dji_0440-edit

Ilmojen halki käy miehittämättömän ilma-aluksen tie

 

Teksti ja kuvat Matias Partanen

Drone, miehittämätön ilma-alus, UAV, nelikopteri, mikä-perkele-siellä-surisee, lennokki, drooni – rakastetulla ja vihatulla lentohärvelillä on monta nimeä. Paluu tulevaisuuteen -elokuvan ennustus kaksituhattaluvun lentävistä autoista ei aivan toteutunut, mutta pienet kauko-ohjattavat lennokit sen sijaan täyttävät taivaita erilaisia tehtäviä suorittaen. Ylivoimaisesti tunnetuin käyttötarkoitus näille laitteille on huvittelu, vapaa-ajan lentely ja harrastusilmakuvaus. Näillä lentolaitteilla on kuitenkin potentiaalia moniin niin sanottuihin oikeisiin tehtäviin: kokeiluja esimerkiksi postinkuljetukseen ja kadonneiden ihmisten jäljitykseen on tehty myös Suomessa.

Lapin yliopistossa miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvää sääntelyä tutkivan Mikko Huttusen mukaan lennokkeja koskeva lainsäädäntö on pitkään laahannut perässä. Laitteiden suosio ja nopea kehitys on yllättänyt lainsäätäjän niin sanotusti housut kintuissa.

Ilmailuoikeuden järjestelmä on luotu miehitettyä ilmailua varten. Tämä pätee sekä kansainvälisiin sopimuksiin, EU:n sääntelyyn että kansalliseen sääntelyyn. Lainsäätäjä kaikilla tasoilla on joutunut pohtimaan, missä määrin voidaan soveltaa olemassa olevaa järjestelmää ja miltä osin tulee luoda uutta sääntelyä, Huttunen kertoo.

EU-tasolla on säännelty ainoastaan yli 150 kiloa painavia laitteita, joihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin miehitettyihin ilma-aluksiin. Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA:n ja komission suunnitelmissa on tosin purkaa painoraja ja jakaa lennätykset riskiperusteisesti eri luokkiin. Kansallisella tasolla miehittämättömiin ilma-aluksiin on reagoitu, ja Trafi antoikin kauko-ohjattavia ilma-aluksia ja lennokkeja koskevan ilmailumääräyksen OPS M1-32, joka astui voimaan 9.10.2015. Tätä kirjoitettaessa määräykseen ollaan tekemässä joitain selventäviä muutoksia.

Huttusen mukaan miehittämättömien ilma-alusten käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Erilaisia sovellutuksia on pilvin pimein aina sähkölinjojen ja viljelysten tarkastamisesta malminetsintään. Malminetsintää koskeva Geologian tutkimuskeskuksen ja Lapin yliopiston vuonna 2016 päättyvä UAV-MEMO-projekti on tutkinut UAV:iden käytännöllistä ja oikeudellista soveltuvuutta malminetsintään ja kaivostoiminnan valvontaan. Tavoitteena on ollut kehittää aikaa ja kustannuksia säästäviä sekä ympäristöneutraaleja etsintämenetelmiä. Hankkeen ovat rahoittaneet Tekes sekä neljä Lapissa toimivaa kaivosalan yritystä.

dsc01368

Lennokkitoiminta on hauska harrastus. Ennen ilmaan nousua on syytä kuitenkin tutustua toiminnan pelisääntöihin.

Entäpä millainen on Pertti Peruslentäjää koskeva sääntely tällä hetkellä? Asia riippuu tällä hetkellä siitä, lentääkö harrastusmielessä vai työkseen. Trafin määräys nimittäin asettaa näille hieman erilaiset vaatimukset. Joka tapauksessa autonomisen eli käyttäjästä riippumattomasti toimivan laitteiston käyttämiseen tarvitaan lupa, käytännössä ilmatilavaraus. Luvanvaraista on myös toiminta yli 25 kiloa painavalla laitteella sekä silloin, kun operoidaan näköyhteyden ulkopuolella. Mielenkiintoinen on Huttusen ilmoille heittämä pointti, johon esimerkiksi rajaseudulla asuva ilmailija voi syyllistyä tietämättömyyttään:

Periaatteen tasolla kauko-ohjattavalla ilma-aluksella voisi syyllistyä ilmatilaloukkaukseen, mikäli lentää laitteella vieraan valtion ilmatilassa. Ilman lupaa rajaa ei saisi ylittää.

Käytännössä laitteiden valvonta on kuitenkin hankalaa, ja todellisiin toimenpiteisiin tuskin ihan hevin ryhdyttäisiin. Tilanne, jossa naapurimaan JAS 39 Gripen -hävittäjät tulisivat saattamaan tunkeutujaa pois suvereenista ilmatilasta, on todennäköisesti vain vannoutuneimpien droonipilottien painajaisunta.

Ei kuitenkaan ole vaikeaa kuvitella erilaisia riskitilanteita, joita miehittämättömien ilma-alusten lennättäminen voi aiheuttaa. Yksi suurimmista uhkista on törmäyskurssille joutuminen muun ilmaliikenteen kanssa. Siksi esimerkiksi lentokenttien läheisyydessä lennättämistä on rajoitettu. Suomessa maksimilentokorkeudeksi on määritelty 150 metriä, lentokenttien läheisyydessä 50 metriä, ja väistämisvelvollisuus on aina miehittämättömällä ilma-aluksella.

Erilaisiin rikollisiin tarkoitusperiin on viranomaispuolella havahduttu: lennokkia voitaisiin hyödyntää terrori-iskussa, ja valtameren takana on tehty havaintoja koptereiden käyttämisestä huumeiden salakuljetuksessa. Lakikirjaa kirjaimellisesti tuijottava voi myös tehdä seuraavan päätelmän: vappusimoissa kauko-ohjattua ilma-alusta lennättävä pilotti syyllistyy ilmaliikennejuopumukseen – ainakin, jos kyse on työtehtävistä. Harrastelijan kohdalla teko voitaisiin tulkita ilmailurikkomukseksi. Alkoholin ja huumeiden käyttökielto on ilmaliikenteessä ehdoton.

Pelisäännöt siitä, mitä kuvaa ja missä kuvaa, koskevat myös lentäviä kameroita.

Droonipilotit voivat myös loukata yksityisyyttä. Samat pelisäännöt siitä, mitä kuvaa ja missä kuvaa, koskevat myös lentäviä kameroita. Aurinkoa ottavan naapurin rauhaa häiritsevä voi löytää itsensä pian lakituvasta.

Jos lennokkien käyttö lyö ammattilaispuolella esimerkiksi tavarankuljetuksessa läpi, on trafiikin kasvamiseen jotenkin vastattava. Huttusen mukaan esimerkiksi EASA on väläytellyt eräänlaisten lentoväylien perustamista ammattimaisille toimijoille. Niin sanottu geofencing on GPS-paikannukseen perustuva teknologia, jolla liikenne voidaan turvallisesti ohjata omille väylilleen. Jo nyt kuluttajien saatavilla olevien, varsinkin kalliimpien koptereiden ohjelmointi rajoittaa lentämistä tietyillä alueilla. Valmistajat ovat havahtuneet riskeihin, joita huolimattomat lennättäjät saattavat aiheuttaa. Vakavan onnettomuuden aiheutuminen voisi syöstä koko alan kohti erittäin tiukkaa sääntelyä.

Tällä hetkellä laitteiden lennättäminen Suomessa on kuitenkin melko vapaata. Vapaa-ajan lentelijän tulee muistaa, ettei toiminnallaan aiheuta vaaraa ulkopuolisille eikä lennätä alusta väkijoukkojen yläpuolella. Lennättämistä on rajoitettu myös asutuskeskusten yläpuolella: jos kyse on tiheästi asutetusta alueesta, on noudatettava erityistä varovaisuutta. Lennokin paino saakin tällöin olla korkeintaan 3 kiloa. Lennokista tulee ilmetä käyttäjän nimi ja yhteystiedot, eikä yli 150 metrin lentokorkeutta saa ylittää. Ammattimaiseen toimintaan siirryttäessä on toiminnasta tehtävä netti-ilmoitus Trafille ja kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota kaikkiin turvallisuusnäkökohtiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *