Teksti Timo Metsäjoki
Kuva Maiju Kettunen

Onneksi olkoon sinä 10-vuotias vapauden sankari ja hurjapää LoimuSpeksi! Tänä vuonna suuntasit avaruuteen, mutta minne suuntaat seuraavaksi?

Istut katsomon penkissä ja ympärilläsi salin valot sammuvat hitaasti. Ilma on lämmin ja täynnä odotusta. Teatterin kielloista huolimatta joku on käyttänyt aivan liian voimakasta parfyymiä, mutta et voi asialle mitään. Lavasteiden toisella puolella näyttelijät, tanssijat ja bändi ovat valmiina. 

Kuukausien työ on johtanut tähän hetkeen. Et välitä edes parfyymin katkusta, sillä avaruusmatkasi on alkamassa.

Speksitaiteen äärellä voi osallistua vuosisataiseen ketjuun, jonka juuret ulottuvat 1500-luvun Uppsalaan, jossa speksiviihteen sanotaan saaneen alkunsa. Suomen speksi saavutti kuitenkin vasta 1930-luvulla, kun teekkarit toivat ja ottivat speksitaiteen muodon omakseen. 

Sen jälkeen speksejä on enemmän ja vähemmän mennyt sekä tullut, mutta tiettävästi Helsingin yliopiston ruotsinkielisten lääketieteen opiskelijoiden Thoraxin speksi on tällä hetkellä vanhin yhä Suomessa toiminnassa oleva speksi. Thoraxin speksin juuret ulottuvat aina vuoteen 1952. 

Rovaniemelle speksitaide saapui vuonna 2012 Lyy Speksin merkeissä. Speksi viihtyi LYY:n alla muutaman vuoden, kunnes 2017 speksiä varten päätettiin perustaa oma yhdistys Lapin Speksi ry ja siitä lähtien se on kantanut ylpeästi nimeä LoimuSpeksi.

Speksitaiteessa käsikirjoitus ja improvisaatio luovat teatteritaiteelle mielenkiintoisen alustan, jonka ansiosta jokainen esitys on erilainen. Siinä missä perinteisessä teatterissa katsoja istuu hiljaa penkissä esitystä seuraten, antaa speksi hänelle omstartin voiman. 

Kun yleisön seasta katsojan toimesta kajahtaa huuto: ”omstart”, pysäyttää se kaiken sillä hetkellä tapahtuvan toiminnan. Näyttelijät, tanssijat ja bändi jäävät nanosekunniksi odottamaan mitä tuleman pitää. 

Jos omstartin huutaja ei lisää huutonsa perään lisämäärettä, edellinen repliikki esitetään vain uudelleen. Jos lisämääre kuitenkin esitetään, kuten ”omstart tanssikilpailu”, alkaa lavalla nopea kuhina, kun tanssikilpailu käynnistyy. Bändi alkaa soittaa, näyttelijät ja tanssijat laittavat kilpailun pystyyn. Ja kas näin, yleisön pyynnöstä on jälleen selvitty ja teos on tanssikilpailun verran rikkaampi.

 

 

Rohkeus ja vapaus

Speksi vaatii tekijöiltään hoksnokkaa, jossa yhdistyvät rohkeus ja uskallus heittäytyä aina vain uudelleen tuntemattomaan maailmaan, jota katsojat osin hallitsevat. Tämä osittainen hallinnan siirtäminen vaatii luottamusta, mutta antaa samalla vapauden ilmaista itseään niin lavalla kuin yleisössäkin. 

Speksikonkareilla Katriina Matikaisella ja Risto Ukkosella on takanaan jo useampi vuosi tämän taidemuodon äärellä. Ukkonen on ollut mukana vuodesta 2015 niin musiikkivastaavana, rumpalina, tuottajana, yhdistyksen puheenjohtajana kuin tänä vuonna ohjaajana. Matikainen liittyi LoimuSpeksin kelkkaan vuonna 2019 ja on toiminut sekä tanssijana, näyttelijänä, että kahdesti koreografina, joista toinen kerta on juuri hetki sitten tullut päätökseen. Matikainen toimii myös tällä hetkellä yhdistyksen sihteerinä.

Molemmat yhtyvät ajatukseen, että speksissä rohkeus on hyvin yhteisöllistä. 

”Speksi kannustaa yhteiseen uskaltamiseen, ja itsensä ylittäminen on speksissä turvallista. Virheiden väistämättömyys on armollista. Jos menee mönkään, niin menkööt – esitys jatkuu. Mahdolliset virheet ovat osa esitystä ja tietyllä tavalla kuuluvat speksiin. Ja koska virheitä ei pelätä liikaa, niin tällöin speksistä voi kasvaa jotain aivan älytöntäkin”, toteaa Ukkonen.

Improvisaatioteatterin kohdalla puhutaan monesti ajatuksesta, että moka on lahja. Kenties tässä olisi jotain ajatusta myös improvisaation ulkopuoliseen maailmaan?  

Matikaiselle näin ainakin on: ”se, ettei suoriudu kaikesta täydellisesti ei tarkoita, etteikö olisi tehnyt samalla jotain hyvää, hauskaa ja merkityksellistä.”

Epäonnistuminen ei ole Matikaiselle maailmanloppu.

“Sellaisina hetkinä jatketaan eteenpäin ja luotetaan, että ympärillä olevat ihmiset kannattelevat ja pitävät sinusta huolta. On rohkeutta luottaa prosessiin, ympärillä oleviin ihmisiin ja speksin kohdalla myös yleisöön.”

”Se, ettei suoriudu kaikesta täydellisesti ei tarkoita, etteikö olisi tehnyt samalla jotain hyvää, hauskaa ja merkityksellistä.”
– Katriina Matikainen, LoimuSpeksin koreografi 2022

Siinä missä speksi on molemmille rohkeutta, niin samalla se on myös vapautta monellakin tavalla. Ukkoselle speksi on teatteritaiteen muotona hyvin väljä ja se mahdollistaa tekijöilleen lähes mitä vain. Molemmille vapaus on ennen kaikkea uskaltamista. Itsensä ja yhteisen ylittämistä. 

”Speksi antaa niin tekijöilleen kuin katsojilleen jaetun vapauden kokemuksen, joka tapahtuu siinä hetkessä”, kiteyttää Ukkonen.

 

 

“Ennen kaikkea yhteisö”

Ukkosen ja Matikaisen kohdalla voi ainakin jollain tavalla todeta, että speksi vetää puoleensa kuin hunajapurkki Nalle Puhia kerta toisensa jälkeen, mutta miksi? 

Molemmille se on ennen kaikkea yhteisö. Matikainen aloitti speksin, koska kaipasi uutta harrastusta, mutta palaa takaisin vuodesta toiseen juuri sen ympärillä pyörivän yhteisön takia.

”Onko speksi kenties perhe, heimo, yhteisö vai joku muu? Oli se mitä vain, niin se on ainakin kannattelevaa uskallusta monin tavoin”, Ukkonen miettii.

”Speksi antaa niin tekijöilleen kuin katsojilleen jaetun vapauden kokemuksen, joka tapahtuu siinä hetkessä."
– Risto Ukkonen,
LoimuSpeksin ohjaaja 2022

Siinä missä speksi on uskallusta lavalla, niin se on sitä myös katsomon puolella. Vaikka liian voimakas parfyymi täyttäisikin ilmatilan, niin harva taiteen muoto antaa katsojalleen vastaavanlaisen vapauden vaikuttaa teoksen kulkuun. 

”Speksi on uniikki produktio, jossa ainoa läpileikkaava vakio on hersyvä hauskuus”, kiteyttää Matikainen.

Suuremman ilottelukuvan takana saattaa kuitenkin piillä ajatus, joka voisi hyödyttää meistä aivan jokaista. Kuinka voisi saada elämäänsä edes rahtusen tuota speksin taikaa, jossa rohkeus onnistua ja epäonnistua ovat arkipäivää.

Tänä vuonna LoimuSpeksi suuntasi avaruuteen ”Avaruuslaiva X AE A-XII:n tapaus” -teoksen myötä. Mutta minne se suuntaa seuraavaksi? Siitä voit päättää ehkä juuri sinä ja tällä tavoin jättää merkkisi rovaniemeläisen kulttuurikentän historiaan.