esiintymisjannitys2

Opintojen ei tarvitse kaatua jännittämiseen

 

Teksti Kaisa Eerola
Kuvitus Vilja Tuohino

Yli kolmannes korkeakouluopiskelijoista kokee jännittävänsä esiintymistä ongelmaksi asti. Esiintymisjännitys on luonnollinen ilmiö, joka on haitallinen silloin, jos se rajoittaa elämää. Puheviestinnän opettaja Elina Kreus toivoo, että esiintyjä olisi armollinen itseään kohtaan ja esiintymistilanne voitaisiin kokea enemmän vuorovaikutustilanteena.

"Esiintymisjännitys on niin yleinen ilmiö, että se kuuluu väistämättä elämään. Loppujen lopuksi aika moni on tavallinen jännittäjä, vaikka uskoo jännittävänsä poikkeuksellisen paljon. Kun aiheesta käydään keskustelua kursseilla opiskelijoiden kesken, huomataan usein, että muut jännittävät ihan samalla lailla."

Lapin yliopiston puheviestinnän opettaja Elina Kreus painottaa, että esiintymisjännitys on luonnollinen asia, jota kokevat lähes kaikki. Siitä ei ole edes tarkoituksenmukaista pyrkiä kokonaan eroon. Tämän lisäksi Kreus haluaa korostaa kolmea seikkaa esiintymisjännityksestä puhuttaessa. Armollisuutta itseä kohtaan, vuorovaikutusorientaatiota ja sitä, ettei kaikkien tarvitse haluta esiintyä.

"Esiintymisjännitys on tutkituimpia puheviestinnän aiheita. On tärkeää, että se tiedostetaan ilmiönä sekä opiskelijoiden että opettajien keskuudessa."

Noin kolmekymmentä prosenttia korkeakouluopiskelijoista kokee jännityksen häiritsevänä esiintymistilanteissa, käy ilmi vuonna 2009 tehdystä tutkimuksesta. Kymmenellä prosentilla heistä jännittäminen aiheuttaa haittaa, joka saattaa häiritä opintojen etenemistä. Tämän lisäksi noin 4 prosenttia kärsii vakavammasta sosiaalisten tilanteiden pelosta.

"On tosi henkilökohtaista, miten kukin kokee jännityksen. Mutta jos on sellainen olo, että jännittäminen rajoittaa elämää ja että sen takia jättäytyy pois jostakin sellaisesta, minne haluaisi mennä, silloin kannattaa hakea apua", toteaa Kreus.

Jännittäminen voi liittyä persoonallisuuden piirteisiin. Ujot eivät ole välttämättä niin halukkaita hakeutumaan esiintymistilanteisiin, kuin ulospäin suuntautuneet. Kreus kuitenkin korostaa, että omaa temperamenttia ei tarvitse muokata esiintymisjännityksen vuoksi.

"Jos on ujo tai arka ihminen, se ei tarkoita sitä, että olisi huono viestijä tai esiintyjä. Päinvastoin, he saattavat suoriutua vaikka kuinka hyvin. Minä olen tällainen hiljaisten ja ujojen puolestapuhuja."

Kreus toteaa, ettei kaikkien tarvitse haluta esiintyä.

"Sehän olisi ihan kamalaa, jos kaikki lähtökohtaisesti haluaisivat sitä."

Se, mitä esiintymisessä itse asiassa pelätään, on kasvojen menetys, itsensä nolaaminen.

Kreus sanoo, että usein ajatellaan, että suomalaiset jännittävät esiintymistä erityisen paljon.

"Esiintymisjännittäminen ei ole mikään suomalaiskansallinen ilmiö. Mutta siinä on eroja, miten siihen suhtaudutaan. Suomessa on siitä ongelmallinen perinne, että julkiselle puhumiselle on hirveän korkeat kriteerit. Varsinaisen viestinnän merkitys unohdetaan."

Keskeinen muutos, jonka Kreus toivoisi tapahtuvan, olisi se, että esiintymistilanne muuttuisi enemmän vuorovaikutustilanteeksi.

"Olen miettinyt paljon sitä, mistä tulee kokemus mystisestä esiintymisen ajasta. Miten tavallinen vuorovaikutus vaikka opiskelijaryhmässä muuttuu, kun esiintyminen alkaa. Näin ei tarvitsisi olla", sanoo Kreus ja jatkaa:

"Se, mitä esiintymisessä itse asiassa pelätään, on kasvojen menetys, itsensä nolaaminen. Kannattaa ajatella sitä, miten itse ajattelee muista esiintymässä. Heihin suhtautuu kuitenkin yleisönä armollisesti. Pitäisi pyrkiä olemaan armollinen myös itselleen."

Kreusin mukaan myös yleisönä olemisen taidot korostuisivat silloin, kun keskityttäisiin esiintymisen sijasta vuorovaikutukseen. Jokainen voisi muutenkin pohtia sitä, millainen on yleisönä ja kuulijana.Vaikka jännityksestä ei tarvitsekaan päästä kokonaan eroon, omaa jännitystä voi oppia hallitsemaan altistamalla itsensä esiintymistilanteille.

"Hakeudu niihin, jos suinkin pystyt. Sellainen harjoittelu auttaa aidosti."

Kreusin mukaan olisi tärkeää saada käännettyä esiintymistilanteen aiheuttama jännitys ja vireystila positiiviseksi kokemukseksi.

"Jo Aristoteles kirjoitti, että hyvä puhuja jännittää aina. Jos minkäänlaista vireytymistä ei tule, se voi olla huono asia. Kannattaa yrittää tehdä sellaista ajatustyötä, että jännittäminen ja sen oireet kuten kiihtynyt pulssi on hyvä juttu. Vireytyminen kertoo vain siitä, että tilanne on esiintyjälle merkittävä. Sen pitäisi olla myönteinen viesti."

Kreus luettelee seuraavanlaisia vinkkejä siihen, mitä voi tehdä ennen esiintymistilannetta.

"Liikkuminen auttaa rentoutumaan ja vie turhan energian pois. Rentoutumaan auttavat myös hengitysharjoitukset. Jos omaa esitysvuoroa joutuu odottamaan pitkään, kuuntele aiempia esiintyjiä, äläkä pohdiskele omaa esitystäsi. Huomio kannattaa keskittää johonkin ihan muualle. Ja sitten ihan käytännön vinkkinä, jos esimerkiksi kädet tärisevät, käytä jotakin jämäkkää kuten kansiota paperin tilalla."

Esiintymisjännitys ja sen käsitteleminen huomioidaan kaikilla yliopiston puheviestinnän kursseilla. Kaikkien yliopisto-opintoihin kuuluu yksi pakollinen kurssi puheviestintää.

"Palaute puheviestinnän kursseista on ollut opiskelijoiden ennakko-odotuksiin nähden yleensä todella hyvää."

Puheviestinnän kurssien lisäksi YTHS:llä on ollut tänä syksynä erityinen ryhmä jännittäjille.

"Erityisryhmiin hakeutuvat opiskelijat ovat usein todella motivoituneita ja siksi tulostakin syntyy. Elämän ei tarvitse kaatua jännitykseen. Siihen voi saada apua”, toteaa Kreus.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *