimia. Seuraava kokous on torstaina 30.11. klo 16.15. Paikkana toimii B127. Kokoukseen voi osallistua myös etänä.

 

Artiklan esityksen tekijää tarkennettu 12.12.2023.